Tampereen taidemuseo

 

 
Akseli & Nuori Suomi

 
 

Sijaintisi: Musti > Musti Akselin jalan- ja suksenjäljissä

AKSELI & NUORI SUOMI
Akseli Gallen-Kallela suomalaisuuden rakentajana

Akselin jalan- ja suksenjäljissä historiaa ja nykyaikaa pohtimassa

Akselin jäljissä tie vie monenlaisiin maailmoihin: Tyrväältä Pariisiin, Vienan Karjalasta Afrikkaan. Hänen teoksissaan kohtaa maiseman ja ihmisen ulkoisen olemuksen ja sisäisen tunnelman. Monissa asioissa Akseli on hyvin moderni ja hänen kohtaamansa ongelmat ja ilonaiheet sellaisia, jotka koskettavat ihmisiä nykyäänkin. Niinpä matka hänen jäljissään ja kysymysten tekeminen voi auttaa ymmärtämään sekä Akselia ja hänen aikaansa että omaammekin.

Huone 1
”Minä aion tulla suureksi maalariksi”: Tyrväältä Pariisiin
Akseli opiskeli taidetta sekä opettajien johdolla Helsingissä ja Pariisissa että omin päin maalaten naapuritilan ihmisiä ja eläimiä kotiseudullaan Tyrväällä. Katso huoneessa 1 olevia Pariisissa maalattuja teoksia, kuvittele olevasi Akseli ja kerro elämästäsi nuorena suomalaisena taideopiskelijana. Millainen huone sinulla oli? Mitä Académie Julianissa piirrettiin ja maalattiin? Millainen oli Pariisin katukuva? Millaista iltaelämä?

Huone 2
Erämaan kutsu
Akseli kuvasi suomalaista maisemaa sekä koskemattomana erämaana että ihmisen toiminnan jäljiltä. Monia hänen maisemiaan voi luonnehtia ”arkimaisemiksi”, ne on kuvattu sellaisina kuin ne olivat eikä taiteilija ole koristellut niitä sievemmiksi tai mahtavammiksi, vaikka osa taideyleisöstä sitä taiteelta odottikin. Millainen olisi arkimaisema nykyään? Onko se muuttunut Akselin ajoista? Jos on, niin miten?

Huone 3
Suomen kansaa katsomassa
Akselin ajan yhteiskunta oli jakautunut kansaan ja säätyläisiin, joita erottivat kieli, puku ja elämäntapa. Akseli itse tuli säätyläisperheestä, mutta vietti pitkiä aikoja esimerkiksi Keuruulla Ekolan torpassa. Siellä hän asui, söi ja saunoi yhdessä torpan väen kanssa. Niinpä Akselin ja hänen malliensa välille kehittyi suora yhteys ja luottamus.
Vertaa Akselin kansankuvauksia huoneessa 3 hänen omia ystäviään ja perheenjäseniään esittäviin maalauksiin huoneissa 4 ja 8. Mitä eroja löydät esimerkiksi puvussa ja elämänympäristössä? Mitä yhteistä löydät?

Huone 4
Nuoren Suomen piiri
Nuoren Suomen ystäväpiirissä kohtasivat kirjallisuuden, kuvataiteen ja musiikin keskeiset vaikuttajat ja pohtivat yömyöhään – tai aamuun – asti Suomen kohtaloita. Teoksessa Symposion näissä aatoksissa ovat Akseli itse, säveltäjä Jean Sibelius ja kapellimestari Robert Kajanus. Lue huoneen tekstit ja kirjoita symposionin osanottajille repliikit.

Huone 5
Taide, uskonto ja suuri tuntematon
Suuret elämän, kuoleman ja näkymättömän maailman kysymykset askarruttivat Akselia ja näkyvät monissa hänen teoksissaan. Niistä kuuluisimpia on Ad astra. Nimi on latinaa ja se on osa toteamusta ”Per aspera ad astra”. Mitä se tarkoittaa ?
Teos oli alttaritauluna Akselin ja Maryn lasten Kirstin ja Jorman ristiäisissä Kalelassa kesällä 1899. Tarinan mukaan pappi ensin hieman hätkähti sitä. Miksikähän? Mitä mieltä itse olet, sopiiko Ad astra alttaritauluksi? Anna perusteluja puolesta ja vastaan.

Huoneet 6 ja 7
Kalevala, Akselin pyhä kirja
Akseli ja Nuori Suomi: Akseli Gallen-Kallela suomalaisuuden rakentaja
Akseli loi Kalevalasta ne kuvat, jotka useimmille tulevat mieleen, kun mainitaan vaikkapa Väinämöinen, Aino, Kullervo, Ilmarinen ja Pohjolan emäntä. Ne ovat pohjana myös Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalalle ja Don Rosan Aku Ankka –seikkailulle Sammon salaisuus.
Vertaile Kunnaksen ja Rosan versioita Kalevalan tapahtumista Akselin alkuperäisiin teoksiin. Mitä luulisit Akselin niistä arvelevan? Mainittakoon, että Akseli itse on piirtänyt karikatyyrin eli pilapiirroksen, jonka pohjana on hänen oma Sammon taonta –maalauksensa. Löydätkö sen näyttelystä?

Huoneet 7, 8 ja 9
Akseli ja Nuori Suomi: Akseli Gallen-Kallela suomalaisuuden rakentaja
Muotokuvat kertovat
Grafiikka: Pieniä monumentteja
Akselin elämään ja tuotantoon vaikuttivat suuresti kaksi pientä tyttöä, Impi Marjatta ja Sigrid, jotka kumpikin kuolivat hyvin nuorina. Sigridiä Akseli ei ilmeisesti koskaan edes tavannut. Keitä Impi Marjatta ja Sigrid olivat? Miksi he olivat niin tärkeitä? Missä kaikkialla tässä näyttelyssä heidän vaikutuksensa näkyy?

Huone 8
Muotokuvat kertovat
Akselin maalaamissa muotokuvissa on monenlaista käsialaa, miniatyyrimäisen tarkasta huikean lennokkaaseen. Kaikki siveltimenjälki näyttelyn muotokuvissa ei ole Akselin. Kuka on osallistunut oman muotokuvansa maalaamiseen ja miten Akseli on sitä kuvassa korostanut?
Neoviusten perheestä Akseli maalasi miljöömuotokuvan, jossa ihmiset on kuvattu omassa ympäristössään (miljöö = ympäristö). He eivät poseeraa rivissä, vaan ovat ikään kuin tavallisissa puuhissaan. Pikkutyttö tapailee pianolla sävelmää – ehkä soittoläksyä? – äiti ohjaa vierestä ja taustalla tilannetta havainnoi isä. Mitä maalauksen ihmiset mielestäsi ajattelevat tai sanovat? Mitä voisit kertoa heistä sen perusteella, mitä maalauksesta näet?

Huone 9
Grafiikka: Pieniä monumentteja
Akseli on suomalaisen taidegrafiikan uranuurtaja. Siis minkä? Mitä on taidegrafiikka? Mitä eri tekniikkoja tunnet? Mitä Akseli käytti?
Akseli aloitti taidegrafiikan tekemisen hyvin raskaan menetyksen jälkeen. Mitä oli tapahtunut? Miten se näkyy hänen graafisessa tuotannossaan? Etsi ne teokset, jotka erityisesti käsittelevät tuota aihetta.

Huone 10
Julisteita, taidetta kaikille
Mitä kaikkea Akselin suunnittelemissa julisteissa mainostettiin?
Vertaa Bil Bol –julistetta ja Nikolajeffin autojulistetta. Kenen arvelisit ostavan Bil Bol –auton ja kenen taas Nikolajeffin tarjoaman? Millaiset mielikuvat Akseli julisteissaan synnyttää?

Huoneet 11 ja 12
Akseli suunnitteli ja rakennutti itselleen ja perheelleen kaksi kotia, erämaa-ateljee Kalelan ja ritarilinnaa muistuttavan Tarvaspään. Lisäksi hän suunnitteli huonekaluja ja tekstiilejä sekä kotiinsa että Pariisin maailmannäyttelyn Suomen-paviljongin Iris-huoneeseen vuonna 1900. Ne herättivät suurta ihastusta. Akseli käytti Iris-huoneen aiheina Suomen luonnon yksityiskohtia, mutta taiteellinen ilmaisu oli hänen omaansa. Akseli nimenomaan ilmoitti, että saattoi suunnitella vain omaa makuaan ilmaisevan huoneen, ei mitään yleistä ”suomentyyliä”.
Millainen olisi suomalaishenkinen koti tänään? Kuvaile arkkitehtuuria ja sisustusta tai piirrä ne. Mistä siihen voisi saada ideoita? Mistä Akseli sai?

Huone 13
Suomi itsenäistyy 1917 - 1918
Kun nykyään näemme ja kuulemme uutisia mellakoista ja sisällissodista, luultavasti usein ajattelemme elävämme hyvin rauhallisessa maassa. Mutta vain 87 vuotta sitten Suomessa oli sama tilanne. Maa itsenäistyi 1917 ja keväällä 1918 käytiin verinen sisällissota. Näinä rauhattomina aikoina Akseli suunnitteli kunniamerkkejä ja univormuja, joita nykyään näemme onneksi hyvin toisenlaisissa yhteyksissä, esimerkiksi Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Missä siellä voi nähdä Akselin käden jäljen?

Huone 14
Matka Afrikkaan, unteni erämaahan
Vuodet 1909 – 1910 olivat Akselille, Marylle ja lapsille Kirstille ja Jormalle ihanaa ja jännittävää aikaa. Koko perhe asui Afrikassa, nykyisessä Keniassa. Akseli maalasi huikean värisiä maisemia ja muotokuvia ylväistä kikuju- ja masai-sotureista sekä perheensä jäsenistä tropiikin valossa. Myös 10-vuotias Jorma piirsi ja maalasi.
Jos saisit muuttaa perheesi kanssa vuodeksi aivan minne tahansa, mihin lähtisit? Mitä tekisit siellä?

AKSELI & NUORI SUOMI –näyttelyllä on omat kotisivut
http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/akseli

Mielenkiintoista aineistoa Akselista ja hänen ajastaan löydät myös seuraavilta Internet-sivuilta

Suomen taiteen kultakausi 1865 – 1910, oppaana Akseli Gallen-Kallela
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/

Akseli Gallen-Kallelan kotisivut, ylläpitäjä Gallen-Kallelan Museo
http://www.gallen-kallela.fi/kaikki_kotini/index.htm

Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Kalela (Huom. Kalela on suljettu kesäkauden 2006)
http://www.kalela.net