Siirry sisältöön

Rasitteiden perustaminen

Lupapäätöksessä voidaan edellyttää rasitteen tai rasitteiden perustamista. Rasite on kahden tai useamman kiinteistön välinen rakennuksen tai maapohjan käyttöön liittyvä pysyvä oikeus, joka merkitään rasitteena kiinteistörekisteriin. Rasitteita on kahdenlaisia: rakennukseen kohdistuvia rakennusrasitteita, ja kiinteistön maapohjan käyttöön kohdistuvia kiinteistörasitteita. Rakennusrasitteet perustetaan rakennusvalvonnassa ja kiinteistörasitteet kaupunkimittauksessa erillisessä rasitetoimituksessa tai tontin lohkomistoimituksen yhteydessä.

Rakennusrasitteen perustaminen

Rakennusrasitteella tulee edistää tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, sen tulee olla rasiteoikeuden haltijalle tarpeellinen eikä sen perustamisesta saa aiheutua huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Rasite perustetaan hakemuksesta. Rakennusrasitteen perustamis-, muuttamis- ja poistamispäätöksen tekee rakennustarkastaja.

Rakennusrasitteen perustamiseksi tarvitaan seuraavat asiakirjat:

  1. Hakemus, joka sisältää sopimusosapuolten allekirjoitukset ja nimenselvennykset (vuokrakiinteistön osalta omistajan ja vuokralaisen allekirjoitukset) sekä selvityksen sopimusosapuolten osoite- ja yhteystiedoista ja siitä, ketä veloitetaan päätöksestä (1 kpl)
  2. Rasitesopimus tai asiakirja, jonka perusteella pyydetään rasitteen tekemistä (1 kpl)
  3. Kaupparekisteriote kaikista omistukseen/hallintaan tai oikeuksiin liittyvistä yhtiöistä (1 kpl)
  4. Asunto-osakeyhtiöiden hallituksen pöytäkirjat, jossa yhtiöt ovat päättäneet hyväksyä rasitteen perustamisen (1 kpl)
  5. Asemapiirros tai muu liitekartta, josta ilmenee rasitettu kiinteistön osa (1 kpl)

Kiinteistöjen yhteisjärjestely

Jos asemakaavan toteuttaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi yhden kiinteistön omistajan aloitteesta määrätä korttelialueen, sen osan tai kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä. Yhteisjärjestelyyn sisältyy järjestelysuunnitelma, jossa määrätään alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta.

Kiinteistöjen yhteisjärjestelyä koskeva määräys voidaan antaa, jos se edesauttaa pysyvästi usean kiinteistön käyttöä, eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle kohtuutonta rasitusta. Yhteisjärjestelyä haetaan samaan tapaan kuin rakennusrasitteen perustamista.