Japanilaisella miekalla (nihontô) on tuhatvuotiset perinteet. Miekka oli samurain sielu. Miekka oli samurailuokan tunnus. Samurai kantoi kahta miekkaa, pitkää katanaa ja lyhyttä wakizashia, jotka periytyivät sukupolvelta toiselle. Ne muodostivat yhdessä daishôn (pitkä ja lyhyt), samurain perusaseistuksen, jota hän kantoi siviiliasuisena vasemmalla kupeellaan, terät ylöspäin. Muita miekkatyyppejä olivat pitkä, terä alaspäin kannettu tachi, jota kannettiin vain haarniska-asuisena ja tantô, suorateräinen tikari. Samurait kokivat raskaan nöyryytyksen, kun miekankanto kiellettiin heiltä ja siviilihenkilöitä kokonaan 1876 (haitôrei).
