Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Asuinkerrostalon suunnitteluohje

Rakentamistapaohje: Asuinkerrostalon suunnitteluohje
Hyväksytty ympäristö- ja rakennusjaostossa 22.11.2016

Tässä Tampereen kaupungin rakennustapaohjeiden kokoelmaan kuuluvassa ohjeessa käsitellään sellaisia asuinkerrostalon suunnittelun laatutekijöitä, joita erityisesti seurataan rakennusvalvonnan lupakäsittelyssä sekä yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston päätöksenteossa. Ohjeen tarkoituksena on hyvän rakennustavan ylläpitäminen, ennakoitavuuden parantaminen, suunnittelun aikaisten tarpeettomien muutosten vähentäminen sekä rakennuslupakäsittelyn sujuvoittaminen.

Tämä rakennustapaohje perustuu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 124 §:ään sekä Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 3 §:ään.

Ennakkoesittely

Rakennushankkeen ennakkoesittely rakennusvalvonnassa antaa suunnittelijalle hyvän pohjan suunnittelun eteenpäin viemiseen. Ennakkoesittely tulee hoitaa suunnittelun luonnosvaiheessa. Suuremmissa hankkeissa tulee järjestää yksi tai useampi suunnittelun aloituskokous.

Julkisivusuunnittelu

Julkisivukuvissa esitetään rakennuspaikan viereiset rakennukset riittävässä laajuudessa. Merkittävissä hankkeissa tulee varautua asian käsittelyyn kaupunkikuvatoimikunnassa. Tarve käsittelyyn tulee varmistaa hyvissä ajoin rakennusvalvonnasta.

Ilmanvaihtokonehuoneet tulee pyrkiä sijoittamaan osaksi julkisivuja ja rakennuksen massaa siten, että ne eivät muodosta katolle erillisiä laatikoita.

Julkisivujen elementtisaumoja tulee välttää rakennuksen pääjulkisivuissa. Kantakaupungin alueella katujulkisivut tulee toteuttaa ilman näkyviä elementtisaumoja. Muissa julkisivuissa saumoja voi käyttää positiivisina julkisivuaiheina esim. lisäuritusten avulla. Tiililaattaelementtien saumausvärin tulee olla sellainen, että elementtisaumat eivät korostu.

Sisäänkäynti on rakennuksen julkisivun tärkein kohta. Sisäänkäynti tulee suunnitella siten, että se erottuu selvästi julkisivusta ja muodostaa rakennuksen kokoon nähden riittävän suuren aiheen julkisivuun.

Porrashuoneet

Ensimmäisen kerroksen porrashuone on rakennuksen käyntikortti, jota käyttävät kaikki asukkaat. Porrasaulan tulee olla väljä ja valoisa. Kulku ulko-ovelta hissille tulee olla suora. Pitkiä, kapeita ja mutkaisia käytäviä tulee välttää.

Porrashuoneiden tulee olla valoisia. Suositeltavaa on sijoittaa ikkuna käytävän päähän. Vain hissikorin läpi tuleva luonnonvalo ei ole riittävää. Pitkiä käytäviä tulee välttää. Käytäviin ei tule tehdä mutkia, jotka estävät näkyvyyden portaasta asuntojen oville. Jos käytävän pituus on yli 5 metriä, asuntojen ulko-ovet varustetaan sulkimilla. Jos käytävän pituus on yli 10 m, käytävään järjestetään erillinen, kooltaan vähintään 1 m2 tai 2 m3/s suuruinen savunpoisto.

Hissiyhteyden on ulotuttava ullakolle ja kellarikerrokseen, mikäli niissä on asumista palvelevia tiloja. Hissin kapasiteetti tulisi tarkistaa erityisesti korkeissa rakennuksissa hissitoimittajan laskimella, jotta hissin odotusajat eivät muodostu kohtuuttomiksi.

Uloskäytävään voidaan ilman erityistä suojausta sijoittaa vain sellaisia johtojärjestelmiä, jotka syöttävät uloskäytävässä sijaitsevia laitteita kuten valaisimia ja pistorasioita. Jos uloskäytävään pakottavista syistä joudutaan sijoittamaan muita johtojärjestelmiä, tulee ne suojata vähintään EI30-luokan rakentein. Uloskäytävässä käytettävien rakennustarvikkeiden ja pintojen luokkavaatimus on A2-s1,d0.

Yhteistilat

Rakennuksiin, joissa asunnot ovat suurimmalta osaltaan saunattomia, tulisi rakentaa yhteinen saunaosasto. Asuntokohtaisia saunoja voi silloin vähentää. Yhteinen saunaosasto on ekologisempi ja yhteisöllisempi kuin asuntokohtaiset saunat, sekä tehostaa useimmiten rakennusoikeuden käyttöä. Saunaosaston sijoitusmahdollisuus rakennuksen katolle kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta.

Pihat

Pysäköintialue tulee jäsennellä ja istuttaa hyvin. Suurilla alueilla tulisi aluetta jäsennellä myös pinnoituksin, esim. viherkivillä. Liikkumisesteisille varatut pysäköintipaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien tuntumaan.

Jätepiste tulee sijoittaa tai aidata siten, että jäteastiat eivät näy kadulle. Suositeltavia astioita ovat esim. neliömäiset riviastiat.

Vanhan rakennuksen korotus

Olemassa olevaa rakennusta korotettaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen kantavien rakenteiden rakenteellinen kestävyys ja koko rakennuksen paloturvallisuus. Kantavien rakenteiden palonkestovaatimukset muuttuvat erityisesti silloin, kun korotuksen jälkeen rakennuksessa on yli kahdeksan kerrosta. Paloturvallisuusvaatimusten selvittämiseksi ja toimenpiteiden määrittämiseksi tulee korotushankkeista tehdä jo suunnittelun alkuvaiheessa rakenne- ja paloturvallisuusselvitys sekä olla yhteydessä pelastus- ja rakennusvalvontaviranomaiseen.

Ullakolle tai kokonaan uuteen kerrokseen rakennettavien asuntojen tulee olla esteettömiä. Hissi voidaan jättää rakentamatta silloin, kun hissittömän talon ylimmän asuinkerroksen asunnot muutetaan korotuksen tai ullakon käyttöönoton yhteydessä kaksikerroksiksi.