Tampereen taidemuseo

Tampereen taidemuseo, 26.10.2004, klo 12:00

Hyvät naiset ja herrat, arvoisat tiedotusvälineiden edustajat, tervetuloa Tampereen taidemuseoon Vuoden nuori taiteilija 2005 -julkistamistilaisuuteen.

Kaksikymmentä vuotta sitten, syksyllä 1984 vastikään peruskorjatussa ja laajennetussa Tampereen taidemuseossa valmisteltiin ensimmäistä Vuoden Nuori Taiteilija -näyttelyä. Alkuvuonna 1985 tittelin ensimmäinen haltija, Kristian Krokfors eli Kristian Ensimmäinen esittäytyi yleisölle täällä museon ylimmässä kerroksessa yli 50 teoksen kavalkadilla. Näin sai Tampereen Nuorkauppakamarin ajatus tapahtumasta, joka nostaisi esiin ja tukisi nuoria suomalaisia lahjakkuuksia, konkreettisen, kuvataiteellisen muodon. Samanaikaisesti kohtalo heitti kehään toisenkin muodonmuutoksen: tammikuussa 1985 hallinnollinen vastuu taidemuseon tulevaisuudesta, sen kokoelmista ja laaja-alaisesta näyttelytoiminnasta siirtyi Tampereen Taideyhdistykseltä Tampereen kaupungille. Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma nojautuu siis historiallisesti sekä yksityiseen että julkiseen pääomaan, niihin kahteen tukipilariin, jotka kautta aikojen ovat edesauttaneet luovan työn tekijöitä heidän valitsemallaan, usein kivikkoisella elämänpolulla.

Täyttäessään 20 vuotta Vuoden Nuori Taiteilija -tapahtuma voi hyvin. Sen selkää eivät ole taittaneet laman mukanaan tuomat taloudelliset säästötoimet, eivätkä muutkaan suomalaista yhteiskuntaa viime vuosikymmeninä vavisuttaneet muutokset. Vetreään nuoruusikään ennättänyt tapahtuma osoittaa myös omalla historiallaan, että kuvataide ei ole tullut tiensä päähän, vaan löytää vuosi vuodelta aina uusia ilmaisukeinoja; itseään ja ympäröivää maailmaa peilaavia tulkintoja. Mikä suomalaisen kuvataiteen moniulotteisessa, dynaamisesti rönsyilevässä kehityshistoriassa on viime vuosikymmeninä dramaattisesti muuttunut, on taiteellisen moniarvoisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kansainvälisyyden eksponentiaalinen nousu keskeisiksi taidekritiikin mittatikuiksi. Me tarvitsemme näitä mittatikkuja, jotka yhdistävät pohjoisen kotimaamme globaalin kuvataiteen tilkkutäkkiin, mutta samalla meidän tulee varoa antautumasta kritiikittömästi niiden armoille. Taide on vuosisatojen saatossa osoittanut olevansa yksilöiden ja yhteisöjen luomia mittatikkuja elohopeaisempaa, ajatukseltaan ja muodoltaan niitä notkeampaa. Vuoden Nuori Taiteilija -tapahtuma pyrkii vastaamaan taiteen elohopeaisuuden haasteeseen. Mikään valintaraati ei tietenkään voi varmuudella ennakoida tulevaa, eikä yksikään asiantuntija voi sanoiksi pukea kuvataiteen tulevia ulottuvuuksia. Voimme ainoastaan katsoa ja tutkia nöyrästi edessämme kunakin ajankohtana avautuvaa taiteen kenttää ja päätelmiemme perusteella voimme nostaa esiin ja stipendillä palkita taiteilijan, jonka luova henki konkreettisine sormenjälkineen viestii meille jostakin uudesta, jostakin sellaisesta, joka on aitoa ja kuvataiteellisesti itselleen rehellistä. 


Viggo Wallensköld

Vuoden Nuoren Taiteilijan valinnasta vastaavan asiantuntijaryhmän puheenjohtajana pyrin kunnioittamaan edeltäjieni, taidemaalari, professori Lauri Ahlgrénin ja museoneuvos Anneli Ilmosen työtä, joka on antanut tapahtumalle kulttuuri- ja taidepoliittisesti itsenäisen ja yksilöllisen luonteen. Taiteen historia osoittaa, että taide on kaikessa elinvoimaisuudessaan haavoittuvaista. Se tukahtuu helposti jos se pyritään valjastamaan vallankäytön välikappaleeksi. Tampereen kaupungille kuuluu kiitos siitä, että se on kuluneen kahden vuosikymmenen aikana tukenut Vuoden Nuori Taiteilija -tapahtuman vapautta autonomisesti kartoittaa suomalaisen kuvataiteen nuorta kenttää uusia mahdollisuuksia ja ilmaisutapoja viitoittavalla toiminnallaan. Taaksepäin katsoessamme kohtaamme joukon Vuoden nuoria - taidemaalareita, kuvanveistäjiä, valokuvaajia, video- ja installaatiotaiteilijoita - naisia ja miehiä, joille VNT-titteli on avannut oven museaaliseen näyttelymaailmaan ja jotka puolestaan ovet teoksillaan kertoneet suurelle yleisölle uusista ilmiöistä suomalaisessa kuvataiteessa. Vuoden Nuoret ovat myös pärjänneet maailmalla. Nykytaiteen kansainvälisissä metropoleissa tunnetaan hyvin esimerkiksi taiteilijat Eija-Liisa Ahtila, Osmo Rauhala ja Esko Männikkö, Vuoden nuoria vuosilta 1990, 1992 ja 1995. Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma on tutun ja tuntemattoman välimaastoon sijoittuva ikkuna, se velvoittaa ja se palkitsee.

Tästä historiallisesta maisemasta siirrymme nyt tähän hetkeen. Hyvät naiset ja herrat, minulla on suuri ilo ja kunnia esitellä Vuoden Nuori Taiteilija 2005, Viggo Wallensköld. Viggo, kahden taiteilijan lapsi, syntyi Porvoossa 1969. Hän aloitti taideopintonsa Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksessa syksyllä 1988 ja siirtyi seuraavana vuonna samaisen opinahjon piirustuslaitokseen. Hän opiskeli Kuvataideakatemiassa 1990-luvun alkupuoliskon ja valmistui kuvataiteen maisteriksi 1995. Vuosina 1997-2000 Viggo suoritti Taideteollisessa korkeakoulussa taiteilijan pedagogiset opinnot ja on tämän jälkeen toiminut maalaus- ja piirustustaiteen tuntiopettajana Taidekoulu Maassa sekä Evtek-muotoiluinstituutissa. 

Viggon teoksiin suomalainen taideyleisö on tähän mennessä voinut tutustua useissa ryhmänäyttelyissä ja noin kymmenessä yksityisnäyttelyssä, joista mainittakoon Helsingin Taidesalongissa vuosina 2000 ja 2002 järjestetyt katselmukset. Viggon teokset kertovat taiteilijan syventymisestä ihmisen identiteetin perimmäisiin kysymyksiin, sukupuolijohdannaisuuden määrittelemättömiin arvoituksiin ja minuudestamme kumpuaviin yhteiskunnallisia arvoja ja määritelmiä kyseenalaistaviin huuto- ja kysymysmerkkeihin. Hänen teoksissaan mielikuvituksellinen improvisointi ja optinen harkinta kohtaavat, tunteet ja tunnetilat avautuvat ja antautuvat värimelodioille, jotka kertovat katsojalle siitä hartaasta kunnioituksesta, jota taiteilija itse tuntee työvälineitään ja maalaustaiteen historiallisia keinoja kohtaan. Hänen teostensa edessä esiin kumpuaa nimiä taidehistorian lehdiltä - Bonnard, Matisse, Balthus - mutta samalla edessämme avautuu uusi polku, uusi lähestymistapa, omintakeisuus; taiteilijan oma maailmankaikkeus. Viggo on omistautunut taiteelleen. Tästä kertoo myös se, että harrastuksikseen hän mainitsee mielikuvitusmatkat ja piirtämisen.

Ennen kuin avaan kentän kysymyksille haluan lopuksi kiittää raatia, joka valitsi Viggo Wallensköldin Vuoden 2005 Nuoreksi Taiteilijaksi. Raadin puheenjohtajana toimi Tampereen taidemuseon pitkäaikainen johtaja Anneli Ilmonen ja jäseninä Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Berndt Arell, kuvataiteilijat Lars Holmström, Vesa-Pekka Rannikko ja Osmo Rauhala. Raadin sihteerinä oli tutkija Elina Bonelius. Valintansa myötä Viggo Wallensköld saa Tampereen kaupungin myöntämän ja Nokia Oyj:n tukeman 20 000 euron stipendin.

Viggon teosten laaja, kahteen kerrokseen sijoittuva näyttely avataan Tampereen taidemuseossa 19. maaliskuuta 2005. Näyttelyn kuraattorina toimii tutkija Tapani Pennanen. Tampereelta näyttely siirtyy Helsinkiin ja avautuu uutena museaalisena kokonaisuutena Amos Andersonin taidemuseossa 10. toukokuuta. Samanaikaisesti Viggon uusimpia teoksia on nähtävillä Helsingin Taidesalongissa. Onneksi olkoon Viggo!

Janne Sirén
Museonjohtaja

kuvat Jari Kuusenaho