Tampereen taidemuseo
|
Tampereen taidemuseo |
|
Musti taiteen pyörteissä |
|||
|
Sijaintisi: Musti >Musti taiteen pyörteissä Musti taiteen pyörteissä Tampereen kaupunki eli tamperelaiset omistavat 14 000 taideteoksen kokoelman, joka on Suomen toiseksi suurin valtion kokoelman jälkeen. Virtauksia –näyttelyssä esittäytyy valikoima tamperelaisten veronmaksajien yhteistä taidetta 1960-luvulta nykyhetkeen. Mukana on myös joitakin vanhempia teoksia. Kierros Virtauksia-näyttelyssä herättänee ikuisuuskysymyksen: Mitä taide on? Mikä on taidetta? Kuka sen päättää? Kaikki näyttelyn teokset kuuluvat julkiseen taidekokoelmaan, joten Tampereen kaupungin taidemuseo- ja kokoelmaihmisten mielestä ne selvästi ovat taidetta. Voiko taidetta määritellä? Mitä varten taidetta on? Tarvitaanko sitä? Onko tämä taidetta?
Pohjakerroksen lattialla makaa pronssimies puukko rinnassa, Tapio Junnon veistos Puukotettu vuodelta 1975.
Cris af Enehielmin (keskikerroksessa), Jukka Korkeilan ja Jani Hännisen (yläkerran keskisalissa) maalaukset näyttävät jättiläiskokoisilta graffiteilta, joiden spreijaamisesta koulun seinään ei saisi kehuja. Taiteilijat voivat saada ideoita kaikesta ympärillään – auringonlaskusta, pilven heijastuksesta järven pintaan tai TV-mainoksesta ja alikulkukäytävän betoniseinän tageista. Uudet aiheet, uudenlainen värinkäyttö ja näkemistapa ovat aina herättäneet ärtymystä. Niissä on nähty merkki taiteen ja yhteiskunnan rappiosta. Saako taiteessa esittää mitä vain? Onko jotakin, mitä ei mielestäsi saisi? Millaiseen paikkaan Junnon veistos mielestäsi sopii ja millaiseen ei? Entä Enehielmin, Korkeilan ja Hännisen maalaukset? Artist Risain Taiteilija maalaa öljyväreillä kankaalle, hakkaa veistoksensa marmoriin tai valaa sen pronssiin – tai kasaa ja väsää teoksensa lähes mistä vain, uudesta tai käytetystä materiaalista, risainaa ja tuunaa. Jyrki Siukonen, Jouni Hirvonen ja Markku Kivinen (keskikerroksen takahuoneissa) ovat tehneet niin paljon ennen näiden sanojen käyttööntuloa.
Jyrki Siukosen Leibnizin kenotafi Tampereen taidemuseon kokoelmissa on aitoa kierrätystä, sillä se on koottu taidemuseon käytöstä poistetuista lasilevyistä, joille nuori, köyhä ja kekseliäs taiteilija löysi käyttöä. Leibnizin kenotafi käsittelee Siukosen suosikkiaihetta eli sivistyksen historiaa. Gottfrid Wilhelm Leibniz (1646 – 1716) oli saksalainen filosofi, jonka loi monadologiaksi nimeämänsä selityksen maailmankaikkeuden rakenteesta. Sen mukaan maailma rakentuu monadeista, joista jokainen on samalla sekä itsenäinen kokonaisuus että sisältää koko maailmankaikkeuden. Monadit muodostavat hierarkkisen järjestyksen – toiset ovat kehittyneempiä kuin toiset – ja harmonisen kokonaisuuden, suurimman mahdollisen täydellisyyden. Jouni Hirvosen Rakennetaan historia yhdessä koostuu isosta Camel-savukelaatikosta ja omintakeisten rakennustelineiden pienoismallista. Niiden esikuvan taiteilija oli nähnyt Egyptin-matkallaan. Camelin tunnus, Vanha Joe –niminen kameli, tuli savukkeen tunnukseksi sattumalta. Amerikkalaisessa tupakkatehtaassa pohdittiin uuden tuotteen tunnusta, kun kaupunkiin saapui sirkus ja sen kulkueessa kameli nimeltä Vanha Joe. Muita vaihtoehtoja oli ollut rautakansleri Otto von Bismarckin kuva. Taideteoksen voi tehdä myös postimerkkeilemällä. Jussi Heikkilän Bioindikaattorit on koottu lintuaiheisista postimerkeistä, jotka esittävät taiteilijan Suomessa tapaamia lintulajeja. Heikkilän tuotanto käsittelee luontoa ja sen tilaa, joita pohtimaan hän pysähdyttää katsojan hienovireisin ja esteettisin keinoin. Teokset ovat täsmällisiä ja kauniita silloinkin, kun ne kiinnittävät katsojan huomion vakaviin ympäristökysymyksiin. Mitä tarkoittaa bioindikaattori? Miehiä ja naisia Virtauksia-näyttely etenee aikajärjestyksessä niin, että pohjakerroksessa ovat vanhimmat teokset, 1920-luvulta 1970-luvulle, keskikerroksessa 1980- ja 1990-lukua ja yläkerroksessa 1990- ja 2000-lukua. Uusimmat teokset ovat vuodelta 2007. Kuinka paljon mies- ja naistaiteilijoita on eri kerroksissa? Voiko teoksesta nähdä, onko se miehen vai naisen tekemä? Miten teokset käsittelevät miehen ja naisen elämää? Tulkitsetko teosta eri tavoin, jos tiedät sen olevan miehen tai naisen tekemä? Valitse joku teos ja
Näyttelyn ainoa ratsastajapatsas on naistaiteilijan tekemä. Onko se yllätys? Miksi olisi? Miksi ei olisi? Minän kuva Malli, joka on aina taiteilijan käytettävissä, on hän itse. Omakuva on perinteinen muotokuvan alatyyppi, mutta sen voi toteuttaa hyvinkin omintakeisilla tavoilla.
Vilho Lammen Omakuvan siveltimenjälki ja väritys on temperamentikasta eikä yritäkään tavoitella valokuvamaista vaikutelmaa, mutta teos on sentään muodoltaan perinteinen seinälle ripustettava taulu.
Sen sijaan Matti Kalkamon Olemassaolon – jonka kaikkien hahmojen kasvoilla on taiteilijan omat piirteet – sijoittaminen olohuoneen paraatipaikalle vaatisi järjestelyjä. Onko Kalkamon teos mielestäsi humoristinen vai kamala? Vai molempia samalla kertaa? Tenavat-sarjakuvassa Eppu ja Jaska Jokunen keskustelevat:
Etsi tai kirjoita mietelmä, runo tai vitsi, joka kuvaa Olemassaolo-teosta.
Itseään ja elämäänsä uudessa tilanteessa on kuvannut valokuvataiteilija Elina Brotherus. Revenue-teoksessa hänen kädestään lähtee itselaukaisimen johto. Kuvasarja näyttää Brotheruksen muuton stipendiaatiksi Ranskaan, jossa on opittava myös uusi kieli. Niinpä hän ystävänsä ohjetta seuraten nimeää maailmansa uudelleen liimaamalla asuntonsa esineisiin lapun, joissa on niiden ranskankieliset nimet. Sitten kohti uusia seikkailuja.
|
| ||
|
| |||
| | |||
| | |||
|
|
