AKSELI GALLEN-KALLELA: 26.4.1865
- 7.3.1931
”Pienessä Suomessa on nyt aika ryhtyä luomaan
uutta renessanssia, toisin sanoen uutta voimaa, elämää
ja maailmaa.” (Päiväkirjamerkintä 28.4.1894)
Akseli Gallen-Kallela (1865-1931), maatalonpoika Tyrväältä,
ilmoitti jo varhain helsinkiläisille koulutovereilleen
aikovansa taitelijaksi. Hän maalasi ensimmäisen
öljymaalauksensa 16-vuotiaana vuonna 1881 ja toteutti
seuraavan viiden vuosikymmenen aikana lupauksensa monella
taiteen saralla. Gallen-Kallelan monipuolinen luovuus teki
hänestä jälkimaailman silmissä Suomen
kansallistaiteilijan. Henkilöstä, jota Eino Leino
vertasi jäätävään ihmisilmastoon
sijoitetuksi tulivuoreksi, tuli myytti.
Nuoruusvuosien realismia seurasi 1890-luvulla miehuusiän
selkeä ja voimakas syntetistinen tyyli, joka sai toteutuksensa
Kalevala-aiheisissa maalauksissa sekä vuosisadan vaihteessa
toteutetuissa freskoissa. 1900-luvun puolelle kuuluvat ekspressionistiset
pyrkimykset, puhtaan paletin kokeilu, Suur-Kalevalan kuvitusten
voimakas tyylittely, Kansallismuseon freskojen barokkihenki
ja viimeisinä vuosinaan paluu nuoruuden realismiin.
Taiteilijan uran yksi kohokohta oli vuoden 1900 Pariisin
maailmannäyttely, johon Suomi osallistui omalla paviljongillaan.
Gallen-Kallelan työ näyttelyssä oli merkittävä:
hän maalasi paviljongin keskuskupoliin Kalevala-aiheiset
kattofreskot, loi perustan Finnish Designille suunnittelemalla
Iris-huoneen huonekalut ja tekstiilit sekä osallistui
maalauksillaan ja grafiikalla taidenäyttelyyn. Hän
sai maailmannäyttelystä kulta- ja hopeamitalit,
kansainvälistä julkisuutta sekä näyttelykutsuja
ympäri maailmaa.
Gallen-Kallelan elämää värittivät
lukuisat muutot ja ulkomaanmatkat. 1890-luvun alussa taiteilija
suunnitteli ja rakennutti ensimmäisen ateljeekotinsa
Kalelan Ruovedelle, jossa perheeseen syntyivät myös
lapset Kirsti ja Jorma. Ruovedeltä lähdettiin maailmalle
jo 1900-luvun alussa, ensin Eurooppaan, josta matka kulki
aina Afrikkaan saakka: vuosina 1909-10 Gallen-Kallela asui
perheineen Brittiläisessä Itä-Afrikassa (nyk.
Kenia). Matkansa aikana hän maalasi n. 150 ekspressionistista
öljymaalausta, jotka osoittivat modernistisuudellaan
taiteilijan mahtavaa uudistumiskykyä. Lisäksi hän
keräsi matkaltaan laajat kansa- ja eläintieteelliset
kokoelmat. 1920-luvulla Gallen-Kallela asui kolme vuotta Yhdysvalloissa,
New Mexicossa ja Chigagossa, jossa syntyivät hänen
viimeiseksi, tosin keskeneräiseksi suurtyökseen
jääneen Suur-Kalevalan upeat sivuluonnokset.
|