Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Pientaloja koskevat kaupunkikuvalliset ohjeet

Yleistä

Tämä rakennustapaohje on tarkoitettu yleisohjeeksi niin uusien korttelialueiden rakentajille kuin vanhojen alueiden täydennysrakentajillekin. Ohjeen tarkoituksena on kiinnittää pientalorakentajan huomiota rakentamisen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin osana asuinyhteisöä. Rakennus vaikuttaa ympäristöönsä hyvin pitkän ajan. Onnistunut kokonaisuus tuo iloa ja hyötyä koko naapuriyhteisölle. Toisaalta heikko lopputulos laskee naapurikiinteistöjenkin arvoa.

On luonnollista, että rakentajan huomio suunnitteluvaiheessa kiinnittyy etupäässä omiin tarpeisiin ja asumisratkaisuihin. Rakentaminen on suuri ponnistus, ja kiinnittymistä rakennuspaikan yhteisöön ei vielä ole tapahtunut. Talopakettimuoti ja asuntomessut luovat rakentamiselle odotuksia, jotka saattavat kiinnittää rakentajan huomion yksityiskohtiin, jotka pitkällä tähtäyksellä eivät ole olennaisia. Rakennuksen kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat kuitenkin hyvin pitkäaikaisia. Rakennuksen koko elinkaarta ajatellen sen kaupunkikuvallinen merkitys nousee tärkeämmäksi kuin pohjaratkaisuun tai tekniikkaan liittyvät ominaisuudet. Rakennuksen elinikä on hyvinkin 50 - 100 vuotta, kun rakentajan tarpeet yleensä muuttuvat jo 20 vuodessa merkittävästi, ja lopulta rakennuksella ehtii olla useitakin omistajia.

Kuva: kaksikerroksinen pientalo

Rakennussuunnittelu

Suunnittelun tulee lähteä rakentajan tarpeista, tontin ominaisuuksista ja ympäristöstä. Asemakaava rakennustapaohjeineen määrittelee rakentamisen ominaisuuksia ja laatutasoa. Rakennuksen tulee aina sopeutua ympäristön rakennusten ilmeeseen.

Suunnittelija kannattaa ottaa mukaan jo luonnosvaiheessa, jotta perheen tarpeet ja rakennuspaikan mahdollisuudet tulevat yhdistetyksi parhaalla mahdollisella tavalla. Alustavaa pakettitalokirjojen silmäilyä ei tulisi tehdä, koska se saattaa tarpeettomasti rajata suunnitteluratkaisujen tekoa vääriin lähtökohtiin.

Hyvä suunnittelija suunnittelee talon tontille siten että se on kaunis ja sopii ympäristöönsä. Rakennusmassat muodostavat harkittuja pihatiloja oikeisiin paikkoihin. Ikkunat, parvekkeet ja terassit avautuvat toivottuihin näköalasuuntiin ja ilmansuuntiin. Tontin maastonmuodot, näkymät ja luonto käytetään positiivisena aiheena. Rakennuksen sijoittaminen rinnetontille edellyttää tarkkaa suunnittelua tasoerojen ratkaisemiseksi.

Hyvä suunnittelija tuottaa rakennukselle merkittävästi lisäarvoa harkituilla ratkaisuilla. Suunnittelijan valintaan ja suunnittelun laatuun kannattaa siis kiinnittää paljon huomiota.

Julkisivusuunnittelu

Katujulkisivu on osa julkisen katutilan näkymää, joten sen hyvä suunnittelu on erityisen tärkeää. Rakennusten katujulkisivut määrittelevät viime kädessä koko alueen imagon ja arvon. Katujulkisivu tulee suunnitella mielenkiintoiseksi mutta rauhalliseksi. Katujulkisivua ei tulisi tehdä liian sulkeutuvaksi. Kadulle suuntautuvat sisäänkäynti ja huoneiden pääikkunat luovat vastaanottavan tunnelman ja antavat mahdollisuuden hyvään julkisivusuunnitteluun.

Katujulkisivun suunnitelmissa on syytä aina esittää myös naapurirakennukset, jotta rakennuksen korkeusasema, kattokorkeudet, -kaltevuudet ja kattomuodot, sekä julkisivujäsennys saadaan sovitettua yhteen. Sisäpihan puolella voi tehdä rohkeampiakin ratkaisuja ja elävämpää julkisivua.

Kuva: pientalo ja tiilimuurilla tuettuja kadunvarsi-istutuksia

Väritys

Värityksessä on hyvä välttää liian tummia sävyjä sekä liian kirkkaita värejä. Aina kannattaa maalata n. 1 m2 kokoinen koemaalaus ennen lopullista maalin hankkimista. Kannattaa myös kuunnella naapurin mielipidettä väristä, sillä naapurit joutuvat katselemaan rakennusta yhtä paljon tai enemmänkin kuin asukas itse.

Talousrakennukset

Autokatokset varastot ym. talousrakennukset tulee suunnitella samaa laatutasoa noudattaen kuin päärakennus. Rautakaupasta hankittu pihavaja ei vastaa muun rakentamisen ilmettä, ja laskee kokonaisuuden arvoa. Autosuojien koko kasvaa helposti kovin suureksi, joten suojan sijoitteluun ja muotoiluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos talousrakennus on etupihalla tulee katujulkisivu suunnitella huolella. Autotallin ovien suuntausta kadulle päin tulee välttää. Kadulle päin avautuvien ovien tulee olla vähintään 5 m etäisyydellä katurajasta. Turvallisin ratkaisu on sellainen, jossa auto voidaan kääntää omalla pihalla ja ajaa kadulle etuperin. Autosuojan hyvällä sijoittamisella voidaan lisätä valvontaa ja vähentää ilkivallan mahdollisuuksia. Autokatosten kadulle näkyvät sisäpinnat tulee viimeistellä.

Varastotilan riittävyyteen tulee suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota. Tiiviillä asuntoalueilla ei tule varastoida tavaraa tontilla ilman näkösuojaa. Esim. polttopuupino autotallin takana tai pressulla peitetty kasa takapihalla ei ole asiallista kaupunkiympäristöä eikä naapurien huomioimista.

Kuva: pientalon talousrakennus

Piharakentaminen

Pihan rakentaminen perustuu maaston olosuhteisiin ja tontin ominaisuuksiin. Pienet pihat voi rakentaa voimakkaammin, suurissa pihoissa voi helpommin säilyttää luonnonympäristöä.

Tasoeroja voidaan ratkaista tukimuurein ja loivilla pengerryksillä. Luonnollista maanpintaa ei yleensä tulisi muotoilla kovin voimakkaasti. Tontin rajoilla maastoa muotoiltaessa tulee aina kuulla myös naapuria.

Kuva: pientalo ja tiilimuurilla tuettuja kadunvarsi-istutuksia

Aitaaminen

Tontin aitaaminen on katukuvan kannalta erittäin tärkeä osatekijä. Perspektiivistä johtuen aidan visuaalinen pinta-ala voi olla paljon suurempi kuin rakennuksen julkisivun pinta-ala. Joskus saattaa aitaamattomuus olla paras ratkaisu. Pensasaita on varma ratkaisu aidan ulkonäön kannalta. Jos aita tehdään rakenteellisena puu- tai rauta-aitana, on sen suunnittelu ja rakentaminen syytä tehdä huolellisesti. Aita ei saa olla liian massiivinen tai korkea, eikä liian kirkkaan värinen tai valkoinen, jos ympärillä on viheraitoja. Näkösuojaa ei tehdä korkealla tonttiaidalla, vaan istutuksilla tai tontin sisäisin aitauksin. Pystyssä pysyminen on varmistettava hyvällä perustuksella, sillä vino aita pilaa ympäristöä tehokkaasti. Kivirakenteinen muuri on perusteltu vain erityistapauksissa. Mukulakivipengerryksen käyttämistä katurajalla ei tule käyttää. Matala muuripengerrys voi sen sijaan rajata tonttia tyylikkäästi. Katurajan aita on aina luvanvarainen.

Kuva: pientalo ja puuaidalla rajattu piha

Katuliittymä

Katuliittymä muodostaa tontin keskeisimmän näkymäpisteen kadun suunnasta. Katuliittymän ilmeeseen vaikuttavat mm seuraavat osatekijät:
- Katuliittymän leveys ei saa olla liian suuri, jotta katutila säilyy ehjänä. Rakennusjärjestys sallii enintään 6 m leveän liittymän
- Jalankulkuliittymä voidaan erottaa ajoneuvoliittymästä, jolloin jalankulkuliittymään saadaan miellyttävämpi ilme.
- Pihan pintamateriaali tulee liittymän kohdalla selvästi katunäkymään. Hyvät materiaalit ja reunukset sekä niihin liittyvät istutukset antavat viimeistellyn ilmeen.
- Portti ei saa olla liian massiivinen. Portin muotoilussa voi tuoda esiin asukkaan erityispiirteitä ja mielikuvitusta. Metallirakenteinen portti on hyvä lähtökohta hyvälle portille. Myös portinpylväillä voidaan luoda portille persoonallista ilmettä.
- Jäteastia tulee sijoittaa tontille siten, että se ei näy katualueelle eikä haittaa naapuria. Yleensä astia on syytä aidata.
- Postilaatikkoteline kannattaa tehdä vähäeleisesti mutta tyylikkäästi.

- Katuliittymän ja sisääntuloväylän valaistus luo turvallisen ja vieraanvaraisen ilmeen.

Kuva: pientalo ja kivetty katuliittymä