Tampereen taidemuseo

 


 

12.6.- 22.8.2004

   
 


RETRO
Heikki Häiväojan mitalit ja veistoksia
 

   
 


Tampereen taidemuseo jatkaa suomalaisen mitalitaiteen esittelyä kesän aikana. Vuorossa on kuvanveistäjä Heikki Häiväojan retrospektiivinen näyttely. Esillä on hänen koko mitalituotantonsa sekä veistoksia yli puoli vuosisataa kestäneen uran varrelta. Häiväojan monumenttiteoksia on mahdollista nähdä valokuvasuurennoksina. Näyttelyyn liittyy Suomen Mitalitaiteen Killan julkaisema vuosikirja, jonka pääteemana käsitellään Häiväojan kuvanveistäjän uraa.

Häiväoja on Suomen merkittävimpiä mitalitaiteilijoita. Mitalisuunnitteluun hän tutustui 1960-luvun alussa työskennellessään ajan taideopiskelijoiden tapaan useiden tunnettujen kuvanveistäjien apulaisena. Oma ura mitalitaiteilijana alkoi kilpailuvoitolla vuonna 1962, jolloin Häiväoja sai toteuttaakseen Suomen Geologisen seuran ansiomitalin. Tästä lähtien yli 40 vuotta kestäneen tuotteliaan uransa aikana hän on suunnitellut yli 90 mitalia.

Häiväoja on saavuttanut mainetta varsin monialaisena kuvanveistäjänä. Hänen alkutuotantoonsa kuuluvat 1950-luvulle tyypilliset pienoisveistokset arkisine ja humoristisine hahmoineen. 1960-luvulta lähtien Häiväoja on suunnitellut lukuisia monumenttiteoksia ja osallistunut aktiivisesti julkisen kuvanveiston uudistamiseen mm. Maaliskuulaiset-taiteilijaryhmän perustajajäsenenä. 

Häiväojan 60-luvun veistosten yksi keskeinen idea oli yhdistää vapaa muoto ja koossapitävä hahmo. Päinvastoin kuin veistotaiteessa yleensä Häiväoja pakotti ympäröivän tilan purkautumaan kiinteän kappaleen sisään. Tätä perusideaa hän varioi useissa veistoksissaan mutta piti sitä myöhemmin tietyllä tavalla ”hukkaan menneenä oivalluksena”. Edustaessaan Suomea Venetsian biennaalissa 1966 Häiväoja nimittäin kauhukseen huomasi myös italialaisen Arnaldo Pomodoron käyttävän veistoksissaan samanlaista hahmoa: ”Ne olivat kiillotettuja pronsseja ja niissä oli sisään kaiverrettuja muotoja. Pomodoron veistosten muotokieli, josta en pidä, oli kyllä erilainen kuin omissa veistoksissani, mutta hänen veistostensa hahmo oli samanlainen kuin minulla. Minun oli tämän jälkeen tietysti turha selittää, että olin keksinyt Pomodoron kanssa samanlaisen veistosidean samanaikaisesti Vantaan Kylmäjoella.”



Maecenas-kilta, 1973
lyöty pronssi h. 70 mm


Samoihin aikoihin Häiväoja ryhtyi tekemään kaksiosaisia veistoksia. Vähitellen abstrakti aines hänen veistoksissaan teki tilaa kertovammalle ja runollisellekin sisällölle. Häiväojan mitali- ja muussa veistotaiteessa ei ole yhtä helposti tunnistettavaa tyyliä. Tämä johtuu osittain siitä, että työskennellessään pääasiassa tilaustöiden parissa hän aina sopeuttaa ilmaisukeinonsa aiheisiin ja ehtoihin, jotka vaihtelevat toimeksiannoittain.

Rahojen muotoilijana Häiväoja on tullut tunnetuksi pitkään käytössä olleista kolikkosarjoistaan. Esimerkiksi 1964 liikkeelle lasketun markan Häiväoja muotoili yhdessä Olof Erikssonin kanssa ja vuoden 1972 sekä vuonna 1979 uudistettu viisimarkkanen on kokonaan hänen käsialaansa. Häiväoja on suunnitellut useita hautamuistomerkkejä ja puhunut muutenkin suomalaisen hautausmaakulttuurin puolesta.



Heikki Häiväojan elämäkertatiedot



kuvat Jari Kuusenaho

 




Heikki Häiväojan elämäkertatiedot