Härmälän huvilarannikko -raitti kertoo herrasväen kesäasumisesta. Rantaperkiössä ja Härmälässä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Käsitteeksi muodostunut "huvilarannikko" kuvaa Pyhäjärven rantakaistaletta Vihiojan suulta Härmälänojalle eli Pirkkalan rajalle.
Metsolan rakennutti 1880-luvulla Finlaysonin isännöitsijä, sittemmin valtiopäiväedustaja ja Tampereen Puuvillateollisuus Oy:n perustaja Arthur Sommer.
”Muinainen Metsola oli kuin satu”, muisteli hänen tyttärensä, kirjailija Aili Somersalo onnellisia kesiään huvilalla. Perheen lapsiin kuului myös päätoimittaja, Suomen ilmavoimien komentaja Arne Somersalo. Metsolan tontti oli aidattu verkkoaidalla, jonka betonisia pylväitä on osin tallella heti Vihiojan jälkeen.
Jensenin huvilan ensimmäiset asukkaat olivat sellutehtaan patruuna J. W. Enqvist ja tämän perhe. Patruunan varhaisen kuoleman jälkeen huvilassa asui hänen vävynsä, Suomen Trikoon toimitusjohtaja Harald Jensen perheineen.
Jensenin huvilan näyttävin jäänne on lipputangon jalka. Lipputangon pystytys oli aikoinaan iso urakka, ja omat konstinsa vaati myös ukkosenjohdattimien kiinnitys sen kylkeen. Lipputanko oli aikoinaan Tampereen korkein, ja se näkyi kauas yli Pyhäjärven ulapan.
Apteekkari, rohdostehtailija Uno Hagbergin vaimo Greta (o.s. Enqvist) lienee itse suunnitellut Hagbergin huvilan, joka valmistui 1911. Pari asui kesät huvilassaan yli 35 vuoden ajan. Vuonna 1964 puretusta huvilasta on yhä jäljellä kaarevan perustuksen kiviä.
Kiinteistömies J. V. Blomin 1890-luvun alkupuolella rakennuttama huvila tunnetaan sen myöhemmän omistajan Mauritz (Matti) Enqvistin mukaan Enqvistin huvilana. Huvilaa ympäröivät lehmukset, tammet ja jalavat ja sen pihassa solisi suihkulähde, jonka rengas todistaa yhä menneestä kesäelämästä.
Alueella on myös jäljellä sementistä valettu vesisäiliö, mistä johdettiin vesi päärakennukseen, kasvihuoneelle ja suihkukaivoon. Enqvistin huvilan kohdalla ranta oli kymmenien metrien mitalta kivetty. Uimahuone oli pitkän laiturin päässä.
Kultaseppä, teollisuusneuvos Kustaa Hiekan rakennuttama Kuusela oli huvilakäytössä kansalaissotaan asti. Vuonna 1919 rakennus muutettiin sotaorpojen lastenkodiksi ja sittemmin edelleen vuokrataloksi. Kuusela tuhoutui tulipalossa 1987 ja sen paikalle rakennettiin Kuuselan palvelukoti.
1800-luvun lopulla rakennettu Pakkalan huvila sijaitsi rantatörmällä nykyisen leirintäalueen rannassa. Huvila sai nimensä viimeisen omistajansa Verner Pakkalan mukaan. Huvilan oli rakennuttanut kauppias K. Lindberg, ”Iso-Limperi”, joka aloittanut uransa Tampereella isvossikkana eli pika-ajurina. Hevoskauppaa harjoittaneelle Lindbergille huvilasta oli käytännön hyötyä: sen pelloista saatiin eläimille rehua. Pellot ovat nykyään leirintäalueena.
Senaattori Ossian Wuorenheimon rakennuttama Lepola on Härmälän vanhin rakennus. Puutarhanhoidosta kiinnostuneen senaattorin aikana 1900-luvun alkupuolella Lepolan puutarhassa kasvoi 150 omenapuuta ja 50 kirsikkapuuta. Taloa ympäröineille viljelysmaille oli istutettu sadoittain jalopuita kuten lehtikuusia, tammia, lehmuksia ja sembramäntyjä.
