Siirry sisältöön

Rasitteiden perustamista ja yhteisjärjestelyjen hakemista koskevat ohjeet

Rakentaminen saattaa edellyttää erityyppisiä järjestelyjä naapurikiinteistöjen kanssa. Esimerkiksi johtojen, autopaikkojen tai perustusten sijoittamisesta naapurin tontille tulee perustaa rasite.

Rasitteesta tulee lähtökohtaisesti aina sopia kirjallisesti naapurikiinteistön kanssa. Tonttien kesken voidaan myös sopia korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä yhteisjärjestelysuunnitelmassa.

Kiinteistörasitteet

Kiinteistönmuodostamislain 154 §:ssä on lueteltu ne kiinteistörasitetyypit, joita voidaan perustaa kiinteistön hyväksi toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasiteoikeutena:

  1. talousveden ottamiseen
  2. talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen
  3. veden johtamiseen maan kuivattamista varten
  4. viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen
  5. puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen
  6. ajoneuvojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia ja lastauspaikkaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen sekä asemakaava-alueella yhteispihaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen
  7. kalastusta varten tarpeellisen maa-alueen käyttämiseen
  8. kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen
  9. väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen
  10. jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen sekä
  11. kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella; kulkuyhteyttä varten tarvittava alue voidaan määritellä myös kolmiulotteisena.

Pysyvä vai määräaikainen rasite

Jos oikeuden perustamista pysyvänä rasitteena ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, voidaan sanottu oikeus perustaa määräaikaisena rasitteena.

Toimituksessa on määrättävä se ajankohta, johon saakka määräaikainen rasite on voimassa. Jos on tarpeen, toimituksessa voidaan myös määrätä se tapahtuma, jonka johdosta määräaikainen rasite lakkaa ennen määräajan päättymistä.

Kiinteistörasitteesta sopiminen

Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti.

Rasitesopimuksessa tulee ilmetä ainakin

  • osapuolet
  • kiinteistöt, joita sopimus koskee (kiinteistötunnukset)
  • mistä kiinteistörasitteista sopimuksella on sovittu
  • mikä kiinteistö on rasitettu ja mikä oikeutettu vai ovatko molemmat kiinteistöt sekä oikeutettuja että rasitettuja.

Kiinteistörasitteiden perustaminen kiinteistötoimituksessa

Kiinteistörasite voi tulla perustetuksi myös kiinteistötoimituksen yhteydessä. Kiinteistötoimituksen yhteydessä voidaan perustaa toimitusinsinöörin päätöksellä saantokirjassa sovittu rasite, tai niin sanottu pakkorasite, mikäli toimitusinsinööri katsoo rasitteen perustamisen tarpeelliseksi esimerkiksi kulun järjestämiseksi lohkottavalle tontille.

Kiinteistörasitteiden perustaminen sopimalla

Kiinteistörasitteen perustamista haetaan tonttikiinteistöjen välille kaupungin kiinteistörekisterin pitäjältä. Rasitteen perustamiskustannukset laskutetaan kiinteistötoimitusmaksutaksan mukaisina.

Hakemus toimitetaan Tampereen kaupungin Kaupunkimittaukseen Frenckellinaukio 2 B, PL 487, 33101 Tampere.

Mikäli sopimuksessa on sovittu, että sopijapuolilla on oikeus muita kuulematta hakea rasitteen perustamista, hakijana voi olla kuka tahansa osapuolista. Muussa tapauksessa hakijan tulee esittää muiden osapuolten antama valtakirja asiassa.

Mikäli hakijoina on useampi sopimusosapuoli, tulee hakemuksessa ilmoittaa laskutusosoite. Päätöksestä aiheutuvaa maksua ei jaeta hakijoiden kesken.

Hakemukseen tulee liittää alkuperäinen sopimus liitteineen. Mikäli sopimuksen osapuolena on asunto-osakeyhtiö, tulee hakemukseen liittää jäljennös sopimuksen hyväksyntää koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä ja osakeyhtiöltä hallituksen tai muun valtuutetun edustajan valtakirja, josta käy ilmi, että edustaja on nimenkirjoitusoikeudellinen ja oikeutettu hyväksymään toimituksessa käsiteltävät asiat osakeyhtiön puolesta.

Kiinteistörasitteen perustamisesta päättää toimituksen tekijäksi rekisterinpitäjän määräämä toimitusinsinööri.

Lisätiedot

Kiinteistörasitteiden perustaminen
Maanmittausinsinööri
Antti Alarotu
puhelin 040 776 4970
sähköposti [email protected]

Rakennusrasitteet ja kiinteistöjen yhteisjärjestelyt

Maankäyttö- ja rakennuslain 158 §:n mukaan rakennusrasite on tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten perustettu toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen.

Rakennusrasitetyypit

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:ssä on lueteltu ne rakennusrasitetyypit, joista voidaan perustaa rakennusrasite.

Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa maankäyttö- ja rakennuslain 158 §:ssä tarkoitettuna rakennusrasitteena toista kiinteistöä pysyvästi tai määräajan rasittava oikeus

  1. käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen tai tukimuurin perustusta rasiteoikeuden haltijan kiinteistölle rakennettavan rakennuksen tai tukimuurin perustamiseen sekä ulottaa rakennuksen tai tukimuurin perustus rasitetulle kiinteistölle (perustusrasite)
  2. käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen seinää tai rakennetta välipohjan tai muun rakenteen tukemiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen sekä rakentaa niin, että rajalla olevilla rakennuksilla on yhteinen seinä (rakennerasite)
  3. sijoittaa kiinteistöä palvelevia johtoja ja näihin kuuluvia laitteita rasitetulla kiinteistöllä olevaan rakennukseen sekä käyttää näihin tarvittavia tiloja (laiterasite)
  4. käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kulkuväylää, väestönsuojaa ja autopaikkaa (käyttörasite)
  5. käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevaa lämpökeskusta tai lämmönsiirtolaitetta taikka jätehuoltoa tai muuta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa laitosta sekä näihin tarkoituksiin varattua tilaa (huoltorasite)
  6. käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kiinteistöjen yhteiseksi tarkoitettua tilaa taikka muuta asumista, työntekoa tai kiinteistönhoitoa palvelevaa laitosta ja näihin tarkoituksiin varattua tilaa (yhteisrasite)
  7. tehdä ovi tai muu aukko rasitetun kiinteistön rajalla olevaan seinään tai jättää palomuuri rakentamatta (seinärasite)
  8. ulottaa rakennuksen katto tai lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa rasitetun kiinteistön puolelle tai rakentaa katto siten, että vesi valuu rasitetulle kiinteistölle ja johdetaan sen kautta (sietorasite).

Kiinteistöjen yhteisjärjestely

Maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:n mukaan, jos asemakaavan toteuttaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi yhden kiinteistön omistajan aloitteesta ja muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan rakentamisen yhteydessä tai muutoin määrätä korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä.

Yhteisjärjestelyä koskevaan päätökseen tulee sisältyä järjestelysuunnitelma. Siinä määrätään alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta. Määräys yhteisjärjestelystä saadaan antaa, jos järjestely pysyvästi edesauttaa usean kiinteistön käyttöä eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle kohtuutonta rasitusta. Jolleivat asianosaiset sovi järjestelyyn liittyvistä korvauksista, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

Rasitteesta ja kiinteistöjen yhteisjärjestelystä sopiminen

Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Asianosaisia ovat sekä kiinteistöjen omistajat että mahdolliset vuokraoikeuden haltijat.

Rasitesopimuksessa tulee ilmetä ainakin

  • osapuolet
  • kiinteistöt, joita sopimus koskee (kiinteistötunnukset)
  • mistä rakennusrasitteista sopimuksella on sovittu (MRA 80 §)
  • mikä kiinteistö on rasitettu ja mikä oikeutettu vai ovatko molemmat kiinteistöt sekä oikeutettuja että rasitettuja

Rasitesopimuksessa on lisäksi suositeltavaa sopia, mikä kiinteistö vastaa sopimuksen tarkoittaman toimenpiteen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä rasitteesta mahdollisesti maksettavista korvauksista.

Yhteisjärjestelysuunnitelmassa tulee ilmetä ainakin

  • osapuolet
  • kiinteistöt, joita sopimus koskee (kiinteistötunnukset)
  • minkälaisista järjestelyistä sovitaan

Lain mukaan suunnitelmassa määrätään lisäksi alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta

Rasitesopimukseen ja yhteisjärjestelysuunnitelmaan tulee liittää selkeä liitekartta (asemapiirros/pohjakuva), josta ilmenee sovitut rasitteet ja alueet, joita yhteisjärjestely koskee.

Kaikkien kiinteistön omistajien ja mahdollisten vuokraoikeuden haltijoiden tulee allekirjoittaa sopimus.

Tampereen kaupungin puolesta rasitesopimuksen ja yhteisjärjestelysuunnitelman allekirjoittaa ja hyväksyy kiinteistöjohtaja.

Rakennusrasitteiden perustaminen ja yhteisjärjestelysuunnitelman hyväksyminen

Rasitteen perustamista ja yhteisjärjestelysuunnitelman hyväksymistä haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemus toimitetaan Tampereen kaupungin kirjaamoon, Aleksis Kiven katu 14-16 C, PL 487, 33101 Tampere.

Mikäli sopimuksessa on sovittu, että sopijapuolilla on oikeus muita kuulematta hakea rasitteen perustamista tai yhteisjärjestelysopimuksen hyväksymistä, hakijana voi olla kuka tahansa osapuolista. Muussa tapauksessa hakijan tulee esittää muiden osapuolten antama valtakirja asiassa.

Mikäli hakijoina on useampi sopimusosapuoli, tulee hakemuksessa ilmoittaa laskutusosoite. Päätöksestä aiheutuvaa maksua ei jaeta hakijoiden kesken. 1.6.2017 voimaan tulleen taksan mukaan maksu ensimmäisestä rasitteesta on 350 euroa ja kustakin seuraavasta rasitteesta 150 euroa. Yhteisjärjestelysuunnitelman hyväksymisestä perittävä maksu on 800 euroa.

Hakemukseen tulee liittää alkuperäinen sopimus liitteineen. Mikäli sopimuksen osapuolena on yhtiö, tulee hakemukseen liittää jäljennös yhtiön sopimuksen hyväksyntää koskevasta päätöksestä sekä yhtiön kaupparekisteriote rasitesopimuksen allekirjoitusajankohdalta.

Rakennusrasitteen perustamisesta ja yhteisjärjestelysopimuksen hyväksymisestä päättää rakennustarkastaja.

Lisätiedot

Rakennusrasitteiden perustaminen
Lakimies
Heidi Ruonala
puhelin 040 569 1218