Tampereen taidemuseo

  

 
Taivas maan päällä -
Temperamentikas kirkkoisä

 
  Sijaintisi: Musti > Taivas maan päällä > Temperamentikas kirkkoisä

Temperamentikas kirkkoisä



Giovanni Battista Langetti
(Genova, 1635? – Venetsia, 1676)
Pyhä Hieronymus
Öljymaalaus kankaalle
83,5 x 76 cm
Näyttelyssä numero 30

Pyhimysten hahmot tarjosivat kuvataiteelle loputtoman ja vaihtelevan aiheiston: miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, kerjäläisiä ja ruhtinaita. Pyhä Hieronymus (noin 345 – 420) on yksi lännen neljästä suuresta kirkkoisästä (muut ovat Ambrosius, Augustinus ja Gregorius). Hän oli hyvin oppinut, hallitsi latinan lisäksi kreikan ja heprean, mutta samalla melkoisen temperamentikas ja alituiseen kahnauksissa ympäristönsä kanssa. Myös itsensä kanssa: Hieronymuksessa taistelivat jatkuvasti antiikin humanismi ja askeettinen kristillisyys. Aluksi Hieronymus nyrpisti Raamatulle, jonka teksti hänen mielestään oli karkeaa ja mautonta verrattuna klassisen antiikin sivistyneisiin kirjailijoihin. Kääntymyksensä jälkeen hän pyrki luopumaan maallisesta, mutta helppoa se ei missään asiassa ollut, niin kuin hän itse kirjoitti: ”Monta vuotta sitten luovuin kotiseudusta, vanhemmista, sisaristani ja sukulaisistani, ja mikä on vielä vaikeampaa, myös hyvästä keittiöstä, johon olin tottunut.” Hieronymuksen vaiheet olivat värikkäät: hän ehti olla autiomaassa erakkona, paavin sihteerinä ja luostarissa Betlehemissä. Siellä valmistui hänen suurtyönsä, latinankielinen raamatunkäännös Versio vulgata.

Hieronymus kuvataan usein leijonan kanssa, joka legendan mukaan saapui Betlehemin luostariin ja pelästytti sen asukkaat pahanpäiväisesti. Hieronymus meni pelotta leijonan luo ja huomasi, että sillä oli oka tassussa. Hieronymus poisti sen ja sai leijonasta seuralaisen – ainakin kuvataiteessa ja tarinoissa. Molemmissa Humanismin lähettiläät -näyttelyn Hieronymusta kuvaavissa maalauksissa (numerot 30 ja 55) hänet on esitetty vanhana parannusta tekevänä askeettina autiomaassa ja samalla kirjaa lukevana oppineena.


 



 




 

|