Kalle Päätalo -raitti

Tampereen Rakennusmestarien talo Kyttälässä on kuuluisin Kalle Päätalon rakennustyömaista. Päätalo vastasi koko rakennuksen muuraus-, rappaus- ja laatoitustöistä. Hän vietti talossa 75-vuotissyntymäpäiviään vuonna 1994. Kalle Päätalo sai Väinö Linnan rahaston palkinnon 1999. Samalla paljastettiin Rakennusmestarien talon seinässä oleva muistolaatta. Romaanissa Ihmisiä telineillä kerrotaan pääosin  Tuomiokirkonkatu 17:n työmaasta, samaten romaanissa Hyvästi Iijoki, s. 32–354.

Attilan kenkätehtaan laajennus, 1978–2006 Yliopiston kirjasto, 2007 alkaen Pirkanmaan ympäristökeskus, Tiehallinto ja maanmittaustoimisto Päätalo oli Attilan kenkätehtaan rakennustyön vastaava mestari, ja työmaa oli hänen siihenastisen uransa vaativin. Työmaalla panostaja Jussi Rajamaa (Iijoki-sarjan henkilö) koputteli kepillään kalliota. Tämä ärsytti Kallea ja hän alkoi kutsua miestä Moosekseksi. Työmaan piirteitä siirtyi Ihmisiä telineillä -romaaniin. Rakennustyön aikana Attilan kenkätehtaan konttorista löytyi Päätalon tuleva toinen vaimo Leena. Näistä tapahtumista kerrotaan romaanissa Pato murtuu, s. 367–668.

As Oy Ilmarinkatu 8

Rakennustyömaa sijaitsi Tammelantorin laidalla. Torilta Rousto-Ville (Jussi Kustaa Helin, Iijoki-sarjassa Ville Lahtinen) haki joskus pimeän pullon. Helin oli Päätalon oppi-isä kirvesmiehenä ja yksi hänen elämänsä hyvistä ihmisistä. Päätalolle työmaa merkitsi kokeneen mestarin työnäytettä, sillä pohjaolosuhteet olivat vaikeat ja aikataulu jouduttiin panemaan uusiksi heti alkuunsa. Työn ohessa Päätalo kirjoitti esikoisteostaan Ihmisiä telineillä. Ilmarinkadun talosta kerrotaan myös romaanissa Hyvästi Iijoki, s. 390–550.

Solenan kenkätehtaan laajennus, Air-Ix:n pääkonttori Kenkätehtaan työmaa sijaitsi Tammelan kaupunginosassa. Pieni työmaa osoittautui Päätalon kokemuksella melko helpoksi. Kenkätehtaan talosta kerrotaan romaanissa Hyvästi Iijoki, s. 354–391.

As Oy Kiskolinna

Talo rakennettiin Valtionrautateillä töissä oleville, josta tulee myös talon nimi. Tällä työmaalla Päätalolla oli ensimmäistä kertaa käytössään työmaanosturi, joka oli tuolloin harvinaisuus Tampereella.

Kohteen kantavat seinät betonoitiin suurmuottitekniikalla, jota varten Päätalo teki opintomatkan Valkeakoskelle. Matkalla saamiensa tietojen pohjalta Päätalo suunnitteli ja teetätti Kiskolinnan kohteessa käyttöön otetut suurmuotit. Työn lomassa Päätalo kävi lisäksi Helsingissä kaksipäiväisen elementtirakentamiskurssin.

Rakentamisen aikana ilmestyi myös romaani Koillismaa. Kiskolinnan rakentamisesta
kerrotaan romaanissa Pölhökanto Iijoen törmässä, s. 348–490. 

As Oy Sammonkatu 39, Tubilinna

Kalevan kaupunginosassa sijaitsevaa taloa kutsuttiin nimellä Tubilinna siksi, että asuntojen varaajat olivat sairastaneet tai sairastivat tuberkuloosia. Tubilinnan viereisessä rakennuksessa asui rakentamisen aikana Päätalon ensimmäinen vaimo, kirjassa Laina.

Rakentamisessa käytettiin osin elementtitekniikkaa. Työ vaati kokeneen rakennusmestarin varmaa työnjohtamista. Työmaasta on kuvauksia romaanissa Pölhökanto Iijoen törmässä, s. 490–522.

Päätalon perheen omakotitalo

Tampereen Viialan Kirvestiellä sijaitsee talo, jonka rakentaminen ja korjaukset on kuvattu tarkimmin koko Suomessa. Päätalo suunnitteli ja rakensi talon itse ja toimi myös  vastaavana mestarina. Täällä hän loi koko kirjallisen tuotantonsa.