Siirry sisältöön

Luonnonmuistomerkit

Luonnonmuistomerkki on luonnonmuodostuma, joka on rauhoitettu sen harvinaisuuden, kauneuden, tieteellisen arvon tai muun arvon takia. Tällaisia luonnonmuodostumia voivat olla esimerkiksi näyttävät puut ja siirtolohkareet. Tampereen alueella on tällä hetkellä 20 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä, joista vanhin rauhoitettiin vuonna 1941. Tampereen kohteista suurin osa on erikoisia tai erityisen komeita puita, mutta joukkoon mahtuu myös siirtolohkareita ja esihistorialliset hiilipussifossiilit.

Koska luonnonmuistomerkit ovat rauhoitettuja, niiden vahingoittaminen on kielletty. Maastossa ne on merkitty Luonnonmuistomerkki-kyltillä. Huomioithan, että yksityisillä pihoilla sijaitsevia luonnonmuistomerkkejä ei saa luvatta käydä katsomassa, mutta muutoin niitä voi ja kannattaakin vapaasti ihailla. Alla olevassa taulukossa on esitetty Tampereen alueella sijaitsevat luonnonmuistomerkit rauhoitusvuosineen.

Onko sinulla mielessäsi kohde, jonka haluaisit rauhoitettavan luonnonmuistomerkiksi? Ehdotuksen voi lähettää ympäristönsuojeluyksikköön.

Ympäristönsuojeluyksikkö
sähköposti [email protected]

Kohde
Rauhoitusvuosi
Raholan kataja
1941
Teiskon Kortejärven mänty
1959
Peltolammin Herrainsuonkadun mänty
1960
Raholan Piikahaan mänty
1960
Taatalan Perähaanpuiston lehtikuusi 1960
Takahuhdin Kokonkadun siirtolohkare
1960
Hirviniemen Alasenlahden hiilipussit
1962
Terälahden männyt
1964
Lamminpään Kuusikorvenpuiston kuuset
1968
Kurusen mänty
1969
Teiskon Ryssän mänty
1972
Pappilan lehmukset
1973
Lorisevanpuiston kynäjalava
1983
Raholan kynäjalava
1989
Siivikkalantien mänty
1993
Viikinsaaren laivarannan lehmukset
1995
Käärmekuusi 2001
Kintulammin mänty
2012
Kaupin mattokuusi
2017
Ojalan siirtolohkare
2017

Esimerkkejä Tampereen kaupungin alueilla olevista luonnonmuistomerkeistä

Lorisevanpuiston kynäjalava

Kynäjalava on toinen Suomen kahdesta rauhoitetusta puulajista. Tämä Tahmelan Lorisevanpuistossa kasvava yksilö on kahteen kertaan rauhoitettu, sillä siitä tuli myös luonnonmuistomerkki vuonna 1983. Komeakasvuinen puu aivan Pyhäjärven rannassa on maisemallisesti vaikuttava.

Kynäjalava Tahmelan rannassa
Kynäjalava Pyhäjärven rannassa Tahmelassa

Kaupin mattokuusi

Mattokuusi (Picea abies var procumbens) on metsäkuusen erikoinen muoto. Se on lähes rungoton, ja sen oksat kasvavat maanmyötäisesti kuin mattona. Taustalla voi olla geneettisen häiriön sijaan myös ympäristötekijöiden vaikutus, sillä mattokuusia tavataan etenkin tuulisilla alueilla, merenrannoilla ja tuntureissa. Mattomaisesti kasvavat kuuset ovat harvinaisia, ja siksi ne ovat usein luonnonmuistomerkkejä. Kaupin ulkoilualueella kasvaa mattokuusi, joka rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Se on noin puolen metrin korkuinen, mutta useampia metrejä leveä.

Ojalan siirtolohkare

Tämä siirtolohkare sijaitsee Ojalan Maaniityssä. Se suojeltiin luonnonmuistomerkkinä vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Siirtolohkare on vaikuttavan näköinen ja kookas: sen pituus on noin 14 metriä ja korkeus noin 7 metriä.

Ojalan siirtolohkare