Chavín

Chavín-kulttuuri (900-200 eKr.) oli eräänlainen Andien alueen äitikulttuuri. Chavín-vaihetta edeltäneellä ns. alkukaudella Peru oli jakautunut lukuisiin pieniin kulttuuripiireihin, jotka harjoittivat vain vähäistä kanssakäyntiä. Chavín-vaiheen aikana tilanne muuttui, kun tekstiili- ja metallitöihin liittyvät teknologiset keksinnät, taiteelliset vaikutteet ja eksoottiset raaka-aineet alkoivat risteillä poikki Keski- ja Pohjois-Perun rannikko- ja vuoristoseutujen.

Chavín-kulttuuri on saanut nimensä vuoristoisen Chavín de Huantarin löytöpaikan mukaan. Kohde sijaitsee vuosituhantisten kulkureittien solmukohdassa, ja keskeinen sijainti on varmasti edesauttanut keskuksen kasvua. Chavín-kauden yhtenäistä luonnetta ei kuitenkaan voi selittää vain vilkkaisiin kulttuurikontakteihin vetoamalla. Uskonnolliset aiheet ovat tärkeitä Chavín-taiteessa, ja tämän kuvakielen leviäminen onkin tulkittu merkiksi Chavín de Huantaria keskuspaikkanaan pitäneen uskonnollisen kultin kasvusta.

Chavín-taide yhdisteli taidokkaasti Andien taiteessa jo aiemmin vaikuttaneita aiheita uusiin innovaatioihin luomalla visuaalisesti monimutkaisen kuvakielen. Näyttävimpiä esineitä ovat Chavín de Huantarin temppelialueen rakennelmia koristamaan luodut kymmenet uurrekoristeiset kivipaadet ja seinäkoristeiksi upotetut kivipäät. Chavín-keramiikalle tyypillisiä ovat tasapohjaiset jalustinnokka-astiat, toistuvien koristeaiheiden rivit, uurre- ja leimakoristelu sekä kiillotettujen ja mattapintaisten vyöhykkeiden vuorottelu. Metalleista varsinkin kulta vaikuttaisi oli tärkeässä asemassa, ja muutamat tutkijat ovat jopa esittäneet, että se oli Chavín-kultin virallinen metalli. Chavín-kulttuurin tekstiilejä tunnetaan vain vähän, mutta tiedetään, että tähän aikaan otettiin käyttöön mm. uudenlaisia kudontatekniikoita.

Kuvan astia edustaa Chavín-kulttuurille erittäin tyypillistä tasapohjaista jalustinnokka-astiamuotoa. © Museo del Banco Central de Reserva del Perú, Lima, Peru (Cat. 1)