teosluetteloon
 

 

VIKTOR JANSSON
(1886 -1958)

Vapaudenpatsas
1921

pronssi
korkeus 420
graniittijalustan korkeus 650

Hämeenpuisto, Pirkankadun ja Hämeenkadun kulmaus

tietoa taiteilijasta sijainti kartalla

 

Vapaudenpatsas
Tampereen valtauksen muistomerkkikilpailun uusintakilpailun voittivat kuvanveistäjä Viktor Jansson ja arkkitehti Wäinö Palmqvist luonnoksellaan Victor. Teos kuvaa korkean graniittijalustan päällä seisovaa alastonta nuorta miestä. Oikeaan käteen on kuvattu koholla oleva miekka, vasen käsi puristuu nyrkkiin nuorukaisen katseen suuntautuessa oikealle. Teos tuo mieleen kreikkalaisia urheilijoita esittävät veistokset. Tampereen vapaudenpatsaan mallina on ollut teologian opiskelija Elias Simojoki, joka oli osallistunut vuonna 1918 sisällissotaan valkoisten puolella. Viktor Jansson löysi hänet mallikseen Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta. Kaupunginvaltuusto julisti kilpailun sankarihautapatsaasta joulukuussa 1918. Kyseessä oli viimeinen valtuusto, jonka jäsenet oli valittu varallisuuden perusteella. Seuraavan vuoden alussa uusi kunnallislaki, joka perustui yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, nosti vasemmiston kaupunginvaltuuston enemmistöksi. Vasemmisto yritti keskeyttää patsashankkeen ja asia vietiin kahdesti Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen asti. Vasemmistovaltuutetut pitivät muistomerkkiä sorron ja laittomuuden symbolina. Oikeisto puolestaan näki veistoksen muistomerkkinä isänmaan vapauttamisesta venäläisten ikeestä. Lopulta teos sai jäädä paikalleen Korkeimman Hallinto-oikeuden siunauksella vuonna 1923.
 

 

VIKTOR JANSSON
(1886 -1958)

Istuva nainen
1923

pronssi
korkeus 100 cm
omistaja: Tampereen taidemuseo

Sorsapuisto

tietoa taiteilijasta sijainti kartalla

 

Istuva nainen
Istuva nainen -teos valmistui Viktor Janssonin yksityisnäyttelyyn Stenmanin taidepalatsissa Helsingissä 1923. Viktor Janssonin perikunta lahjoitti veistoksen kipsimallin Tampereen taidemuseolle 1987, jolloin Tampereen taidemuseon ystävät ry kustansi sen valamisen pronssiin. Valutyö tehtiin Herttoniemen taidevalimossa. Pronssiveistos oli ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä Janssonin muistonäyttelyssä Tampereen taidemuseossa 1988. Patsas pystytettiin 2011 Tampereen kunnostettuun Sorsapuistoon täydentämään alueen kolmen muun naisveistoksen kokonaisuutta. Istuva nainen oli alun perinkin tarkoitettu puiston koristukseksi ainakin päätellen siitä, että työtä kutsuttiin aikanaan myös Puistofiguuriksi. Veistos sai kriitikoilta hyvän vastaanoton. Jansson jatkoi siinä suorasukaista realistista esitystapaansa, johon hän nyt yhdisti arkaistista tyylittelyä varsinkin naisen pään ja keskiruumiin muotoilussa. Tyyliyhdistelmästä huolimatta kokonaisuus on hallittu, yhtä aikaa levollinen ja valpas. Se on hyvä esimerkki Janssonille tyypillisestä pelkistyneestä klassismista. Veistos on aseteltu niin, että naisen katse suuntautuu vastarannalle sijoitettuun toiseen Janssonin teokseen, Kajastukseen.
 

 

VIKTOR JANSSON
(1886 -1958)

Kajastus
1930

pronssi
korkeus 145 cm
omistaja: Tampereen taidemuseo

Sorsapuisto

tietoa taiteilijasta sijainti kartalla

 

Kajastus
Vuonna 1930 Helsingin kaupunki pyysi kuvanveistäjiltä luonnoksia kaupungin koristamiseksi. Ehdotuksia tuli 69, joukossa muiden muassa Viktor Janssonin Kajastus ja Convolvulus. Jälkimmäinen valettiin pronssiin ja pystytettiin Helsingin Kaisaniemeen, mutta Kajastus jäi tuolloin toteuttamatta. Vuonna 1987 Viktor Janssonin perikunta lahjoitti teoksen Tampereen taidemuseolle, joka pystytti sen edelleen 2011 kunnostettuun Tampereen Sorsapuistoon. Veistos on realistisesti toteutettu mutta voimakkaasti pelkistetty ja keveä, ikään kuin aineeton. Neito on noussut päkiöilleen ja tavoittelee käsillään jotakin. Samanaikaisissa sisarveistoksissa, kuten Convulvuluksessa, käsivarret ovat huomattavasti alempana vartalon suojana. Kajastuksen hahmo ei ole samalla tavoin itsestään tietoinen, päinvastoin sen huomio on kokonaan suuntautunut toisaalle. Janssonin tämän kauden hentoja naisia esittäviä teoksia on verrattu kukkiin, joissa taiteilija on kuvannut kokemustaan pohjoisen luonnon ja ihmisen keväästä. Veistoksen mallina on ollut taiteilijan oma tytär Tove Jansson.
 

 

VIKTOR JANSSON
(1886 -1958)

Nuori nainen
1933

pronssi
korkeus 181 cm
omistaja: Tampereen taidemuseo

Sorsapuisto

tietoa taiteilijasta sijainti kartalla

 

Nuori nainen
Viktor Jansson otti 1928 osaa Sakari Topeliuksen muistomerkkikilpailuun, jossa hän sijoittui toiseksi. Kilpailun myötä Jansson kiinnostui erityisesti nuoren naisvartalon esittämisestä, minkä tuloksena syntyi useita neitoja kuvaavia teoksia. Näitä on julkisina veistoksina nähtävissä Helsingissä, Hämeenlinnassa ja nyt myös Tampereen Sorsapuistossa. Veistosten mallina oli taiteilijan oma tytär Tove Jansson. Nuori nainen on esitetty maltillisesti kontrapostoasennossa, mikä tarkoittaa sitä, että ylä- ja alavartalo kiertyvät eri suuntiin ja hahmon paino on toisella jalalla. Kontraposto kehittyi jo antiikin Kreikassa, jonka ihanteita Jansson kuvanveistossaan muutenkin noudatteli. 1920-luvulta Janssonin klassismi kehittyi pelkistyneempään suuntaan ja ihmisaiheista huolimatta etääntyi todellisuuden jäljittelystä. Nuori nainenkaan ei ole muotokuva, näköispatsas, vaan yleisemmin naiskauneutta ilmaiseva teos.
 

 

VIKTOR JANSSON

(1886-1958)

Helsingissä syntynyt Viktor Jansson opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1903-05. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä vuonna 1908.

Janssonin julkisista teoksista tunnetuimpia ovat Tampereen ja Lahden vapaudenpatsaat vuodelta 1921 sekä Helsinkiin sijoitettu Convolvulus, 1931. Tämän veistoksen mallina on ollut taiteilijan tytär Tove Jansson. Veistosta pidetään 1930-luvun veistotaiteemme parhaimmistoon kuuluvana. Samalla vuosikymmenellä valmistuivat Lahteen teokset Lumisota, 1937 ja Hiihtäjä, 1938.

Viktor Jansson on valmistanut useita suihkukaivoveistoksia eri puolille maata mm. Helsingin Esplanadi kappelin edessä on kaksi Janssonin teosta vuodelta 1942. Mäntässä on Kalapoika vuodelta 1935.

Vuonna 1951 Jansson työsti suomenruotsalaisen runoilijan ja kirjallisuudentutkijan Arvid Mörnen muistomerkin Helsinkiin, teos paljastettiin seuraavana vuonna.

Viktor Janssonin puoli vuosisataa kestänyt toiminta sijoittuu pääosin sotien väliseen aikaan.


 

Viktor Jansson

Tutustu myös Kuvataiteilijamatrikkeliin

sivun alkuun
© Tampereen kaupunki 2011/
Tampereen nykytaiteen museo
teosluetteloon