292. KOHDEINVENTOINTI PISPANKATU 14

10. Rakennuksen kuvaus

11. Rakennushistoria

Rakennus sijaitsee tontin perällä sisäänvedettynä Pispankadun reunasta. Rakennus on suuri, huvilamainen, harjakattoinen rakennus, jonka molemmissa päädyissä on risaliittimaiset päädyt. Rakennus on yleisilmeeltään klassinen ja se on rakennettu kahdessa eri vaiheessa. Rakennuksen ensimmäinen osa, joka rakennettiin mahdollisesti 1900-luvun alun ja 1910-luvun välisenä aikana, käsitti hirrestä rakennetut kaksi huonetta ja keittiön. Talon rakennuttaja oli Kalle Iivari Järvinen, joka oli ammatiltaan lämmittäjä. Rakennuksen rakensivat kolme miestä urakkatyönään ja Järvinen itse rakensi ilmeisesti myöhemmin kivijalan asunnot. Rakennuksen muurit ovat Rannan veljesten tekemät. Rakennusta laajennettiin vuonna 1926 rankorakenteisella osalla, jolloin rakennukseen tuli lisätilaa ilmeisesti noin viiden huoneen verran. Rakennuksen piirustukset olivat rakennusmestari Erkki Keskisen tekemät. Rakennuksessa oli ilmeisesti kaiken kaikkiaan kahdeksan asuntoa, jotka olivat pääasiassa huoneen ja keittiön kokoisia, lukuun ottamatta alkuperäistä kahden huoneen ja keittiön asuntoa. Suurimmassa asunnossa asui oletettavasti talon omistaja.

Rakennus on pohjaltaan suorakaide ja pihan puoleisella pitkällä sivulla on sisäänkäynti rakennukseen palkistomaisen katoksen alta. Palkistokatosta kannattelevat puiset pilarit. Sisäänkäynnin molemmin puolin on pienet, neliönmuotoiset rombi-ikkunat. Toisessa ovessa lukee "talonomistaja". Rakennuksen muut asunnot ovat olleet ilmeisesti vuokralla. Rakennus on vuorattu vaakaan ja yläkerros on kapeaa pystypaneelia, kulmat ovat laudoitetut. Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäiset yläosastaan kolmiruutuiset T-malliset ikkunat. Rakennuksen katto on suhteellisen jyrkkä harjakatto, jonka kate on saumattua peltiä. Katolla on puolikaarenmuotoiset lunetti-ikkunat. Rakennuksen kivijalka on suhteellisen korkea ja siellä on ollut myöskin asuintiloja. Rakennus on 20-luvun aikaisessa asussaan.

Pihalla sijaitsee erikoinen piharakennus, joka on mahdollisesti toiminut myöskin saunana. Rakennukseen menee kaksi ulko-oven tapaista ovea, vaikka rakennus onkin äärimmäisen pieni. Rakennus on rakennettu naapurin piharakennusta vasten. Rakennuksen kivijalka on osittain korkea. Rakennuksen päätyyn on tehty laudasta ulkokäymälärakennus. Piha on luonnotilainen ja siellä kasvaa omena- ja luumupuita, marjapensaita ja kukkia. Tonttia on pengerretty pulterikivillä.

12. Lähiympäristö

Rakennuksen ympäristössä sijaitsee voimakkaasti peruskorjattuja rakennuksia, naapuritontilla on uudisrakennus.

13. Säilymisedellytykset

14. Luettelointiperuste

Rakennus on kahdessa vaiheessa rakennettu, suurehko huvilamainen rakennus, joka on ulkoasultaan klassinen. Rakennuksen ensimmäinen osa, kaksi huonetta ja keittiö, rakennettiin ilmeisesti noin 1910-luvulla. Rakennusta laajennettiin nykyiseen asuunsa vuonna 1926. Rakennuksen päädyissä on risliittimaiset, ulostyöntyvät osat, rakennuksen katto on jyrkähkö harjakatto ja ikkunat ovat yläosasta moniruutuiset T-ikkunat. Rakennuksen pitkällä sivulla on palkistomainen sisäänkäynti, jota kannattelevat puiset pilarit. Rakennuksessa on ollut useita pieniä asuntoja vuokralla sekä ns. talonomistajan asunto. Rakennus on säilynyt täysin 20-luvun asussaan ja sillä on kokonsa sekä näyttävyytensä puolesta maisemallista merkittävyyttä. Rakennus on rakennustyyppinä harvinainen Pispalassa.

15. Rakennushistoriallinen X
16. Historiallinen X
17. Maisemallinen X

18. Kulttuurihistoriallinen arvo I

19. Ote peruskartasta tai asemapiirros

Ks. liite (Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto)

20. Pohjapiirros tai tietoja sisätiloista

Ks. liite (Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto)

21. Valokuvat

Ks. sivun yläosa

22. Lähteet

TTKK:n inventointilomake, täyttäjä Anneli Saarinen

23. Suullisia tietoja antaneet

24. Liitteet

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto

25. Lomakkeen täyttäjä, päiväys

Anu Eerikäinen, 24.7.2002.