Siirry sisältöön

Metsien ja maiseman hoito

Kaupungin metsiin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Metsät ovat tärkeitä ulkoilu- ja virkistäytymispaikkoja. Toisaalta halutaan siistiä ja turvallista ympäristöä, toisaalta entistä useammin nousee esiin luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tärkeys. Tampereen kaupungin omistamissa metsissä tehdään erilaisia hoitotoimenpiteitä, joilla vaikutetaan esimerkiksi metsäkuvaan lähi- ja kaukomaisemassa sekä metsien rakenteeseen ja puulajisuhteisiin.

Maisemanhoito

Kaupungin metsien toimintamallin yksi tavoite on elämyksellinen ja metsien kulttuuriarvoja korostava metsämaisema. Metsä on keskeinen elementti maisemassa. Erityisiä maisemanhoitotöitä ovat näkymien avaaminen, vesakon poisto ja pensaskerroksen hoito. Metsänhoitotöiden vaikutuksia maisemaan lievennetään säästettävillä maisemapuilla ja taimiryhmillä, harvennustiheyden vaihtelulla ja lehtipuiden suosimisella sekä hakkutähteiden raivauksella.

Luonnonhoitotoimet ja ennallistaminen

Luonnonhoito ja ennallistaminen ovat hoitotöitä, joilla parannetaan ja lisätään metsien luontoarvoja, jotka ovat heikentyneet ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Esimerkiksi ojitettujen soiden tai muokattujen lähteiden vesitaloutta voidaan palauttaa ennallistamalla.

Luontokohteen palauttaminen kohti luonnontilaa vie aikaa, ja kustannukset vaihtelevat kohteen ja toimenpiteen laajuuden mukaan. Luonnonhoitotöitä ovat esimerkiksi kuusten poisto lehtipuuvaltaisista lehdoista, havupuiden seassa kasvavien jalopuiden kasvutilan lisääminen ja perinnebiotooppien umpeenkasvun ehkäisy. Luonnonhoitotöillä parannetaan myös lähimetsien virkistysarvoja.

Pienpuuston hoito

Pienpuuston hoito on metsän alemman latvuskerroksen puiden ja pensaiden hoitoharvennusta sekä taimikonhoitoa ja vesakon raivausta. Pienpuustoa hoidetaan maisema- ja virkistysarvojen parantamiseksi. Taimikonhoidolla parannetaan istutetun, kylvetyn tai luontaisesti syntyneen uuden puusukupolven kasvuedellytyksiä. Taimikosta poistetaan taimien kasvua haittaava heinikko ja vesakko sekä valitaan sopivia puulajeja metsikön tulevaisuutta silmälläpitäen.

Metsän harventaminen

Harvennushakkuiden tärkein tavoite on tehdä kasvutilaa elinvoimaisille ja hyvälatvaisille puille. Harvennushakkuut avartavat ja väljentävät metsämaisemaa. Harvennuksen myötä metsän pintakasvillisuus elpyy ja marjasato kasvaa. Lisää tilaa ja valoa saatuaan sekä nuorten että varttuneiden puiden latvukset tuuheutuvat ja niiden elinvoimaisuus paranee. Harvennushakkuissa poistetaan kerralla keskimäärin kolmasosa puustosta. Harvennushakkuussa metsä säilyy peitteisenä. Ulkoilualueilla hakkuutähteet kerätään pois käytetyimmiltä alueilta.

Metsien uudistaminen

Kaupungin metsiä uudistetaan vähitellen ja pienipiirteisesti. Metsien uudistamisen tärkeimpänä tavoitteena on metsien jatkuvuuden turvaaminen. Uudistamisajankohdan tärkeimpänä kriteerinä on puuston elinvoimaisuus eli sen kunto ja kasvukyky.

Kaupungin metsissä pyritään pienipiirteiseen ja vaiheittaiseen uudistamiseen. Siksi uudistamishakkuita tehdään usein siemen- ja suojuspuuhakkuina tai pienaukkohakkuina ja poimintahakkuina. Myös perinteistä avohakkuuta käytetään etenkin talousmetsien uudistamisessa. Ulkoilumetsissä uudistamismenetelmien valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota hakkuiden maisemaan sovittamiseen.

Siemen- ja suojuspuuhakkuut

Kun metsä uudistetaan luontaisesti, tehdään männikköön ja koivikkoon siemenpuuhakkuu. Mänty ja koivu tarvitsevat uudistuakseen runsaasti valoa. Metsään jätetään suuria puita kasvamaan harvakseltaan ja niiden siemenistä kasvaa ympärille uusien puiden taimia. Kuusikoissa luontaista uudistamista voidaan toteuttaa suojuspuuhakkuulla. Silloin kuusikon alle luontaisesti syntyneelle taimikolle tehdään tilaa kaatamalla suuria kuusia pois. Suojuspuuhakkuu sopii luontaisena uudistamismenetelmänä varjossa kasvavalle kuuselle.

Pienaukko- ja kaistalehakkuut

Pienaukko- tai kaistalehakkuussa uudistettavaan metsään hakataan halkaisijaltaan noin 30–45 metrin aukkoja tai kapeita 20–40 metrin levyisiä kaistoja. Näin muodostuneisiin aukkoihin saadaan kasvutilaa ja valoa uusille puun taimille. Pienialaiset pienaukot tai kaistat on helpompi sovittaa maisemaan kuin tavanomaisen avohakkuun laajempi aukko. Metsän uudistamista voidaan jatkaa pienaukkojen tai kaistaleiden reunoilta vähitellen poimien, kun aukkoon on syntynyt uusi taimikko. Näin metsämaisema säilyy jatkuvasti peitteisenä ja metsäkuva monipuolisena.

Poimintahakkuut

Poimintahakkuussa tehdään systemaattista yksittäisten puiden poistoa. Poimintahakkuilla voidaan antaa kookkaille maisemapuille tilaa tai tehdä kasvutilaa esimerkiksi pidennetyllä kiertoajalla kasvatettaviin metsiköihin. Poimintahakkuita toteutetaan, kun pienaukosta aloitetaan metsän vaiheittainen uudistaminen. Myös huonokuntoisia puita voidaan poistaa poimintahakkuilla.

Avohakkuut

Avohakkuussa koko metsikkökuvion puut hakataan pois. Hakkuualalle jätetään eläviä maisema- ja säästöpuita sekä mahdollisesti kasvavat hyväkuntoiset taimiryhmät. Lisäksi kuolleet puut ja pökkelöt säästetään. Uusi puusukupolvi istutetaan taimina tai siemenistä joko kylväen, tai se uudisstetaan luontaisesti ympäröivästä metsästä. Joissakin metsissä avohakkuu saattaa olla ainoa uudistamisvaihtoehto, mikäli vanha puusto on ollut esimerkiksi juurikäävän lahottama ja metsikön puulaji pitää vaihtaa.