| |
Tampereen
taidemuseo järjestää kuvanveistäjä Toivo Jaatisen takautuvan näyttelyn.
Esillä on mitaleiden lisäksi pienoisveistoksia, luonnospiirroksia sekä
aivan uuden tyyppisiä teoksia, kuten torvirumpu ja soiva mitali, jotka
ovat samanaikaisesti sekä veistoksia että soittimia. Myös yleisöllä on
mahdollisuus kokeilla näiden instrumenttien toimivuutta. Näyttelyn yhteydessä
Suomen Mitalitaiteen Kilta julkaisee vuosikirjassaan Toivo Jaatisen mitaleiden
täydellisen kuvitetun luettelon.
Kuvanveistäjä Toivo Jaatinen
on Suomen arvostetuimpia mitalitaiteilijoita. Melkein 60 mitalin lisäksi
hänen tuotantoonsa kuuluu julkisia monumentaaliteoksia ja pienimuotoisempia
veistoksia. Jaatisen teoksissa voi nähdä
vaikutteita varsinkin Suomen 30- ja 40-luvun veistotaiteesta. Hänen varhaiset
mitalinsa 60-luvulta olivat modernistisia ja lähes abstrakteja. 1970-luvulta
lähtien ne ovat olleet perinteisempiä, joskin aina persoonallisia ja kokeellisiakin.
Toivo Jaatinen syntyi vuonna
1926 Sortavalassa. Hän opiskeli vuosina 1947 – 50 Taideteollisessa keskuskoulussa
ja 1950 – 51 Suomen Taideakatemian koulussa Helsingissä. Ensimmäisen kerran
hän otti osaa ryhmänäyttelyyn 1952. Hän sai kosketuksen mitalitaiteeseen
työskennellessään taideopintojensa aikana ja myöhemminkin monen tunnetun
suomalaisen kuvanveistäjän avustajana (mm. Wäinö Aaltonen, Essi Renvall,
Oskari Jauhiainen). Mitalitaiteen kannalta merkittävin työnantaja oli
Gerda Qvist, joka ainoana taiteilijana Suomessa erikoistui pelkästään
mitaleihin.
Toivo Jaatinen voitti
Suomen Mitalitaiteen Killan ensimmäisen vuosimitalikilpailun 1965. Hän
oli voittaja myös vuosina 1967, 1973 ja 1994. Jaatisen kolmas vuosimitali
Pisanello on Killan äänestyksessä valittu kaikkien aikojen parhaaksi
suomalaiseksi mitaliksi.
Perustamisestaan saakka
Suomen Mitalitaiteen Kilta halusi valaa vuosimitalinsa Suomessa, mutta
tarvittavaa tietotaitoa ei ollut. Toivo Jaatinen alkoi muutamien muiden
kuvanveistäjien kanssa kehittää valumenetelmiä ja onnistui vähitellen
saavuttamaan tason, jolla oli mahdollista vapautua mitaleiden suunnittelun
teknisistä rajoituksista. Siten Jaatisen valutekniset innovaatiot ovat
olleet mitalitaiteen kannalta uraauurtavia. Edelleenkin hän kokee jokaisen
uuden mitalin tekemisen haasteeksi, johon vastaaminen merkitsee hänelle
luovan ammatillisen osaamisen yhdistymistä perinteestä ammentaviin ihanteisiin.
Vuonna 1948 Jaatinen solmi
avioliiton Taimi Laaksosen kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista
vanhin, Raimo Jaatinen on niin ikään kuvanveistäjä. Toivo Jaatinen on
opintojensa jälkeen asunut Espoossa ja vuodesta 64 Nurmijärvellä. Hän
on toiminut opettajana mm. Teknillisessä korkeakoulussa
1965 - 78 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1970 – 77. Pro Finlandia –mitalin
Jaatinen sai vuonna 2002.
Toivo Jaatisen elämäkertatiedot
Näyttely on saanut tukea Suomen Kulttuurirahastolta Artturi ja Aina
Heleniuksen rahastosta.
|
|
kuva Jari Kuusenaho
Elämäkertatiedot
|
