|
Tampereen
taidemuseo jatkaa suomalaisen mitalitaiteen esittelyä kesän aikana. Vuorossa
on kuvanveistäjä Heikki Häiväojan retrospektiivinen näyttely. Esillä on
hänen koko mitalituotantonsa sekä veistoksia yli puoli vuosisataa kestäneen
uran varrelta. Häiväojan monumenttiteoksia on mahdollista nähdä valokuvasuurennoksina.
Näyttelyyn liittyy Suomen Mitalitaiteen Killan julkaisema vuosikirja,
jonka pääteemana käsitellään Häiväojan kuvanveistäjän uraa.
Häiväoja on Suomen merkittävimpiä mitalitaiteilijoita.
Mitalisuunnitteluun hän tutustui 1960-luvun alussa työskennellessään ajan
taideopiskelijoiden tapaan useiden tunnettujen kuvanveistäjien apulaisena. Oma
ura mitalitaiteilijana alkoi kilpailuvoitolla vuonna 1962, jolloin Häiväoja
sai toteuttaakseen Suomen Geologisen seuran ansiomitalin. Tästä lähtien yli
40 vuotta kestäneen tuotteliaan uransa aikana hän on suunnitellut yli 90
mitalia.
Häiväoja on saavuttanut mainetta varsin monialaisena
kuvanveistäjänä. Hänen alkutuotantoonsa kuuluvat 1950-luvulle tyypilliset
pienoisveistokset arkisine ja humoristisine hahmoineen. 1960-luvulta lähtien
Häiväoja on suunnitellut lukuisia monumenttiteoksia ja osallistunut
aktiivisesti julkisen kuvanveiston uudistamiseen mm.
Maaliskuulaiset-taiteilijaryhmän perustajajäsenenä.
Häiväojan 60-luvun veistosten yksi keskeinen idea oli
yhdistää vapaa muoto ja koossapitävä hahmo. Päinvastoin kuin
veistotaiteessa yleensä Häiväoja pakotti ympäröivän tilan purkautumaan
kiinteän kappaleen sisään. Tätä perusideaa hän varioi useissa
veistoksissaan mutta piti sitä myöhemmin tietyllä tavalla ”hukkaan
menneenä oivalluksena”. Edustaessaan Suomea Venetsian biennaalissa 1966
Häiväoja nimittäin kauhukseen huomasi myös italialaisen Arnaldo Pomodoron
käyttävän veistoksissaan samanlaista hahmoa: ”Ne olivat kiillotettuja
pronsseja ja niissä oli sisään kaiverrettuja muotoja. Pomodoron veistosten
muotokieli, josta en pidä, oli kyllä erilainen kuin omissa veistoksissani,
mutta hänen veistostensa hahmo oli samanlainen kuin minulla. Minun oli tämän
jälkeen tietysti turha selittää, että olin keksinyt Pomodoron kanssa
samanlaisen veistosidean samanaikaisesti Vantaan Kylmäjoella.”
Maecenas-kilta, 1973
lyöty pronssi h. 70 mm
Samoihin aikoihin Häiväoja ryhtyi tekemään kaksiosaisia
veistoksia. Vähitellen abstrakti aines hänen veistoksissaan teki tilaa
kertovammalle ja runollisellekin sisällölle. Häiväojan mitali- ja muussa
veistotaiteessa ei ole yhtä helposti tunnistettavaa tyyliä. Tämä johtuu
osittain siitä, että työskennellessään pääasiassa tilaustöiden parissa
hän aina sopeuttaa ilmaisukeinonsa aiheisiin ja ehtoihin, jotka vaihtelevat
toimeksiannoittain.
Rahojen muotoilijana Häiväoja on tullut tunnetuksi pitkään käytössä olleista kolikkosarjoistaan.
Esimerkiksi 1964 liikkeelle lasketun markan Häiväoja muotoili yhdessä Olof
Erikssonin kanssa ja vuoden 1972 sekä vuonna 1979 uudistettu viisimarkkanen on
kokonaan hänen käsialaansa. Häiväoja on suunnitellut useita hautamuistomerkkejä ja puhunut
muutenkin suomalaisen hautausmaakulttuurin puolesta.
Heikki Häiväojan elämäkertatiedot
kuvat Jari Kuusenaho
|
|
Heikki Häiväojan elämäkertatiedot
|