Rukkamäenpuiston arvoniittyä Peltolammilla on hoidettu lammasvoimin vuodesta 2013. Nyt lammasaidunnuksessa pidetään pari välivuotta, jotta lampaiden loisten määrä vähenee. Kesällä 2019 Rukkamäessä laiduntaa neljä länsisuomenkarjan hiehoa.

Älä ruoki lampaita

Kesäisin lampailla on rouskutettavana laidunta noin kahden hehtaarin verran. Eläinten ruokavalioon kuuluvat ruohot ja pensaat, puhdas vesi ja kivennäinen. Lampaiden ruokkiminen omilla eväillä kuten leivällä on ehdottomasti kielletty, jotta lampaat pysyvät terveinä. Ruohoja voi tarjota lampaille aidan raosta, mutta ei kuitenkaan lupiinia, se on myrkyllistä.

Rukkamäenpuiston niitty on aidattu lampaita varten, ja aitauksessa on kaksi lammaskatosta. Lampaille on vielä rakennettu pieni silta ojan ylitystä varten. Aitaukseen on kiinnitetty infotauluja, joissa kerrotaan laidunnuksen pelisäännöistä. Lampaita voi rapsuttaa aidan takaa, mutta aitaus on vain eläinten käytössä. Lampaiden hyvinvointia tarkkaillaan laidunnuksen aikana säännöllisesti.

Rukkamäessä kesäisin laiduntavat lampaat ovat suomalaisia alkureräisrotujen lampaita ja naaraspuolisia eli uuhia. Suomessa on kolme alkuperäisrotua: ahvenanmaanlammas, kainuunharmaa lammas ja suomenlammas.

Kainuunharmaat lampaat ovat useimmiten väritykseltään harmaita. Lampailla on mustat jalat, musta tai mustakuvioinen pää ja sininen kieli. Kainuunharmaat voivat olla myös harmaita lampaita mustin pilkuin, täysin mustia lampaita tai ruskeasävyisiä lampaita.

Ahvenanmaanlampailla väritys vaihtelee myös todella paljon vaaleista, harmaan kautta mustakuvioisiin ja mustiin. Ahvenanmaanlampaiden naarailla voi olla myös sarvet.

Suomenlampaita on eri värejä täysalkoisesta mustaan. Ylätalon tilan lähes kaikki suomenlampaat ovat kauniin suklaaruskeita.

Lammasrodun tunnistaa korvamerkin väristä

Lampaiden rotua voi tunnistaa seuraavasti. Suomenlampailla aina vihreät korvamerkit. Ahvenanmaalaisten korvamerkit ovat keltaisia tai kullanvärisiä. Kainuuharmaiden lampaiden korvamerkit ovat harmaita tai melkein valkoisia.

Lampaat tuleva luomutilalta. Tärkeää luomutuotannossa on lampaiden lajinomainen hoito, ulkoilumahdollisuus vuoden ympäri, riittävä karkearehun käyttöaste, laidunnus kesäaikaan niin pitkään kun se on mahdollista ja emojen mahdollisuus kasvattaa karitsat itse. Mitään kemiallisia lanoitteita tai kasvisuojeluaineita ei luomutuotanossa saa käyttää.

Laidunkaudella lampaat saavat syödäkseen puhdasta karkeaa merisuolaa, elimistön suolatasapainon ylläpitämiseksi sekä luomutuotannossa hyväksyttyä kivennäistä.

Muutama viikko ennen laitumelle laskua lampaat ovat luovuttaneet talviturkkinsa uusiokäyttöön ja niiden sorkat on hoidettu. Lampaiden sorkkien hoito on tärkeää lampaiden liikkumisen ja onnistuneen laidunnuksen kannalta.

Laidunnuksella palautetaan avointa viljelymaisemaa

Rukkamäen arvoniitty sijaitsee Rukkamäentien ja junaradan varressa, Peltolammin koulua vastapäätä Rukkamäentie 10:en kohdalla. Alue on erittäin vanhaa viljelyaluetta 200-vuotisen Rukkamäen torpan läheisyydessä. Lähellä on Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualue. Tampereen kaupunkiympäristössä pitkän viljelyhistorian omaava kulttuurimaisema on harvinaisuus. Alue oli ollut hoidotta jonkin aikaa. Laidunnuksen tavoitteena onkin palauttaa avointa viljelymaisemaa ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Laidunnuksen ansiosta alueen maaperä köyhtyy vähitellen, ja perinteiset niittylajit saavat lisää elintilaa. Hoito parantaa myös
arvokkaan hyönteislajiston elinolosuhteita.

Rukkamäenpuistolle valmistui hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2013. Siinä kerrotaan tarkemmin alueen luonnonarvoista, hoitomenetelmistä ja hoidon tavoitteista. Lampaat valittiin laiduneläimiksi, koska ne soveltuvat parhaiten pieneen taajamakohteeseen. Laidunnus lisää paitsi luonnon monimuotoisuutta, myös alueen virkistyskäyttöä ja tarjoaa elämyksiä asukkaille. Laidunnusta on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina.

Laidunnuksen lisäksi alueella torjutaan lupiinia talkoilla ja kylvetään aitovirnaa eteläpuoliselle niitylle uhanalaisen virnasinisiiven ravintokasviksi.

Lupiinitalkoot

Kesäisin pidetyt lupiinitalkoot ovat tuottaneet tulosta. Vuosittain kitketylle tienpenkalle on levittäytynyt muun muassa päivänkakkaraa, pukinpartaa, harakankelloa, kultapiiskua, hiirenvirnaa ja mäkitervakkoakin. Lupiineja kitkettiin talkoilla 7.6.2017, vuonna 2016 talkoiltiin 13.6.

Lupiinin kitkentätalkoissa 11.6.2015 ahersi kymmenisen talkooaktivistia. Lupiinin määrä oli jo viime vuodesta selvästi vähentynyt, ja luonnonkasvien määrä lisääntynyt. Uusina kasveina havaittiin pölkkyruoho ja pukinparta, mäkitervakkokin oli levinnyt mukavasti.

Kesällä 2014 lupiineja kitki seitsemän talkoilijaa, ja kesällä 2013 lupiinitalkoihin osallistui noin 30 innokasta talkoilijaa. Vain pieni osa lupiineista jäi kitkemättä, ja ne niitettiin viikatteella.

Talkoot järjestää Puutarhakarkulaiset kuriin -hanke yhdessä Tampereen kaupungin sekä ProAgria Etelä-Suomen kanssa.