Muistolaatat
Etusivu Henkilön muistolle Tapahtuman muistolle   Julkiset veistokset ja monumentit
 

LAATTALUETTELOT:

Aakkosjärjestys
Aikajärjestys
 

SUURLAKON MUISTOLAATTA
1955

Kuvanveistäjä Sisko Petäjä
Raatihuone, Keskustori 10
graniitti
140x90

Laatan teksti

TÄMÄN TALON PARVEKKEELTA
LUETTIIN SUURLAKON AIKANA
1.11.1905 TORINTÄYTEISELLE
INNOSTUNEELLE KANSANJOU-
KOLLE YRJÖ MÄKELININ KIR-
JOITTAMA NS.TAMPEREEN
PUNAINEN JULISTUS
SIINÄ VAADITTIIN SUOMELLE
VAPAUTTA VENÄJÄN SORTO-
VALLASTA, YLEISTÄ JA YHTÄ-
LÄISTÄ ÄÄNIOIKEUTTA SE-
KÄ YHDISTYS-KOKOONTUMIS
JA SANANVAPAUTTA.
JULISTUS HYVÄKSYTTIIN
LAAJALTI MAASSA JA SEN PE-
RIAATTEET OVAT ITSENÄISEN
SUOMEN VALTION KULMAKIVIÄ.

Vuonna 1955, jolloin suurlakosta tuli kuluneeksi 50 vuotta, Raatihuoneen pohjoissiiven julkisivuun kiinnitettiin Tampereen Historiallisen Seuran aloitteesta suurlakon tapahtumista muistuttava laatta. Kurun harmaasta graniitista valmistetun muistolaatan suunnitteli kuvanveistäjä Sisko Petäjä. Muistolaatta paljastettiin 1.1.1955. Vuonna 1985, kun suurlakosta tuli kuluneeksi 80 vuotta, Punaisen julistuksen luki Keskustorilla professori Veikko Sinisalo.

Vuonna 1905 Tampereen raatihuone oli muutaman loka- ja marraskuun päivän suomalaisen suurlakon tärkein aatteellinen keskus. Rakennuksen parvekkeelta luki marraskuun ensimmäisenä päivänä klo 10 Kansan Lehden toimittaja Kössi Lindström (runoilija Kössi Kaatra) suurlakon tärkeimmän asiakirjan, Punaisen julistuksen Kauppatorille, nykyiselle Keskustorille kokoontuneille kansanjoukoille.

Julistuskirja Suomen kansalle -nimisen julistustekstin oli laatinut Kansan Lehden päätoimittaja Yrjö Mäkelin (1875-1923). Kun julistus tuli myöhemmin laajempaan jakeluun se oli painettu verenpunaiselle paperille, mistä tuli nimitys Punainen julistus.

Koskesta voimaa - Suurlakko