Chavín-kulttuuri (900-200 eKr.) oli eräänlainen Andien alueen äitikulttuuri. Chavín-vaihetta
edeltäneellä ns. alkukaudella Peru oli jakautunut lukuisiin pieniin kulttuuripiireihin, jotka
harjoittivat vain vähäistä kanssakäyntiä. Chavín-vaiheen aikana tilanne muuttui, kun tekstiili-
ja metallitöihin liittyvät teknologiset keksinnät, taiteelliset vaikutteet ja eksoottiset
raaka-aineet alkoivat risteillä poikki Keski- ja Pohjois-Perun rannikko- ja vuoristoseutujen.
Chavín-kulttuuri on saanut nimensä vuoristoisen Chavín de Huantarin löytöpaikan mukaan. Kohde
sijaitsee vuosituhantisten kulkureittien solmukohdassa, ja keskeinen sijainti on varmasti
edesauttanut keskuksen kasvua. Chavín-kauden yhtenäistä luonnetta ei kuitenkaan voi selittää vain
vilkkaisiin kulttuurikontakteihin vetoamalla. Uskonnolliset aiheet ovat tärkeitä Chavín-taiteessa,
ja tämän kuvakielen leviäminen onkin tulkittu merkiksi Chavín de Huantaria keskuspaikkanaan
pitäneen uskonnollisen kultin kasvusta.
Chavín-taide yhdisteli taidokkaasti Andien taiteessa jo aiemmin vaikuttaneita aiheita uusiin
innovaatioihin luomalla visuaalisesti monimutkaisen kuvakielen. Näyttävimpiä esineitä ovat Chavín
de Huantarin temppelialueen rakennelmia koristamaan luodut kymmenet uurrekoristeiset kivipaadet ja
seinäkoristeiksi upotetut kivipäät. Chavín-keramiikalle tyypillisiä ovat tasapohjaiset
jalustinnokka-astiat, toistuvien koristeaiheiden rivit, uurre- ja leimakoristelu sekä
kiillotettujen ja mattapintaisten vyöhykkeiden vuorottelu. Metalleista varsinkin kulta vaikuttaisi
oli tärkeässä asemassa, ja muutamat tutkijat ovat jopa esittäneet, että se oli Chavín-kultin
virallinen metalli. Chavín-kulttuurin tekstiilejä tunnetaan vain vähän, mutta tiedetään, että
tähän aikaan otettiin käyttöön mm. uudenlaisia kudontatekniikoita.
|
Kuvan astia edustaa Chavín-kulttuurille erittäin tyypillistä tasapohjaista
jalustinnokka-astiamuotoa. © Museo del Banco Central de
Reserva del Perú, Lima, Peru (Cat. 1)
|