Sijaintisi: Musti > Musti Akselin
jalan- ja suksenjäljissä
AKSELI & NUORI SUOMI
Akseli Gallen-Kallela suomalaisuuden rakentajana
Akselin jalan- ja suksenjäljissä
historiaa ja nykyaikaa pohtimassa
Akselin jäljissä tie vie monenlaisiin
maailmoihin: Tyrväältä Pariisiin, Vienan Karjalasta Afrikkaan.
Hänen teoksissaan kohtaa maiseman ja ihmisen ulkoisen olemuksen ja
sisäisen tunnelman. Monissa asioissa Akseli on hyvin moderni ja hänen
kohtaamansa ongelmat ja ilonaiheet sellaisia, jotka koskettavat ihmisiä
nykyäänkin. Niinpä matka hänen jäljissään
ja kysymysten tekeminen voi auttaa ymmärtämään sekä
Akselia ja hänen aikaansa että omaammekin.
Huone
1
”Minä aion tulla suureksi maalariksi”: Tyrväältä
Pariisiin
Akseli opiskeli taidetta sekä opettajien johdolla Helsingissä
ja Pariisissa että omin päin maalaten naapuritilan ihmisiä
ja eläimiä kotiseudullaan Tyrväällä. Katso huoneessa
1 olevia Pariisissa maalattuja teoksia, kuvittele olevasi Akseli ja kerro
elämästäsi nuorena suomalaisena taideopiskelijana. Millainen
huone sinulla oli? Mitä Académie Julianissa piirrettiin ja
maalattiin? Millainen oli Pariisin katukuva? Millaista iltaelämä?
Huone
2
Erämaan kutsu
Akseli kuvasi suomalaista maisemaa sekä koskemattomana erämaana
että ihmisen toiminnan jäljiltä. Monia hänen maisemiaan
voi luonnehtia ”arkimaisemiksi”, ne on kuvattu sellaisina
kuin ne olivat eikä taiteilija ole koristellut niitä sievemmiksi
tai mahtavammiksi, vaikka osa taideyleisöstä sitä taiteelta
odottikin. Millainen olisi arkimaisema nykyään? Onko se muuttunut
Akselin ajoista? Jos on, niin miten?
Huone
3
Suomen kansaa katsomassa
Akselin ajan yhteiskunta oli jakautunut kansaan ja säätyläisiin,
joita erottivat kieli, puku ja elämäntapa. Akseli itse tuli
säätyläisperheestä, mutta vietti pitkiä aikoja
esimerkiksi Keuruulla Ekolan torpassa. Siellä hän asui, söi
ja saunoi yhdessä torpan väen kanssa. Niinpä Akselin ja
hänen malliensa välille kehittyi suora yhteys ja luottamus.
Vertaa Akselin kansankuvauksia huoneessa 3 hänen omia ystäviään
ja perheenjäseniään esittäviin maalauksiin huoneissa
4 ja 8. Mitä eroja löydät esimerkiksi puvussa ja elämänympäristössä?
Mitä yhteistä löydät?
Huone
4
Nuoren Suomen piiri
Nuoren Suomen ystäväpiirissä kohtasivat kirjallisuuden,
kuvataiteen ja musiikin keskeiset vaikuttajat ja pohtivat yömyöhään
– tai aamuun – asti Suomen kohtaloita. Teoksessa Symposion
näissä aatoksissa ovat Akseli itse, säveltäjä
Jean Sibelius ja kapellimestari Robert Kajanus. Lue huoneen tekstit ja
kirjoita symposionin osanottajille repliikit.
Huone
5
Taide, uskonto ja suuri tuntematon
Suuret elämän, kuoleman ja näkymättömän
maailman kysymykset askarruttivat Akselia ja näkyvät monissa
hänen teoksissaan. Niistä kuuluisimpia on Ad astra. Nimi on
latinaa ja se on osa toteamusta ”Per aspera ad astra”. Mitä
se tarkoittaa ?
Teos oli alttaritauluna Akselin ja Maryn lasten Kirstin ja Jorman ristiäisissä
Kalelassa kesällä 1899. Tarinan mukaan pappi ensin hieman hätkähti
sitä. Miksikähän? Mitä mieltä itse olet, sopiiko
Ad astra alttaritauluksi? Anna perusteluja puolesta ja vastaan.
Huoneet
6 ja 7
Kalevala, Akselin pyhä kirja
Akseli ja Nuori Suomi: Akseli Gallen-Kallela suomalaisuuden rakentaja
Akseli loi Kalevalasta ne kuvat, jotka useimmille tulevat mieleen, kun
mainitaan vaikkapa Väinämöinen, Aino, Kullervo, Ilmarinen
ja Pohjolan emäntä. Ne ovat pohjana myös Mauri Kunnaksen
Koirien Kalevalalle ja Don Rosan Aku Ankka –seikkailulle Sammon
salaisuus.
Vertaile Kunnaksen ja Rosan versioita Kalevalan tapahtumista Akselin alkuperäisiin
teoksiin. Mitä luulisit Akselin niistä arvelevan? Mainittakoon,
että Akseli itse on piirtänyt karikatyyrin eli pilapiirroksen,
jonka pohjana on hänen oma Sammon taonta –maalauksensa. Löydätkö
sen näyttelystä?
Huoneet
7, 8 ja 9
Akseli ja Nuori Suomi: Akseli Gallen-Kallela suomalaisuuden
rakentaja
Muotokuvat kertovat
Grafiikka: Pieniä monumentteja
Akselin elämään ja tuotantoon vaikuttivat suuresti kaksi
pientä tyttöä, Impi Marjatta ja Sigrid, jotka kumpikin
kuolivat hyvin nuorina. Sigridiä Akseli ei ilmeisesti koskaan edes
tavannut. Keitä Impi Marjatta ja Sigrid olivat? Miksi he olivat niin
tärkeitä? Missä kaikkialla tässä näyttelyssä
heidän vaikutuksensa näkyy?
Huone
8
Muotokuvat kertovat
Akselin maalaamissa muotokuvissa on monenlaista käsialaa, miniatyyrimäisen
tarkasta huikean lennokkaaseen. Kaikki siveltimenjälki näyttelyn
muotokuvissa ei ole Akselin. Kuka on osallistunut oman muotokuvansa maalaamiseen
ja miten Akseli on sitä kuvassa korostanut?
Neoviusten perheestä Akseli maalasi miljöömuotokuvan, jossa
ihmiset on kuvattu omassa ympäristössään (miljöö
= ympäristö). He eivät poseeraa rivissä, vaan ovat
ikään kuin tavallisissa puuhissaan. Pikkutyttö tapailee
pianolla sävelmää – ehkä soittoläksyä?
– äiti ohjaa vierestä ja taustalla tilannetta havainnoi
isä. Mitä maalauksen ihmiset mielestäsi ajattelevat tai
sanovat? Mitä voisit kertoa heistä sen perusteella, mitä
maalauksesta näet?
Huone
9
Grafiikka: Pieniä monumentteja
Akseli on suomalaisen taidegrafiikan uranuurtaja. Siis minkä? Mitä
on taidegrafiikka? Mitä eri tekniikkoja tunnet? Mitä Akseli
käytti?
Akseli aloitti taidegrafiikan tekemisen hyvin raskaan menetyksen jälkeen.
Mitä oli tapahtunut? Miten se näkyy hänen graafisessa tuotannossaan?
Etsi ne teokset, jotka erityisesti käsittelevät tuota aihetta.
Huone
10
Julisteita, taidetta kaikille
Mitä kaikkea Akselin suunnittelemissa julisteissa mainostettiin?
Vertaa Bil Bol –julistetta ja Nikolajeffin autojulistetta. Kenen
arvelisit ostavan Bil Bol –auton ja kenen taas Nikolajeffin tarjoaman?
Millaiset mielikuvat Akseli julisteissaan synnyttää?
Huoneet
11 ja 12
Akseli suunnitteli ja rakennutti itselleen ja perheelleen
kaksi kotia, erämaa-ateljee Kalelan ja ritarilinnaa muistuttavan
Tarvaspään. Lisäksi hän suunnitteli huonekaluja ja
tekstiilejä sekä kotiinsa että Pariisin maailmannäyttelyn
Suomen-paviljongin Iris-huoneeseen vuonna 1900. Ne herättivät
suurta ihastusta. Akseli käytti Iris-huoneen aiheina Suomen luonnon
yksityiskohtia, mutta taiteellinen ilmaisu oli hänen omaansa. Akseli
nimenomaan ilmoitti, että saattoi suunnitella vain omaa makuaan ilmaisevan
huoneen, ei mitään yleistä ”suomentyyliä”.
Millainen olisi suomalaishenkinen koti tänään? Kuvaile
arkkitehtuuria ja sisustusta tai piirrä ne. Mistä siihen voisi
saada ideoita? Mistä Akseli sai?
Huone
13
Suomi itsenäistyy 1917 - 1918
Kun nykyään näemme ja kuulemme uutisia mellakoista ja sisällissodista,
luultavasti usein ajattelemme elävämme hyvin rauhallisessa maassa.
Mutta vain 87 vuotta sitten Suomessa oli sama tilanne. Maa itsenäistyi
1917 ja keväällä 1918 käytiin verinen sisällissota.
Näinä rauhattomina aikoina Akseli suunnitteli kunniamerkkejä
ja univormuja, joita nykyään näemme onneksi hyvin toisenlaisissa
yhteyksissä, esimerkiksi Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän
vastaanotolla. Missä siellä voi nähdä Akselin käden
jäljen?
Huone
14
Matka Afrikkaan, unteni erämaahan
Vuodet 1909 – 1910 olivat Akselille, Marylle ja lapsille Kirstille
ja Jormalle ihanaa ja jännittävää aikaa. Koko perhe
asui Afrikassa, nykyisessä Keniassa. Akseli maalasi huikean värisiä
maisemia ja muotokuvia ylväistä kikuju- ja masai-sotureista
sekä perheensä jäsenistä tropiikin valossa. Myös
10-vuotias Jorma piirsi ja maalasi.
Jos saisit muuttaa perheesi kanssa vuodeksi aivan minne tahansa, mihin
lähtisit? Mitä tekisit siellä?
AKSELI & NUORI SUOMI –näyttelyllä
on omat kotisivut
http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/akseli
Mielenkiintoista aineistoa Akselista ja hänen
ajastaan löydät myös seuraavilta Internet-sivuilta
Suomen taiteen kultakausi 1865 – 1910, oppaana Akseli Gallen-Kallela
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/
Akseli Gallen-Kallelan kotisivut, ylläpitäjä
Gallen-Kallelan Museo
http://www.gallen-kallela.fi/kaikki_kotini/index.htm
Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee
Kalela (Huom. Kalela on suljettu kesäkauden 2006)
http://www.kalela.net
|