|
Nasca-kulttuuri vaikutti Perun etelärannikon jokilaaksoissa noin vuosina 200 eKr.-600 jKr. Kyse oli lukuisten pienten kylien ja asutuskeskusten muodostamasta hajanaisesta liittovaltiosta, jonka alueella harjoitettiin yhteistä uskontoa ja valmistettiin samankaltaista taidetta. Vaikka Nasca-asutuskeskukset ovat todennäköisesti tehneet yhteistyötä uskonnon ja kaupankäynnin alalla, ovat ne myös kahakoineet keskenään. Keramiikan maalauskoristelun kuvaamiin sotatapahtumiin ovat luultavasti johtaneet kiistat elintärkeästä viljelysmaasta.
Nasca-keraamikot saavuttivat erittäin korkean teknisen ja taiteellisen tason. Nasca-astiat ovat ohutseinäisiä, ja niiden koristelussa on käytetty yhteensä kolmeatoista pääosin mineraalipohjaista väriä. Kauniiden värisävyjen ohella huomiota herättävät koristeaiheiden geometrisuus ja maalauskoristelun ensisijaisuus veistoksellisuuteen nähden.
Nasca-keraamikot saavuttivat erittäin korkean teknisen ja taiteellisen tason. Nasca-astiat ovat ohutseinäisiä, ja niiden koristelussa on käytetty yhteensä kolmeatoista pääosin mineraalipohjaista väriä. Kauniiden värisävyjen ohella huomiota herättävät koristeaiheiden geometrisuus ja maalauskoristelun ensisijaisuus veistoksellisuuteen nähden
Nasca-kulttuurin kuuluisimman muinaisjäännösryhmän muodostavat ns. Nasca-linjat. Näitä Nasca- ja Ingeniojoen välisellä Nascan tasangolla sijaitsevia linjoja, kolmioita, spiraaleja ja eläinkuvioita on tutkittu 1940-luvulta lähtien. Vuosikymmenten saatossa Nasca-linjojen mysteeri on poikinut suuren määrän erilaisia tulkintoja. Aiemmin keskeisellä sijalla ollut teoria valtavasta astrologisesta kalenterista on sittemmin kumottu, ja nyt vaikuttaa siltä, että aavikkoa halkovat suorat linjat ovat muodostaneet eräänlaisia seremoniallisia kulkuteitä. Kolmiokuvioilla näyttäisi puolestaan olevan yhteyksiä maanalaisiin vesisuoniin. Kahta edellistä kuvioryhmää vähälukuisempien spiraali- ja eläinkuvioiden merkitys on yhä selvittämättä.
| 
