Hämeenkatu-raitti

Tampereen ensimmäinen rautatieasema valmistui 1876 Messukylän puolelle. Sen suunnitteli Knut Nylander. Uusi rautatieasema valmistui 1936, kun vanha puurakenteinen asema kävi kasvavalle kaupungille liian pieneksi ja  vanhanaikaiseksi. Samalla vanha Tammelaan johtanut silta purettiin ja liikenne
ohjattiin uuteen asemantunneliin.

Modernin asemarakennuksen suunnittelivat Eero Seppälä ja Otto Flodin. Sittemmin asemarakennusta on täydennetty. Nykyisin Asemaukiolta pääsee
jalkaisin Tullin alueelle myös sisätunnelia myöten. 

Keisarin tarjoilijanakin palvellut saksalainen Nikolai Bauer perusti 1883 rautatieasemaa vastapäätä sijainneen hotelli Wasan palvelemaan junamatkustajia, kun Pohjanmaan rata oli valmistunut. Hotellia laajennettiin Rautatienkadun puolelle apteekkari Molinin tontille. Paikalta löytyi kultahippuja, mutta niin vähän, ettei niitä ryhdytty jalostamaan. Bauer puhui sujuvasti saksaa, ranskaa, venäjää ja englantia.

Osin Hämeenkadun päällä ollut Hotelli Wasa sai purkutuomion 1892, mutta Bauer hankki uuden asemakaavan mukaisen tontin vanhan hotellin vierestä. Siihen valmistui Bauerin hotelli. Se lopetti, kun Bauer menetti anniskeluoikeutensa. Se myytiin raittiuden ystäviksi tunnetuille NMKY:lle ja NNKY:lle. Hotelli sai nimekseen Hospiz Emmaus, jonka kolmanneksi omistajaksi tuli kristillinen Kaupunkilähetys. Hospiz tarkoittaa kristillistä hotellia, jossa ei tarjoilla väkijuomia. Siitä on käytetty myös Hospits-nimitystä.

Aseman seudun remontin yhteydessä 1936 valmistui uusi hotellirakennus,
josta tuli Suomen suurin kristillinen hotelli. Se lukeutui muutenkin maan suurimpiin hotelleihin. Nikolai Bauerille kävi lopulta huonosti. Hän sijoitti rahansa Venäjän valtion papereihin, jotka kävivät arvottomiksi bolsevikkivallankumouksen jäljiltä.

Bauerin synnyttämä, kaupungin merkityksellisimpiin lukeutuva
hotelli tunnettiin myöhemmin mm. hotelli Tampereena. Emmauksen
ajoista laajennetun hotellin nykyinen nimi on Scandic Tampere City.

Kun Tampereen uutta asemaa ja tunnelia alettiin rakentaa 1932, kävi selväksi, että katujen pintaa piti alentaa tunnelin rakentamisen vuoksi. Rautatieläisten talossa päädyttiin yllättävään ratkaisuun. Alkujaan kaksikerroksiseen taloon rakennettiin lisäkerros alimman kerroksen alle. Sinne tuli liiketiloja. Rakennus oli valmistunut 1896. Sen suunnittelivat K. S. Andersson ja Bruno F. Granholm. Talo oli korotettu jo 1921 kolmikerroksiseksi.

Uusrenessanssityylinen Bertha sai 1990-luvulla uuden nimensä talossa aikoinaan asuneen asemapäällikkö Johan Gustaf Johanssonin Bertha-rouvan mukaan.

Tontille valmistui 1892 Kusto Ojasen perikunnan puutalo. Rakennus muutettiin Lambert Pettersonin suunnitelmien mukaan liiketiloiksi 1905. Vanha talo purettiin ja paikalle rakennettiin 1950-luvun puolivälin jälkeen liike- ja asuintalo. Sen suunnittelivat Keijo Ström ja Olavi Tuomisto. Talossa oli pitkään Kansallis-
Osake-Pankin konttori. Rakennusta on kutsuttu ulkopinnan värien vuoksi Lumilinnaksi.

Paikalle rakennettiin 1890-luvulla uusrenessanssinen kaksikerroksinen kivitalo. Tontinomistaja oli kirjansitoja W. Toivonen, jonka kirjakauppa toimi  rakennuksessa. Bertel Strömmer suunnitteli vanhojen rakennusten paikalle kivitalon, joka valmistui jatkosodan aikana. Nykyisen rakennuksensa tontti sai 1980-luvun alussa, kun Stockmann muutti tavaratalonsa Hämeenkadun
itäpäähän. Rakennus on Antti Tähtisen suunnittelema.

Kauppias A. Östermanin tontille rakennettiin 1890-luvun puolivälissä kaksikerroksinen kivirakennus, jonka suunnitteli Berndt Blom. Siihen tehtiin muutoksia 1898 ja 1925. Nykyinen rakennus valmistui 1967 Keskusosuusliike Hankkijan taloksi. Arkkitehtina oli Matti Suuronen.

Tontille valmistui 1890-luvun puolivälin jälkeen liiketalo Berndt Blomin suunnitelman mukaan. Siinä toimi aikoinaan myös Sandbergin rautakauppa. Rakennuksessa tehtiin muutostöitä 1930-luvulla. Tampereen Seudun Osuuspankin talo rakennettiin paikalle 1970-luvun alussa. Sen suunnittelivat Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo.

Alkujaan tontilla oli rakennusmestari K. V. Helanderin omistama puutalo, jonka paikalle valmistui 1890-luvun alussa Lambert Pettersonin suunnittelema liike- ja asuinrakennus. Se paloi talvisodan pommituksissa. Paikalle rakennettiin uusi kerrostalo vielä jatkosodan aikana. Se tuli tunnetuksi Suomen maanviljelijöiden
kaupan eli SMK:n talona.

Berndt Blomin suunnittelema asuin- ja liikerakennus on jäänyt historiaan elokuvateatterista. Siinä toimi Tampereen ensimmäisiin lukeutunut elävien kuvien teatteri Maat ja kansat. Myöhemmin nimi vaihtui Imatraksi, joka paloi 1918 Tampereen valtauksessa. Samalle tontille rakennettiin vuonna 1919 Napparin talo, jonka suunnitteli Bertel Strömmer. Pitkään paikalla toiminut Nappari on maineikas tamperelainen turkisliike. Napparin kulma sai hulinavuosina toisenkin merkityksen. Se tunnettiin huonomaineisten naisten pyydystyspaikkana.

Tontille rakennettiin puusta 1890-luvun alussa uusrenessanssityylinen liikerakennus. Sen suunnitteli Lambert Petterson. Sen paikalle valmistui 1930-luvun puolivälin jälkeen J. S. Sirénin suunnittelema kivitalo. Se muistetaan muun muassa vakuutusyhtiö Varman toimitalona. Talossa toimi elokuvateatteri Kino. Siinä on myös Hämeenkadun vanhimman kahvilan Siilinkarin liiketila.

Tamperelainen teollisuusmies Arthur af Hällström rakennutti tontille 1890-luvun puolivälin jälkeen komean asuinrakennuksen, joka sai kansanomaiseksi nimekseen Hällströmin palatsi.

Se oli kolmikerroksinen liike- ja asuinrakennus, jossa olivat muun muassa sanomalehti Tampereen Sanomien toimitus ja paino. Talossa oli myös Kunnallisklubi.

Palatsi tuhoutui Tampereen valtauksessa 1918. Vähitellen tontin otti haltuunsa osuusliike Voima, joka lopulta rakennutti paikalle pääkonttorinsa 1930-luvun puolivälin jälkeen. Sen suunnitteli Georg Jägerroos. Talossa toimi myös Voiman maineikas ja suosittu tanssiravintola.

Kelloseppä J. Holt omisti tontin, jolle rakennettiin 1890-luvun alussa yksikerroksinen puutalo. Pihamaalle valmistui valokuva-ateljee, jonka suunnitteli Berndt Blom. Osuusliike Voiman kioski tehtiin kadunvarteen 1950-luvun alussa. Muutama vuosi myöhemmin sitä laajennettiin. Jouko Ylihannun suunnitelman mukaan rakennettiin 1959 ovensa avannut Voiman tavaratalo, joka sittemmin tuli tunnetuksi Centrumina. Rakennuksessa toimi myös maineikas Kaupunginhotelli.

Tavaratalo yhdistettiin Hämeenkadun toisella puolella sijainneeseen Voiman pääkonttoriin tunnelilla, joka rakennettiin 1960-luvun alussa. Sen avulla saattoi kulkea kaupungin vilkkaan pääkadun ali turvallisesti. Nykyisin tunneli on suljettu.

Paikalla oli 1890-luvun alkupuolella tontin omistajan, kauppias Abraham Tirkkosen mukaan nimetty yksikerroksinen puusta tehty myymälärakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Lambert Petterson.

Siinä toimi myös elokuvateatteri Imatra, joka tuhoutui 1927 nopeasti edenneessä tulipalossa ja vei kuolemaan 21 katsojaa. Kyse oli Pohjoismaiden kaikkien aikojen tuhoisimmasta elokuvateatteripalosta.

Paikalle rakennettiin 1950-luvun alussa aina 1990-luvun lamaan asti kaupungin keskeisenä rahalaitoksena pysyneen Tampereen Säästöpankin pääkonttori, jonka suunnitteli Harry W. Schreck.

Tampereen vanha pääposti rakennettiin Lambert Pettersonin suunnitteleman Scheelen apteekin puutarhan paikalle 1926. Postitalon suunnitteli Selim Savonius. Nykyisin talossa toimii mm. ravintola Vanha Posti, joka käynnisti tiloissaan sittemmin lopetetun pienpanimon.

Suomen Pankin talo rakennettiin sotavuosina 1940-luvulla. Suunnittelijana oli Harry W. Schreck. Talon rakennusvaiheet ovat tulleet tunnetuksi Hannu Salaman romaanista Siinä näkijä missä tekijä. Talon yläkerrassa toimi pitkään maineikas tamperelainen tanssiravintola Hämeensilta, jonka ikkunanäkymät ovat poikkeuksellisen hienot.

Kauppias K. P. Ruuskanen hankki itselleen komean tontin Tammerkosken reunamilta. Sen paikalle rakentui vuosina 1893–1906 Lambert Pettersonin suunnittelema Ruuskasen palatsi, joka sai vaikutteita Venetsian palatseista. Häämatkallaan Italiassa ollut Ruuskanen rakennutti talon nuorikolleen Thekla Johanna Bangelle, joka ehti kuitenkin kuolla ennen kuin rakennus tuli valmiiksi.

Rakennusta korotettiin ja laajennettiin Pellavatehtaankadun puolella 1940-luvulla. Silloin valmistui myös Ruuskasen pukutehtaan talo. Ruuskasen talo vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa.

Tammerkosken itärannalla Koskipuiston ja Hämeenkadun kupeessa oli 1900-alkuvuosista asti puurakenteinen kioski. Sen korvasi 1920-luvun lopulla lankarullakioski. Se modernisoitiin vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin. Tarjolla oli tavallisen kioskitavaran lisäksi myös kenkien kiillotusta. Paikalle rakennettiin 1960-luvun puolivälissä Timo Penttilän suunnittelema ravintola Koskipuisto.