Siirry sisältöön

Lintuvesien hoitoa Tampereella

Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien kahden lintujärven, Iidesjärven ja Härmälän Vähäjärven linnusto on viime vuosina heikentynyt. Lintuvesien linnuston heikkeneminen on valtakunnallinen trendi, jonka yleensä oletetaan johtuvan mm. vierasperäisten pienpetojen, supikoiran ja minkin lisääntymisestä, liiallisesta rehevöitymisestä sekä siitä johtuvasta umpeenkasvusta ja ravintokilpailusta särkikalojen kanssa.

Valtakunnallisesti uhanalaiseksi vuoden 2019 arvioinnissa on määritelty aiemmin vesistöjen rannoilla yleisiä lintuja, kuten tukkasotka, punasotka, haapana, nokikana sekä naurulokki.

Lintuvesien tilan parantamiseksi on Tampereen kaupunki saanut ympäristöministeriöltä Kunta-Helmi -rahoitusta kahteen eri hankkeeseen. Hankkeet toteutetaan kiinteistötoimen ja ympäristönsuojeluyksikön yhteistyöllä.

Meneillään on myös sekä Iidesjärven ja Vähäjärven alueiden valmistelu luonnonsuojelualueeksi sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta.

Helmi-elinympäristöohjelma-logo

Kelluvat pesälautat Kunta-Helmi -hanke 2020-2022

Lintuvesien eräänä haasteena on niillä pesivien naurulokkikolonioiden heikko tilanne. Naurulokkikolonioiden suojissa moni muukin lintulaji saavuttaa paremman pesintätuloksen. Kolonioiden heikkenemisen ja häviämisen syy on osaksi epäselvä, mutta osaltaan rantojen umpeenkasvun sekä pienpetojen ja häirinnän on arvioitu vaikuttavan asiaan. Naurulokki on viimeisimmässä uhanalaisuuden arvioinnissa luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi vähenemisensä vuoksi.

Hankkeessa kokeillaan onnistuuko lokki- ja vesilintujen pesimämenestyksen parantaminen niille rakennettavien kelluvien pesimälauttojen avulla. Mikäli menetelmä osoittautuu toimivaksi, se on sovellettavissa myös muilla kohteilla, joilla esimerkiksi ruoppaaminen tai pysyvien saarien rakentaminen ei ole mahdollista. Pesimälinnuston turvaamiseksi Iidesjärvellä ja Vähäjärvellä on samanaikaisesti käynnissä pienpetojen eli supikoiran ja minkin loukkupyyntiä.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa lintujärville lokki- ja vesilintujen pesimämenestyksen parantamiseksi kelluvia pesimälauttoja. Naurulokkien kolonioihin on havaittu kohdistuvan minkin ja supikoiran pesärosvousta. Veden ympäröivät puuttomat saarekkeet tarjoaisivat suojaa pesiville linnuille. Vaikka minkki ja supikoira pääsevät saarekkeille uimalla, on emolintujen oletettavasti helpompi puolustautua kun lähestyvä peto havaitaan vedessä helpommin. Samanaikaisesti toteutettava pienpetojen pyynti myös osaltaan vähentää pienpetojen haitallista vaikutusta.

Pesimälautat rakennetaan ponttonien varaan talvella 2021 jäiden päälle. Pintakerros rakennetaan muun muassa turveharkoista ja rantakasvillisuudesta kuten kuivasta järviruo’osta, minkä toivotaan miellyttävän pesäpaikkaa etsiviä lintuja. Lauttojen menestystä seurataan kesän 2021 aikana, ja mahdollisia korjauksia tehdään pesimäkauden jälkeen. Linnustoa seurataan myös vuonna 2022, jolloin lautoille on jo toivottavasti juurtunut luontaista kasvillisuutta.

Iidesjärven lintuvesikunnostus Kunta-Helmi -hanke 2020-2022

Hankkeen tavoitteena on jatkaa ja täydentää Iidesjärven linnuston tilaa kohentavia kunnostustoimia. Hankkeessa on kaksi osa-aluetta, koe- ja hoitokalastus sekä rantaniityn laidunnuksen järjestäminen.

Hoitokalastus

Järven kalaston rakennetta on tutkittu aiemmassa keskustajärvien kunnostushankkeessa vuonna 2018 verkkokoekalastuksin. Näistä kävi ilmi järven voimakas särkikalavaltaisuus ja -runsaus. Särkikalojen runsaus on yhdistetty rehevöitymiskehityksen pahenemiseen ja linnuston heikkenemiseen. Siksi kyseisessä kunnostushankkeessa toteutettiin hoitokalastusta vuonna 2020 keväällä rysäpyynnillä ja syksyllä nuottaamalla. Neljän viikon rysäpyynnin saalis oli 8,4 tonnia (130 kg/ha) ja yhden työviikon nuottasaalis 4,9 tonnia (76 kg/ha). Poistetun kalan yhteismääräksi tuli siis 206 kg/ha. Tämä pinta-alaan suhteutettu poistomäärä on suurempi, kuin mitä monissa hoitokalastuskohteissa on saavutettu edes useamman vuoden kestäneellä pyynnillä. Siten sen jatkamista pidettiin tärkeänä uudessa Kunta-Helmi-hankkeessa.

Kunta-Helmi hankkeessa suoritetaan keväällä 2021 rysäpyynti sekä syksyllä 2021 nuottaus. Rysäpyynti toteutettiin 24.4.-21.5.2021. Neljän viikon rysäpyynnin saalis oli noin 3,1 tonnia (48 kg/ha) eli saalismäärä oli pienempi kuin vuonna 2020. Valtaosa saalista oli särkeä, lahnaa, pasuria sekä pientä ahventa.

Toimenpiteiden vaikutusten selvittämiseksi suoritetaan verkkokoekalastus kesäkerrostuneisuuden aikana vuonna 2021. Rysäpyynti ja nuottaus toistetaan vuonna 2022.

Rysäpyynti Iidesjärvellä keväällä 2021, piirakkakaaviossa saalisosuudet.
Saaliin prosentuaalinen koostumus Iidesjärven rysäpyynnissä keväällä 2021. Saaliista 58 % oli särkeä, 19 % ahventa, 15 % isoa lahnaa, 6 % pientä lahnaa/pasuria ja 1 % ruutanaa. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.
Rysäpyynti Iidesjärvellä - piirakkakuva saalisosuuksista
Saaliin prosentuaalinen koostumus Iidesjärven rysäpyynnissä keväällä 2020. Saaliista 69 % oli särkeä, 13 % ahventa, 8 % isoa lahnaa, 8 % pientä lahnaa/pasuria ja 1 % ruutanaa. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.
Nuottapyynti Iidesjärvellä - piirakkakuva saalisosuuksista
Saaliin prosentuaalinen koostumus Iidesjärven nuottapyynnissä loppusyksyllä 2020. Saaliista 98 % oli isoa lahnaa ja loput pientä lahnaa/pasuria ja särkeä. Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.

Rantaniityn laidunnus

Iidesjärven itäpään rantaniittyä hoitaa kesällä neljän suomenkarjan hiehon lauma. Hiehojen kotinavetta on Ahlmanilla.

Ethän ruoki etkä häiritse hiehoja

Hiehoja voi katsella aidan takaa, mutta niitä ei pidä ruokkia eikä häiritä. Laidun tarjoaa naudoille sopivasti ravintoa, ja niille tarjotaan lisäksi puhdasta vettä ja kivennäistä. Eläinten vointia seurataan päivittäin. Varothan sähkölankaa ja huolehdi, ettei koirasi häiritse eläimiä. Koiria ei saa päästää laitumelle edes laidunkauden ulkopuolella loisriskin takia.

Neljä suomenkarjan hiehoa

Laumassa on kolme länsisuomenkarjan ja yksi itäsuomenkarjan hiehoa. Länsisuomenkarjan hiehoja ovat Romanssi (päässä valkoista), Ramona (vaaleanruskea) ja Riekonmarja (perusruskea). Neljäs hieho Ranttali on Itäsuomenkarjaa ja hyvin perinteisen värinen kyyttö.

Itäsuomenkarja eli kyyttö on vanhin suomalainen lypsykarjarotu, ja rotu oli vaarassa hävitä kokonaan. Nyt lehmiä on Suomessa lähes 1800. Kyyttöjen väritys vaihtelee, mutta usein kyljet ovat punaruskeat ja selkä ja maha valkoiset. Länsisuomenkarja on myös lähes uhanalainen, ja lehmiä on noin 1400 tällä hetkellä. Länsisuomen lehmät ovat usein punaruskeita, mutta väri voi olla vaalea tai lehmässä voi olla valkoisia läikkiä. Ahlman on yksi itäsuomen- ja länsisuomenkarjan geenipankkitiloista.

Hiehot laiduntavat haassa elo-syyskuulle saakka. Laidunnusta on tarkoitus jatkaa myös ensi kesänä.

Vaaleanruskea valkopäinen suomenkarjan hieho laitumella
Länsisuomenkarjan Romanssi-hieho laiduntaa Iidesjärven rantaniityllä kesällä 2021.

Laidunnus parantaa lintujen elinympäristöä

Iidesjärven alavilla rantaniityillä on todennäköisesti ollut laidunnusta 1900-luvun kuluessa laajoillakin alueilla, mutta kaupungin laajetessa ja maataloustoiminnan loppuessa on laidunnuskin loppunut ja rantavyöhyke hiljalleen pusikoitunut ja kasvanut umpeen. Umpeen kasvavat rantaniityt vaikuttavat osaltaan epäedullisesti linnustoon ja muuhun monimuotoisuuteen. Laidunnusta on palautettu alueelle viimeksi 2000-luvun alussa, mutta laidunnuskokeilu jouduttiin lopettamaan ilkivallan vuoksi. Kunta-Helmi-hankkeessa toteutettiin laidunalueen alkukunnostus ja aitaamiminen ilkivallan ehkäisy huomioiden, jotta laidunnus voitiin aloittaa jälleen.

Naudat laiduntavat Iidesjärven itäpäässä noin 2,8 hehtaarin entisellä viljelykäytössä olleella rantaniittyalueelle ja sitä ympäröivillä nuoren lehtipuuston valtaamilla alueilla. Laidunnuksella niitty pysyy matalakasvuisena, ja sillä luodaan elin- ja ruokailuympäristöä linnustolle ja lisätään monimuotoisuutta.

Laidunnuksesta on laadittu suunnitelma syksyllä 2020, jonka mukaisesti laidunnus toteutetaan. Niitylle ja sen reunoille levinnyttä pajukkoa ja vesakkoa raivattiin keväällä 2021, ja alue aidattiin laitumeksi. Puustoiset osat jäävät laitumelle muodostaen jatkossa metsälaidunta ja hakamaata. Laidunnuksen turvalliseksi järjestämiseksi kevyen liikenteen väylään rajoittuva laitumen osa varustetaan sähköpaimenen lisäksi tukevalla lauta-aidalla ja lukittavalla portilla. Laitumelle järjestetään eläimille juoma-astia ja sen säännöllinen täyttö sekä eläinten muu valvonta.

Iidesjärven laidunnuksesta saa lisätietoa hoitosuunnitelmasta: