Siirry sisältöön

Arvoniityt

Arvoniityt ovat niittyjä, jotka määritellään tärkeiksi kulttuuriperinteen, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta, tai ne ovat muuten asukkaille merkittäviä niittyjä. Arvoniittyjä on säilynyt Tampereella yhdeksän, niistä merkittävimmät ovat Piikahaka ja Hevoshaka. Tavoitteena on, että kaikki arvoniityt tulevat suunnitelmallisen hoidon piiriin eli jokaiselle kohteelle laaditaan oma hoitosuunnitelma. Yleisin hoitotapa näillä alueilla on niitto ja niittojätteen keruu.

Vuosina 2011-2015 on valmistunut neljä arvoniityn hoitosuunnitelmaa seuraaviin kohteisiin: Piikahaka, Rukkamäenpuisto, Hevoshaka ja Epilänharju. Rukkamäenpuisto on kaupungin ensimmäinen arvoniitty, jota hoidetaan laiduntamalla. Kesällä 2019 laidunnus aloitettiin myös Tohlopissa Kohmanpuistossa lammaslauman voimin.

Kohmanpuisto

Kohmanpuiston noin 1,5 hehtaarin laajuinen laidunalue sijaitsee Tohloppi-järven rannan läheisyydessä Mediapoliksen ja ulkoilureitin välissä. Alueella laiduntaa kesällä 2019 kymmenen suomenlampaan katras. Laidunnuksen tavoitteena on ylläpitää ja palauttaa alueen perinteistä kulttuurimaisemaa ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Perinteiset niittylajit saavat lisää elintilaa, ja eläinten lanta houkuttelee uutta hyönteis- ja lintulajistoa. Lampaat myös elävöittävät maisemaa ja tuovat iloa ja elämyksiä asukkaille.

Ethän ruoki lampaita

Lammashaan opastauluissa kerrotaan laidunnuksesta ja ruokintakiellosta: eläinten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei niitä ruokita. Lampaat saavat rehevää ja monipuolista ravintoa laitumelta.

Tohloppijärven ympäristö on yksi Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008) esitetyistä merkittävistä viherverkon kohteista. Tohloppijärven ympäristö on Länsi-Tampereen monipuolisin ja arvokkain viheraluekokonaisuus ja on erittäin suosittu asukkaiden keskuudessa. Kohmanpuiston laidunalue on osa alueen vanhaa kulttuurimaisemaa, joka omaa pitkän viljelyhistorian. Kohmanpuiston laidunalueesta ja sen hoidosta on tehty hoitosuunnitelma.

Lampaita Kohmanpuistossa
Kohmanpuistossa laiduntaa kesällä 2019 kymmenen valkoisen suomenlampaan lauma.

Rukkamäenpuisto

Rukkamäenpuisto sijaitsee Tampereen Peltolammin kaupunginosassa, Rukkamäentien ja junaradan välissä. Alueeseen kuuluu sekä avoimia niittyjä että puoliavoimia puustoisia alueita. Alue on erittäin vanhaa viljelyaluetta 200-vuotisen Rukkamäen torpan (Alarukkamäki) läheisyydessä. Alueen tärkein hoitomuoto on laidunnus. Lammaslaidunnus alkoi kesällä 2013, mutta kesinä 2018-2019 niityllä on laiduntanut suomenkarjaa.

Rukkamäenpuistossa laiduntaa kesällä 2019 suomenkarjaa

Rukkamäenpuiston arvoniityllä laiduntaa tänä vuonna nautakarjaa Ahlmanin koulun säätiön maatilalta. Hiehot ovat rodultaan länsisuomenkarjaa. Eläimet laiduntavat alueella niin kauan kuin ruohoa riittää. Lammaslaidunnuksessa pidetään taukoa, jotta lampaiden loisten määrä laitumella vähenee. Tämä on tärkeää eläinten hyvinvoinnin kannalta.

Älä ruoki eläimiä äläkä häiritse niitä

Ethän ruoki eläimiä! Näin eläimet pysyvät terveinä, ja alue pysyy puhtaana jyrsijöitä ja lintuja houkuttelevista ruuantähteistä. Myyrien ja lintujen ulosteet ovat terveysriski eläimille. Eläinten ruokavalioon kuuluu ruoho, pensaat, puhdas vesi ja kivennäinen. Varo myös sähkölankaa!

Jotta laiduneläinten seurasta ja maisemanhoidosta voidaan nauttia tulevaisuudessakin, tulee ympäristössä liikkua rauhallisesti eikä eläimiä saa häiritä. Aitaukseen meno laidunkaudella on kielletty. Huolehdithan myös, että koirasi ei häiritse eläimiä.

Suomenkarja sopii luonnonlaitumille

Ahlmanin koulun säätiön maatilalla kasvatetaan arvokasta geenipankkikarjaa. Alkuperäisrotuihin lukeutuvan suomenkarjan elinvoimaisuus on arvokasta sekä kulttuurihistoriallisesti että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Suomenkarjasta kookkain rotu on kokonaan ruskea länsisuomenkarja. Ruskeavalkoiselle kirjavalle itäsuomenkarjalle on tunnusomaista valkoinen juova selässä (=kyyttö). Pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä on yleensä kokonaan valkoinen, usein vain korvat ja turpa ovat mustat.

Suomenkarja on synnynnäisesti nupo eli sarveton. Alkuperäisrodut soveltuvat erityisen hyvin luonnonlaitumille, sillä ne ovat muita nautoja pienikokoisempia ja ketterämpiä. Luonteeltaan ne ovat älykkäitä ja sitkeitä.


Rukkamäenpuistossa laiduntaa kesällä 2019 ruskeita länsisuomenkarjan hiehoja.

Piikahaka

Piikahaka sijaitsee Tampereen Raholassa, Nokiantien ja Tesoman valtatien kulmauksessa. Se on arvoniitty, jossa on puoliavoimia ja puustoisia alueita. Piikahaassa ovat aikanaan laiduntaneet Raholan kartanon lampaat, ja niityllä kasvaa nykyisinkin arvokkaita niitty- ja lehtokasveja. Alueella kasvaa monilajista ja eri-ikäistä, arvokasta puustoa. Alueella on myös säilytetty lahopuuta ja maapuuta, ja puihin on ripustettu linnunpönttöjä.

Hevoshaka

Hevoshaka sijaitsee Tampereen Jokipohjan kaupunginosassa, Nekalantien ja Iidesjärven välissä. Alue on pääosin avointa niittyä, lisäksi alueella sijaitsee pieni lampi ja jonkin verran puustoista aluetta. Alue omaa runsaasti maisema- ja luontoarvoja; se on arvokasta hyönteis- ja lintualuetta sekä tärkeää lepakkoaluetta. Hevoshaan avoin niitty on myös osa Iidesjärvelle tyypillistä vanhaa viljelymaisemaa.

Epilänharju ja Sudenkuopanrinne

Epilänharjun ja Sudenkuopanrinteen arvoniityt sijaitsevat Tampereen Epilänharjun kaupunginosassa, Tohloppijärven itäpuolella. Nämä lämpimät paahderinteet ovat ainutlaatuinen arvoniittykokonaisuus Tampereella. Ne ovat arvokas osa harjuluontoa. Kaupungin muut arvoniityt omaavat laidunnus- tai niittohistorian, mutta tämä kohde on luontainen harjun paahderinne. Rinteissä kasvaa monimuotoista ja keto- ja niittykasvillisuutta.