Tampereen taidemuseo

Sijaintisi: Musti > Musti symbolismin lähteillä > Musti ja yksisarvinen

Musti ja yksisarvinen

Lähde on paikka, jossa kirkas vesi pulppuaa maan pintaan ja mistä puro alkaa. Lähteen voi löytää seuraamalla puroa. Symbolismin lähteillä -näyttelyn teokset kertovat noin sata vuotta sitten eläneiden taiteilijoiden ideoiden lähteistä, jotka saivat heidät maalaamaan, piirtämään ja veistämään taideteoksia.

Symbolistitaiteilijoille maailma oli täynnä vertauskuvia, symboleja, jotka kertoivat salatusta todellisuudesta. He rakastivat mielikuvituksen ja muinaisuuden maailmaa. Heidän maalauksissaan hymyilevät prinsessat ja tarujen sankarittaret, ratsastavat ritarit ja lymyävät tarueläimet. Maisema elää, se ei ole pelkkiä puita, rantoja tai kanaalin varren taloja, vaan taiteilijan tunteita ja Jumalan tai salaperäisen voiman läsnäoloa.
Symbolistitaiteilija Armand Point kuvasi ihmettä ja suurten asioiden mietiskelyä muinaisen tarueläimen, yksisarvisen, hahmolla. Lähdemme nyt etsimään sitä.

Lucien-Victor Guirand de Scevola
Orkideaprinsessa
pastelli paperille, noin 1900

Ensimmäinen tapaamamme prinsessa on vihreäpukuinen ja kultatukkainen Orkideaprinsessa museon ensimmäisessä kerroksessa (98).

Mitä kysyt häneltä? Millainen kukka on orkidea? Miksi taiteilija on valinnut juuri sen?
Millainen olisi voikukkaprinsessa?

Orkideaprinsessa on pastellimaalaus. Se tehdään pastelliliiduilla, joihin väriaine eli pigmentti on puristettu. Pastellimaalauksen pintaa voi pyyhkiä ja hingata, jolloin saadaan pehmeitä ja aavistuksenomaisia vaikutelmia. Kun teos on valmis, sen päälle suihkutetaan kiinnitysainetta, sillä muuten väri varisisi pois. Symbolistitaiteilijat pitivät pastellista, sillä sen jälki oli kuin hiljainen kuiskaus sadun valtakunnasta.

Charles-Marie Dulac
Tiberin laakso Assisissa
öljy kankaalle, 1898

Orkideaprinsessa kehottaa meitä vaeltamaan Charles-Maria Dulacin jäljissä italialaisen Assisin kaupungin ympäristön maisemiin ja pysähtymään hetkeksi hiljaisuuteen. Voit istua lattialle, jos on helpompi olla ihan hiljaa niin. Vain pysähtymällä oppii huomaamaan ihmeellisen. Katso vuoria maalauksissa 152, 153 ja 154. Taivaanranta valkenee ja aurinko nousee. Illalla se laskee vuorten taakse. Pilvet muodostavat taivaalle lennokkaan kuvion, kuin suuri sivellin olisi vetäissyt sinne runon tuntemattomalla kielellä. Charles-Maria Dulacille luonto ja maisema olivat täynnä pyhyyttä. Hänen sarjansa Luotujen ylistys (155) liittyy 1200-luvulla eläneen Pyhän Franciscus Assisilaisen Aurinkolauluun, jossa tämä kutsuu luonnonilmiötä veljikseen ja sisarikseen ja ylistää niiden ihmeellisyyttä ja Jumalan luomistyötä.

Charles-Marie Dulac
Luotujen ylistys - Tuuli
litografia, 1894

Aurinkolaulu eli Luotujen ylistys
Korkein, kaikkivaltias, laupias Herra, sinun on
ylistys, kirkkaus ja kunnia ja kaikki siunaus.

Sinulle yksin, Korkein, se kuuluu,
kukaan ei kelpaa nimeäsi lausumaan.

Ole ylistetty, Herrani, kaikkien luotujesi kanssa,
varsinkin herramme veli auringon;
hän on se päivä, jolla meidät valaiset.

Ja hän on kaunis ja säihkyvä suuressa loistossaan,
sinun kuvaasi hän kantaa, oi Korkein.

Ylistäkööt sinua, Herrani, sisar kuu ja tähdet,
taivaalle luomasi kirkkaat ja kalliit ja kauniit.

Ylistäkööt sinua, Herrani, veli tuuli
ja ilma ja pilvi ja sees ja säät kaikki,
joilla luotujasi pidät yllä.

Ylistäköön sinua, Herrani, sisar vesi,
hyvin hyödyllinen ja nöyrä ja kallis ja kaino.

Ylistäköön sinua, Herrani, veli tuli,
jolla yötä valaiset;
hän on ihana ja iloinen ja väkevä ja voimallinen.

Ylistäköön sinua, Herrani, sisar äitimme maa,
joka meitä ravitsee ja hallitsee
ja kantaa kaiket hedelmät ja kirjavat kukat ja yrtit.

Ylistäkööt sinua, Herrani, ne jotka antavat anteeksi
rakkaudesta sinuun
ja kestävät kipua ja koettelemusta.

Autuaat ne, jotka kestävät rauhassa,
sillä sinulta, Korkein, he saavat kruununsa.

Ylistäköön sinua, Herrani,
sisaremme ruumiillinen kuolema,
jota yksikään elävä ei voi välttää.

Voi niitä, jotka kuolevat kuolemansynnissä.

Autuaat ne, jotka kuolema kohtaa
pyhään tahtoosi taipuneina,
sillä toinen kuolema ei heitä vahingoita.

Ylistäkää ja siunatkaa Herraani
ja kiittäkää ja palvelkaa häntä
suuressa nöyryydessä.

Franciscus ja Charles-Maria Dulac löysivät taivaallisen ja sadunomaisen tavallisessa maisemassa. Onko sinulla omassa ympäristössäsi paikka, josta tuntuu aukeavan ovi ihmeen maailmaan? Millainen paikka se on tai voisi olla? Piirrä tai kirjoita. Minne siitä pääsee?

Louis Welden Hawkins
Henkien kulkue tai Joulu, mystinen taulu
öljy kankaalle, 1893

Katseltuamme vuoria lähdemme vuoristotielle ja nousemme museon toiseen kerrokseen.

Emme kulje yksin, sillä monissa näyttelyn teoksissa ihmiset vaeltavat yksin tai yhdessä. Portaiden yläpäässä vasemmalla seinällä on pieni teos nimeltään Henkien kulkue tai Joulu, mystinen taulu (2). Mitä tarkoittaa mystinen? Mitä teoksessa sinun mielestäsi tapahtuu? Miksi vaeltajilla on sädekehät?

Armand Point
Huhtikuu tai Pyhä Cecilia
musta lyijykynä ja liitu harmaalle paperille, joka on kiinnitetty kankaalle, 1896

Takaseinällä on suuri piirustus nimeltään Huhtikuu eli Pyhä Cecilia (3). Kaunis nuori nainen näppäilee harppua silmät suljettuina. Monesti on helpompi keskittyä mietiskelemään, jos sulkee silmänsä. Silloin voi nähdä omaan sisäiseen maailmaansa. Kuka on Pyhä Cecilia? Millaista musiikkia hän teoksessa mielestäsi soittaa?

Henri Le Sidaner
Nokturni
öljy kankaalle, noin 1897

Hämäryys ja yö kiehtoivat symbolistitaiteilijoita. Ne muuttivat tutun maiseman salaperäiseksi. Niinpä lähdemme heidän mukanaan vaeltamaan yöksi hämärtyvässä maisemassa. Teos numero 6 on nimeltään Nocturni. Kaksi naista vaeltaa sinisessä hämärässä. Mitä Nocturni tarkoittaa? Mihin vuorokaudenaikaan se viittaa? Mihin aikaan päivästä on sininen hetki?

Lucien Lévy-Dhurmer
Järvi, yö
öljy kankaalle, noin 1910

Kuu ja tähdet näkyivät yötaivaalla, rannan valot heijastuivat järvenpintaan (83). Jos asuu kaupungissa, ei nykyään juuri ole mahdollista olla ulkona pimeässä. Kaikkialla on sähkövaloja, joten tähdet tai revontulet jäävät helposti huomaamatta. Istahda hetkeksi teoksen 83 öisen järven rannalle. Millaisia ääniä kuulet? Mitä vastarannalla on? Keitä siellä asuu?

Henri Le Sidaner
Joutsenet (Brügge)
öljy kankaalle, 1900

Brügge on vanha kaupunki Belgiassa, jota on kutsuttu Euroopan keskiaikaisimmaksi kaupungiksi. Sen vanhat talot, kanaalit, sillat, joutsenet ja hiljaisuus kiehtoivat symbolistitaiteilijoita (teokset 72, 73, 75). Millaisen kuvan symbolistitaiteilijat Brüggesta antavat? Mikä paikka Suomessa on mielestäsi kaikkein runollisin? Miksi juuri se? Entä omalla kotiseudullasi?

Alexandre Séon
Ajatus
öljy kankaalle, noin 1898

Symbolistien maalauksissa yksityiskohdat, esimerkiksi kukat ja värit, olivat vertauskuvia.

Séonin maalauksessa Ajatus tytöllä on orvokkiseppele (87). Orvokin yksi ranskankielinen nimitys ’pensée’ tarkoittaa myös ajatusta.

On olemassa erilaisia kukkaiskieliä, joilla esimerkiksi rakastuneet saattoivat kertoa toisilleen tunteistaan. Jos haluaisit kertoa toiselle rakastavasi häntä, minkä kukan valitsisit? Entä jos haluaisit sanoa olevasi surullinen? Entä iloinen tai hassuttelevalla tuulella?

Niin kuin varmaan jo tähän mennessä olet huomannut, symbolistitaiteilijoiden maalauksissa kehykset olivat osa teosta. Mitkä ovat mielestäsi näyttelyn kauneimmat kehykset? Miksi?

Henri Martin
Muusa
öljy kankaalle, 1892

Monien teosten nimissä on sana muusa. Mitä se tarkoittaa? Martinin muusa mietiskelee valoisassa maisemassa (89); kaikki symbolistitaiteilijat eivät maalanneet yön ja hämärän kuvia. Miten valo ja väri on saatu esiin? Katso läheltä (mutta älä niin läheltä, että törmäät tauluun) Martinin siveltimenjälkeä. Katso sitten teosta salin toiselta puolelta. Miten se muuttuu?

Carlos Schwabe
Runoilijan ja muusan häät – ihanne
öljy kankaalle, 1913

Salin taustaseinällä on suuri, alttaritaulunomainen maalaus Runoilijan ja muusan häät (47). Runoilija yrittää tavoittaa muusan kädessään pitelemää sormusta. Taustalla kohoaa lumisia vuorenhuippuja. Mitä teoksessa sinun mielestäsi tapahtuu? Taiteilijalla on oma tarinansa ja selityksensä, mutta mikä on sinun?

Armand Point
Syysprinsessa
munatempera puulle, 1898

Monet symbolistitaiteilijat pitivät omaa aikaansa materialistisena (mitä sana tarkoittaa?) ja hengettömänä. He ihailivat menneisyyttä ja sen taidetta: keskiajan harrasta uskoa tai renessanssin jaloa ja ihanteellista ihmiskuvaa. Armand Pointin maalauksissa hänen muusansa (mitä se tarkoittikaan?) Hélène on kuvattu menneiden vuosisatojen puvuissa, prinsessana tai taruhahmona (teokset 45, 46, 48). Haluaisitko itse päästä käymään menneisyydessä? Mihin aikaan matkustaisit? Miksi juuri sinne?

Armand Point
Mimosan tuoksu
lyijykynä ja hiili paperille, 1898

Teos 49 on nimeltään Mimosan tuoksu. Minkä värinen on mimosa? (Teos on piirustus, et näe kukan väriä siitä.) Ovatko eri tuoksut mielestäsi eri värisiä? Entä onko väreillä mielestäsi ääni (esimerkiksi jonkun soittimen, linnun tms.)
Mimosan tuoksu on johdattanut meidät yksisarvisen luo. Olemme perillä.

Armand Point
Prinsessa ja yksisarvinen
lyijykynä ja pastelli paperille, 1896