AKSELI GALLEN-KALLELA: 26.4.1865 - 7.3.1931

”Pienessä Suomessa on nyt aika ryhtyä luomaan uutta renessanssia, toisin sanoen uutta voimaa, elämää ja maailmaa.” (Päiväkirjamerkintä 28.4.1894)

Akseli Gallen-Kallela (1865-1931), maatalonpoika Tyrväältä, ilmoitti jo varhain helsinkiläisille koulutovereilleen aikovansa taitelijaksi. Hän maalasi ensimmäisen öljymaalauksensa 16-vuotiaana vuonna 1881 ja toteutti seuraavan viiden vuosikymmenen aikana lupauksensa monella taiteen saralla. Gallen-Kallelan monipuolinen luovuus teki hänestä jälkimaailman silmissä Suomen kansallistaiteilijan. Henkilöstä, jota Eino Leino vertasi jäätävään ihmisilmastoon sijoitetuksi tulivuoreksi, tuli myytti.

Nuoruusvuosien realismia seurasi 1890-luvulla miehuusiän selkeä ja voimakas syntetistinen tyyli, joka sai toteutuksensa Kalevala-aiheisissa maalauksissa sekä vuosisadan vaihteessa toteutetuissa freskoissa. 1900-luvun puolelle kuuluvat ekspressionistiset pyrkimykset, puhtaan paletin kokeilu, Suur-Kalevalan kuvitusten voimakas tyylittely, Kansallismuseon freskojen barokkihenki ja viimeisinä vuosinaan paluu nuoruuden realismiin.

Taiteilijan uran yksi kohokohta oli vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttely, johon Suomi osallistui omalla paviljongillaan. Gallen-Kallelan työ näyttelyssä oli merkittävä: hän maalasi paviljongin keskuskupoliin Kalevala-aiheiset kattofreskot, loi perustan Finnish Designille suunnittelemalla Iris-huoneen huonekalut ja tekstiilit sekä osallistui maalauksillaan ja grafiikalla taidenäyttelyyn. Hän sai maailmannäyttelystä kulta- ja hopeamitalit, kansainvälistä julkisuutta sekä näyttelykutsuja ympäri maailmaa.

Gallen-Kallelan elämää värittivät lukuisat muutot ja ulkomaanmatkat. 1890-luvun alussa taiteilija suunnitteli ja rakennutti ensimmäisen ateljeekotinsa Kalelan Ruovedelle, jossa perheeseen syntyivät myös lapset Kirsti ja Jorma. Ruovedeltä lähdettiin maailmalle jo 1900-luvun alussa, ensin Eurooppaan, josta matka kulki aina Afrikkaan saakka: vuosina 1909-10 Gallen-Kallela asui perheineen Brittiläisessä Itä-Afrikassa (nyk. Kenia). Matkansa aikana hän maalasi n. 150 ekspressionistista öljymaalausta, jotka osoittivat modernistisuudellaan taiteilijan mahtavaa uudistumiskykyä. Lisäksi hän keräsi matkaltaan laajat kansa- ja eläintieteelliset kokoelmat. 1920-luvulla Gallen-Kallela asui kolme vuotta Yhdysvalloissa, New Mexicossa ja Chigagossa, jossa syntyivät hänen viimeiseksi, tosin keskeneräiseksi suurtyökseen jääneen Suur-Kalevalan upeat sivuluonnokset.

Etusivu   |   Näyttely   |   Yhteystiedot   |   Tukijat (c) 2006 Tampereen taidemuseo