Hervanta-raitti

Hervannan vesitornin (1983) korkeus on 48 metriä, tilavuus 1000 kuutiometriä ja sen huippu on 206 metrin korkeudella merenpinnasta. Betonisieneksi ja sappivalmuskaksi nimitetty torni on viimeinen Tampereelle rakennetuista ylävesisäiliöistä. Teekkarien radioamatööriasema on tornissa. Vesitorniin ja sen näköalatasanteelle on pääsy tornissa toimivan ravintolan kautta sen aukioloaikoina.

Hervannan jäähalli valmistui 1984 väestösuojan yhteyteen. Jäähalli sijaitsee 40 metrin syvyydessä ja siellä on kaksi jääkaukaloa. Jäähallissa on myös kahvio.

Kun jääkausi väistyi, tulivat sulamisveden alta ensimmäisinä esiin korkeimmat paikat: Hervannan, Vuoreksen ja Aitolahden kalliot. Orivedenkatu 13 pihassa on näkyvissä kallionkumpare, joka on tätä vanhinta Tamperetta. Alkuperäistä kallioperää on näkyvissä runsaasti Hervannan kulkuväylien kallioleikkauksissa, joita on yli 120. Kalliot ovat osa kaupunginosan ilmettä betonin ja asfaltin lisäksi.

Keinupuistossa on iso leikkipuisto, pallokenttä ja Keinutori. Keinutori (2010) suunniteltiin Hervannan EU-projektin Aski-pienhankkeiden tuella. Monikulttuurinen työryhmä, johon kuului taiteilijoita Iranista, Meksikosta, Venäjältä ja Kiinasta suunnitteli teoksen, jonka lähiötaiteilija Matti Kuronen toteutti.

Teos koostuu betonisesta maapallon pohjoisesta pallonpuoliskosta, graniittipylväistä mosaiikkikuvioineen sekä maapalloa lähestyvistä jalanjäljistä ja toria reunustavista puuistutuksista. Keinupuistokeskuksessa toimii alueen asukkaita palveleva lähitori ja ikäihmisten palvelukeskus asuntoineen.

Hervannan luolauimahalli avattiin 1978. Uimahalli sijaitsee lähes 30 metriä maanpinnan alapuolella. Uimahallissa on yksi kuusiratainen 25 metrin allas sekä lastenallas. Näiden lisäksi uimahallissa on saunatilat ja nykyaikainen kuntoilutila.

Hervannan sisäänkäyntiä vartioivat Tampereen korkeimmat asuinrakennukset, kolme 16-kerroksista, mustaa tornia: Matrix, Pirkka 6 ja Solaris. Rakennukset on pimeään aikaan valaistu. Tornit ovat Tietoraitin ja Hervannan valtaväylän välisellä alueella, jota täydennysrakennetaan. Rakentamisen tieltä purettiin vuonna 1973 valmistunut Postipankin kirjauskeskus.

Poliisikoulu muutti Hervantaan 1993. Espoossa sijainnut Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen Poliisikoulu yhdistyivät 2008 Poliisiammattikorkeakouluksi. Suomessa poliisin ammattiin voi opiskella ainoastaan Tampereella.

Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä toimii Poliisimuseo, jossa voi tutustua Suomen poliisin toimintaan ja historiaan keskiajalta nykypäivään kuten erilaisiin univormuihin, kulkuvälineisiin ja vanhaan rikostutkimuslaboratorioon. Museon kokoelmissa on tuhansia valokuvia, esineitä ja filmejä. Museossa on lapsille oma osasto. Museoon on vapaa pääsy.

Konetalo (1973) oli kampusalueen ensimmäinen rakennus. Päärakennus valmistui 1983. Teknillisen yliopiston kampusalueen arkkitehtuuri on monipuolista. 1970-luvun perinteikkäälle strukturalismille uskollista arkkitehtuuria edustaa 1995 valmistunut juhlatalo Festia (Arkkitehtitoimisto 8-studio Oy). Tietotalo ”Zipin” (Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy, 2001) julkisivu pylväikköineen on huomiota herättävä. Viherkattoinen
Kampusareena valmistui 2015 (Arkkitehdit LSV). Alueella on runsaasti palveluita opiskelijoille mm. kirjasto, kirjakauppa, opiskelijaruokaloita ja kahviloita.

Kampusalueelle on sijoitettu veistoksia: päärakennuksen edustalla on kuvanveistäjä Simo Heleniuksen myllynkiviaiheinen graniittiveistos Se pyörii sittenkin (1984). Vesialtaassa tietotalon edessä on kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tilataideteos, ruostumattomasta teräksestä valmistettu Prisma-obeliski (1985). Se koostuu 1200 osasta ja toimii iltaisin valaistuna maamerkkinä.

Hermian teknologia-alue on perustettu 1986 ja se sijaitsee Teknillisen yliopiston vieressä. Hermia on yritysten ja tutkimuslaitosten muodostama teknologia- ja osaamiskeskittymä sekä tiedepuisto. Nokia OYJ:n kommunikaattori kehitettiin siellä 1996. Alueella toimii yli 160 yritystä ja organisaatiota. Elektroniikkapuistossa sijaitsee muun muassa Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy:n suunnittelema Modulight-toimitalo (2011).

Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy (2003). Paloasemalla on Pirkanmaan pelastuslaitoksen sammutusauto, nostolava-auto ja ambulanssi sekä varushuolto. Paloasemalla työskentelee ympäri vuorokauden 6–9 henkilöä.

Hervannan ensimmäinen paloasema otettiin käyttöön 1989. Se oli Reima ja Raili Pietilän suunnittelema ja sijaitsi toimintakeskuksessa Lindforsinkadun ja Insinöörinkadun kulmassa.

Ahvenispuisto on paitsi virkistysalue ja tapahtumapaikka, myös erinomainen esimerkki luonnon läheisyydestä Hervannassa.

Puiston keskus on Ahvenisjärvi, jonka pinta-ala on 3 hehtaaria ja suurin syvyys noin 15 metriä. Järveä kiertää rantapolku ja pohjoisrannalla on tapahtumalaituri. Länsirannalla kasvaa Terijoen salavia. Ahvenisjärven rannoille on istutettu mm. korallikanukkaa, leveäosmankäämiä, siperiankurjenmiekkaa sekä alppiruusuja. Puistossa järjestetään vuosittain monia tapahtumia

Hervannan toimintakeskuksen yhteyteen on rakennettu kuvanveistäjä Laila Pullisen suunnittelema maareliefi Runoilijanaukio (1989). Maareliefin päällä on pelkistetyn voimakaslinjainen naishahmo, pronssinen Muusa. Teos on syntynyt yhteistyössä Reima ja Raili Pietilän kanssa. Runoilijanaukion vieressä kohoaa ns. käärmekallio.

Hervannan keskusakseli on arkkitehtien Reima ja Raili Pietilän Suomen kohteista laajin. Arkkitehtuurissa näkyy tamperelaiseen teolliseen perinteeseen ja historiaan perustuva julkisten ulkotilojen sarja, punatiilen käyttö, kaarevuus ja yhteys luontoon. Pietilöiden suunnittelemia ovat Hervannan vapaa-aikakeskus, toimintakeskus, liikekeskus ja kirkko.

Hervannan toimintakeskuksen (1989) arkkitehtuurissa on tavoiteltu eksoottisuutta: räystäät kaareutuvat kulkijoiden ylle kuin arabialaisella basaarikujalla tai Firenzen sokkeloisilla kaduilla.

Toimintakeskus on Hervannan kulttuurielämän keskus. Siellä sijaitsevat kirjasto, elokuvateatteri ja nuorisotilat. Kirjastossa on lainattavan aineiston lisäksi laaja Hervannan kotiseutukokoelma sekä tietotori. Kirjaston sisällä suuren kupolin alla on suihkulähde.

Toimintakeskukseen sijoitettiin myös sosiaali- ja terveysasema, apteekki sekä paloasema. Sosiaaliasema ja paloasema on sittemmin siirretty muualle. Lindforsinkadun varrella ovat vapaa-aika- ja seurakuntakeskus (1979). Vapaa-aikakeskus tarjoaa mahdollisuudet sisäliikunnalle sekä kädentaidoille. Lisäksi keskuksessa on kuntosali ja kokoustiloja.

Vapaa-aikakeskuksen vieressä sijaitsee Hervannan kirkko seurakuntatiloineen. Kirkko sai myöhemmin ristin Lindforsinkadun puolelle. Hervannan seurakunta perustettiin vuonna 1980.

Hervannan liikekeskuksen (1979) kaarevassa ja asemarakennusmaisessa arkkitehtuurissa on jugend-tunnelmaa. Keskuksen laajennuksen (2007) suunnitteli arkkitehti Eero Lahti. Nykyisin Kauppakeskus DUOna tunnettu liikekeskus on Hervannan kansainvälinen sadan kielen ja kulttuurin kohtauspaikka.