Siirry sisältöön

Kartta 1

Keskustan strategisen osayleiskaavan maankäyttökartan merkinnät ja määräykset.

Korkein hallinto-oikeus kumosi 7.1.2019 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen 7.4.2017 (nro 17/0114/2) kaavapäätöksen osittaisesta kumoamisesta. Osayleiskaava kuulutettiin voimaan 2.6.2017 ja 16.1.2019

Yleismääräykset

Tampereen keskustaa kehitetään Pirkanmaan maakuntakeskuksena, valtakunnanosakeskuksena sekä houkuttelevana ja elinvoimaisena kaupunkiseudun ja kaupungin keskuksena. Tampereen keskustaa on kehitettävä viihtyisänä järvenrantakaupunkina. Yritysten ja kaupan toimintamahdollisuuksia on parannettava.

Kulttuuriympäristö

Keskustan kehittäminen tukeutuu olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriarvoja vahvistetaan. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) ja muinaisjäännösten lisäksi tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja arkeologiset kulttuuriperintökohteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä teollisen Tampereen kulttuuriympäristön säilymiseen ja Tampereen maisemallisiin erityispiirteisiin. Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa.

Liikkuminen

Keskustaa kehitetään joukkoliikennekaupungin ytimenä ja Asemakeskusta sen solmukohtana. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee tukea kävelykaupungin kehittämistä luomalla rakennusten maantasokerroksista kaupunkikuvaltaan eläviä ja toteuttamalla julkiset, puolijulkiset ja puoliyksityiset tilat laadukkaasti. Keskustassa on sovellettava joukkoliikennettä ja kävelykeskustaa tukevia pysäköintiperiaatteita.

Infrastruktuuri ja ympäristönsuojelu

Järjestelyratapihasta aiheutuvat rajoitteet maankäytön kehittämiselle on otettava huomioon lähialueiden suunnittelussa erityisesti kaupunkiympäristön kehittämisvyöhykkeellä 3, selvitysalueella ja ydinkeskustan laajentumisvyöhykkeen eteläosassa. Alueiden tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida keskusta-alueen maanalainen rakentaminen. Maalämpökaivojen rakentaminen ei saa haitata tulevaa maanalaista maankäyttöä eikä infraverkkoa. Hulevesien hallinnassa tulee noudattaa Tampereen hulevesiohjelman tavoitteita. Alueiden ja liikenteen suunnittelussa tulee vähentää melutasoa viher- ja virkistysalueilla, muissa julkisissa ulkotiloissa ja asuinkortteleiden ulko-oleskelualueilla sekä edistää ilmanlaadun parantumista.

Asuminen

Asuinkerrostalokortteleiden täydennysrakentamisen yhteydessä on lisättävä ulko-oleskelutilojen vihreyttä ja vähennettävä maantasopysäköintiä. Erillisiä tonttipihoja on yhdistettävä koko korttelin kokoisiksi sisäpihoiksi mahdollisuuksien mukaan. Täydennysrakentamisella on tuettava perheiden hakeutumista keskustaan esimerkiksi parantamalla ulko-oleskelutilojen turvallisuutta ja rakentamalla lasten leikkipaikkoja laadukkaasti. Asuntoalueilla on huomioitava lähivirkistysalueiden, –palveluiden ja –reittien riittävyys sekä saavutettavuus. Asemakaavoituksen yhteydessä on arvioitava, voidaanko edellä mainittuja tavoitteita toteuttaa parhaiten korttelin laajuisen suunnitelman avulla. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten maantasokerroksen kaupunkikuvalliseen elävyyteen. Keskustaan rakennettavan uuden asuntokannan tulee olla hallintamuodoiltaan ja hintatasoltaan monipuolista.

Ydinkeskustan kehittämisvyöhyke

Valkoinen alue, jolla on paksu purppuran punainen reunaviiva.

Alueella tulee parantaa ydinkeskustamaisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä, saavutettavuutta ja kävelyalueen elävyyttä. Alueella on tarjottava mahdollisuuksia ennakoimattomaan kohtaamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Tontteja kehitetään koko korttelia koskevien suunnitelmien avulla. Suunnitelmien tulee edistää monipuolisten liiketilojen tarjontaa lisärakentamisen ja sisäpihojen kehittämisen avulla. Toteutuksen tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia varaamalla katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajautuvien rakennusten ensimmäiset kerrokset liike- ja palvelukäyttöön. Sisäpihojen liikekäytön lisääminen on sovitettava yhteen asumisen kanssa. Suunnitelmien yhteydessä on tutkittava asumisen lisäämistä ja toteutettava asumisen vaatimat ulko-oleskelutilat. Täydennysrakentamisen yhteydessä on lisättävä julkiseen oleskeluun soveltuvia tiloja ja kaupunkivihreää. Erillisiä tonttipihoja on yhdistettävä ja korttelien läpi kulkevia jalankulkuyhteyksiä on avattava mahdollisuuksien mukaan, ja suunnitelmissa tulee esittää kytkeytyminen ympäröivään jalankulkuverkkoon. Sisäpihat tulee osoittaa ensisijaisesti muuhun käyttöön kuin pysäköintiin ja alueen autopysäköinti tulee toteuttaa ensisijaisesti pysäköintilaitoksissa.

Merkinnän kuvaus: Kehittämisvyöhykkeeksi on osoitettu Tampereen ydinkeskustan alue. Keskustakortteleissa on potentiaalia voimakkaallekin kaupalliselle kehittämiselle. Kehittäminen toteutuu tehostamalla korttelien liikekäyttöä, muuttamalla sisäpihojen paikoitusalueita kaupan, tapahtumien ja oleskelun alueiksi, kattamalla sisäpihoja ja ottamalla käyttöön myös toisessa kerroksessa tai maan alla olevia tiloja. Monipuolisten liiketilojen tarjonnalla tarkoitetaan mm. pinta-alaltaan eri kokoisia liiketiloja. Kehittämisvyöhykkeellä rakentamistehokkuuden nosto pitää hyödyntää ympäristön laatutason parantamisena, ja kaavamääräyksessä on esitetty keinoja, joilla alueen ympäristön viihtyisyyttä ja aktiivisuutta tulee parantaa. Edellä mainittuja tavoitteita voidaan parhaiten edistää laatimalla koko korttelia koskevia suunnitelmia, joiden laatimisessa Tampereen kaupunki on aktiivisesti mukana. Ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeellä on monia valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä, kolme kiinteää muinaisjäännöstä ja kymmenen muuta huomioitavaa arkeologista kohdetta.

Ydinkeskustan laajentumisvyöhyke

Valkoinen soikion muotoinen valkoinen alue, jolla reunaviivana ulospäin osoittavat purppuran punaiset ohuet viivat.

Kansainvälistä, valtakunnallista ja alueellista saavutettavuutta hyödyntävä voimakkaan uudistumisen alue. Alueella sallitaan monipuolisen työn, kaupan, palveluiden, vapaa-ajan ja asumisen toiminnat. Alueen elävyyttä on vahvistettava luomalla alueelle uusia, laadukkaita julkisia tiloja, kehittämällä olevien torien ja aukioiden laatua ja viihtyisyyttä sekä varaamalla maantasossa katutilaan ja/tai julkiseen alueeseen liittyvät tilat aktiiviseen käyttöön kuten liike- ja palvelutiloiksi. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava ympäristön toimintojen välinen kytkeytyminen toisiinsa ja niiden sujuva saavutettavuus. Radan estevaikutusta on vähennettävä luomalla uusia radan ylittäviä ja/tai alittavia yhteyksiä, jotka liittyvät luontevasti olevaan kaupunkirakenteeseen ja liikkumisen reitteihin. Alueen yhteyksiä yliopistolle, Tammelaan ja Kalevan suuntaan on kehitettävä.

Merkinnän kuvaus: Keskeisen sijainnin sekä rakennuskannan ja julkisten tilojen muutospotentiaalin vuoksi Rautatieaseman lähiympäristöä ja Tullin aluetta voidaan kehittää voimakkaasti. Vaikka alueella tavoitellaankin toimitilarakentamisen lisäämistä, olennaisempana tavoitteena on, että alueesta muodostuu monipuolinen ja aktiivinen ydinkeskustan osa, jossa myös ympäristö on ydinkeskustamaista. Kaavamääräyksessä mainittuja toreja ja aukioita ovat Asema-aukio, Pakkahuoneenaukio ja Tullikamarinaukio. Alueen osien soveltuvuus asumiseen tulee varmistaa asemakaavoitusvaiheessa erillisin liikenteen meluun, tärinään ja ilmanlaatuun liittyvin selvityksin. Ydinkeskustan laajentumisvyöhykkeellä on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka liittyvät rautatie- ja elinkeinohistoriaan. Ydinkeskustan laajentumisvyöhykkeen eteläosassa on otettava huomioon järjestelyratapihan toiminnoista aiheutuvat rajoitteet maankäytön kehittämiselle.

Kehittämismerkinnän lisäksi pääosa alueesta on osoitettu maankäytöltään keskustatoimintojen alueeksi, mikä korostaa alueen monipuolisia mahdollisuuksia. Keskustatoimintojen alue on osoitettu myös henkilöratapihan kohdalle, mikä mahdollistaa alueella Asemakeskuksen kilpailussa 2014 esitetyn ratapihan kattamisen ja sen päällä tapahtuvan rakentamisen.

Hämeenkatu

Paksu oranssin keltainen viiva.

Hämeenkatu on kaupungin merkittävin katutila, jota on kehitettävä aktiivisena, monipuolisena, viihtyisänä ja laadukkaana ympäristönä turvaamalla kulttuurihistorialliset arvot ja liike-elämän toimintaedellytykset.

Merkinnän kuvaus: Hämeenkatu on kaupungin ja koko seudun merkittävin katutila, merkittävä liike-elämän katu ja valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, mikä on huomioitava Hämeenkadun katutilan suunnittelussa, katuun rajautuvissa asemakaavoissa ja rakentamisessa. Hämeenkadun liikenteelliseen kehittämiseen liittyvät asiat on esitetty liikennekartan kaavamääräyksessä.

Kaupunkiympäristön kehittämisvyöhyke

Valkoinen soikion muotoinen valkoinen alue, jolla reunaviivana ulospäin osoittavat violetit paksut viivat.

Alueen maankäytön ja toimintojen kehittämisen sekä asemakaavoituksen tulee perustua yleispiirteiseen kokonaistarkasteluun. Kytkeytyminen muihin keskustan alueisiin on varmistettava.

Merkinnän kuvaus: Kaavamerkinnällä ja –määräyksellä on korostettu kolmen ydinkeskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä olevan alueen kehittämistä. Kaikkiin kolmeen alueeseen liittyy tarve maankäytön ja toimintojen monipuoliseen kehittämiseen. Siksi kaavamääräyksessä on edellytetty, että asemakaavoituksen tulee perustua yleispiirteiseen kokonaistarkasteluun.

1. SÄRKÄNNIEMEN, ONKINIEMEN JA MUSTANLAHDEN ALUE

Alueen ympäristön laatuun, toiminnallisuuden parantamiseen ja saavutettavuuteen keskustasta tulee kiinnittää huomiota. Alueella sallitaan täydennysrakentaminen. Särkänniemeen ja matkailuun liittyviä toimintoja on sijoitettava Mustanlahden alueelle siten, että alueesta tulee nykyistä kiinteämpi osa keskustaa. Alueiden välistä kytkeytymistä ja liikkumisen sujuvuutta tulee parantaa. Kävelyn ja pyöräilyn asemaa tulee parantaa ja ympäristön häiriötekijät tulee poistaa. Mustanlahden sataman toimintaa ei saa estää eikä haitata.

Merkinnän kuvaus: Merkinnän tavoitteena on alueen kehittäminen keskustan osana. Tavoitteena on mm. lisätä alueen ympärivuotista käyttöä. Alueen kehittämisen mahdollisuuksia on korostettu osoittamalla alue maankäytöltään keskustatoimintojen ja matkailupalvelujen sekoittuneeksi alueeksi. Parempaa kytkeytymistä ydinkeskustaan tavoitellaan maankäyttökartalla esitetyn viher- ja virkistysvyöhykkeen sekä liikennekartalla esitettyjen tärkeiden jalankulun reittien ja jalankulun yhteystarpeiden kaavamerkinnöillä ja –määräyksillä. Alueen sisäistä liikenneverkkoa on tarpeen paikoin kehittää, jotta eri toiminnot ovat saavutettavissa nykyistä paremmin. Yleispiirteisessä kokonaistarkastelussa voidaan tutkia myös asumisen lisäämistä. Alueella on maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja, jotka liittyvät teollisuushistoriaan sekä vapaa-ajantoimintojen, kulttuuripalvelujen ja vesiliikenteen historiaan. Alueella on myös kaksi kiinteää muinaisjäännöstä sekä vedenalaisia muinaisjäännöksiä.

2. RATINAN SUVANNON ALUE

Alueesta tulee kehittää veden läheisyyttä hyödyntävä korkealaatuinen ja monipuolinen osa keskustaa siten, että suvannon rantojen käyttö lisääntyy. Alueen toreja ja aukioita on kehitettävä viihtyisinä ja laadukkaina julkisina kaupunkitiloina. Alueella sallitaan täydennysrakentaminen. Alueella on toimiva satama eikä sen toimintaa saa estää eikä haitata.

Merkinnän kuvaus: Ratinan suvannon ympärillä ovat tällä hetkellä Tampereen ainoat veden äärelle sijoittuvat torit ja aukiot, joskin veden äärelle sijoittuvia toreja tai aukioita on tutkittu muuallekin: Tampereen keskustassa Ranta-Tampellaan ja Eteläpuistoon sekä muualla kaupungissa Nurmi-Sorilaan ja Lielahteen. Veden läheisyyden hyödyntäminen tulee olla suvannon alueen kehittämisen keskeisenä lähtökohtana. Laukontorilla on pitkä historia satamana ja kauppapaikkana. Satamaan liittyy mm. laivayhteys Viikinsaareen, mikä yhdistää Viikinsaaren osaksi keskustan palvelutarjontaa. Ratinan suvannon alueella on arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja, jotka liittyvät edelleen toimivaan teollisuuteen, teollisuushistoriallisiin arkeologisiin kohteisiin, valtakunnallisesti merkittävään stadioniin ja kaupunkikehitystä ilmentävään Koskikeskukseen. Ratinan suvannon rannoilla on myös neljä huomioitavaa arkeologista kohdetta.

3. OPETUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KULTTUURIN SEKÄ NIITÄ HYÖDYNTÄVÄN LIIKETOIMINNAN KAMPUSALUE

Alueelle sallitaan myös muut toiminnot, kuten asuminen ja palvelut. Asemakaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä tulee parantaa alueen sisäistä kytkeytymistä sekä kytkeytymistä ympäröiviin alueisiin.

Merkinnän kuvaus: Opetukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin liittyvien toimintojen lisäksi alueelle voidaan sijoittaa näitä toimintoja tukevaa muuta maankäyttöä. Tällöin tärkeänä lähtökohtana tulee olla kaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä Tampereen yliopiston alueesta nykyistä vetovoimaisempi kokonaisuus. Alueella on otettava huomioon järjestelyratapiha toiminnoista aiheutuvat rajoitteet maankäytön kehittämiselle. Alueella on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja, jotka liittyvät sairaalahistoriaan, sivistyshistoriaan ja Kalevan puistoakseliin yhteydessä oleviin julkisiin rakennuksiin.

Asuminen

Asuntovaltaisen täydennysrakentamisen vyöhyke

Valkoinen soikion muotoinen valkoinen alue, jolla reunaviivana ulospäin osoittavat ruskeat paksut viivat.

Merkinnän kuvaus: Kaavamerkinnällä ja –määräyksillä on osoitettu viisi aluetta, joiden täydennysrakentaminen on asumispainotteista. Kunkin viiden alueen kaavamääräyksessä on määritelty lähtökohtia, joita täydennysrakentamisessa on otettava huomioon.


4. Eteläpuisto. Alueen maankäytön ratkaisujen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Alueella on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen liittyviä arvoja. Alue tulee suunnitella siten, että rannoille syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita, toimintoja ja reittejä.

Merkinnän kuvaus: Alue sijaitsee kävelyetäisyydellä ydinkeskustasta ja on keskustan viimeisiä järvenrannalla sijaitsevia laajoja muutosalueita. Alueen sijainnin vuoksi kaavamääräyksessä on korostettu rantojen virkistyskäyttöä ja sitä, että virkistykseen liittyvien erilaisten alueiden ja toimintojen tulee monipuolisesti palvella keskustaa; sekä keskustan asukkaita että keskustassa vierailevia. Alueella on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja, jotka liittyvät Pispalanharjun-Pyynikinharjun maisema-arvoihin, Eteläpuistoon Hämeenpuiston päätteenä ja monipuoliseen, mm. teollisuushistoriaa ja jugendarkkitehtuuria sisältävään kaupunkiympäristöön rakennetun kaupunkialueen rajalla. Alueella sijaitsevan Frenckellin kalkkiruukin jäänteet on todettu kiinteäksi muinaisjäännökseksi kesällä 2015.

Täydennysrakentamiseen liittyvän kehittämismääräyksen lisäksi Eteläpuiston alueelle on osoitettu viher- ja virkistysvyöhyke, rantojen kehittämisen erityisalue sekä viher- ja virkistysverkon (tai liikunta-alueen) kohdealue tai tarve. Täydennysrakentamisen mukanaan tuoma tarve uusille julkisille palveluille on huomioitu kohdemerkinnällä. Hämeenpuiston päätteenä oleva osa Eteläpuiston alueesta on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Maankäytöltään Eteläpuiston alue on osoitettu pääosin keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Pyhäjärven rantaan rajoittuva alue on osoitettu viher- tai virkistysalueeksi.

5. Amuri. Alueen täydennysrakentamisen ja asemakaavoituksen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Pyynikintorin ja sen ympäristön muodostamaa kokonaisuutta on kehitettävä viihtyisänä ja laadukkaana julkisena tilana.

Merkinnän kuvaus: Alueen täydennysrakentamisen vaihtoehtojen tutkiminen edellyttää yleispiirteistä, koko kaupunginosan kattavaa suunnitelmaa. Amurin alueen asumisen lisääminen edellyttää tiivistä taloyhtiöiden ja kaupungin välistä yhteistyötä. Pyynikintorin ja sen ympäristön muodostaman kokonaisuuden merkitys kaupunkirakenteessa tulee kasvamaan nykyisestä, mikäli Pyynikintorille rakennetaan raitiotien pysäkki. Lisäksi alueen merkitystä kasvattavat pitkään suunnitteilla ollut Pyynikintorin kehittäminen ja taidemuseon laajentaminen, jota voidaan tutkia ideakilpailulla. Alueella on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja, jotka liittyvät Pyynikinrinteen 1900-luvun alun kaupunkiympäristöön, Amurin museokorttelin ja Tampereen taidemuseon kokonaisuuteen, Sepänkadun umpikortteleihin, puu-Amurin jäänteisiin (mm. katuverkko vanhoine puineen) ja Aleksanterin kirkon puiston ympäristössä oleviin julkisten rakennusten kortteleihin.

Amurin kehittämisen mahdollisuuksia korostaa se, että pääosa alueesta on osoitettu maankäytöltään asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi. Täydennysrakentamiseen liittyvän kehittämismääräyksen lisäksi Pyynikintori on osoitettu kehitettäväksi torialueeksi, Amurin läpi Mustastalahdesta Väinö Linnan puiston ja Pyynikintorin kautta Pyynikille on osoitettu kehitettävä viher- ja virkistysvyöhyke, pääosa Amuria on korkeaan rakentamiseen soveltuvaa vyöhykettä ja täydennysrakentamisen mukanaan tuoma tarve parantaa julkisia palveluita on huomioitu kohdemerkinnällä. Pyynikin uimahalli, Tampereen taidemuseo ympäristöineen ja Amurin työläismuseokortteli on osoitettu hallinnon ja palvelujen alueeksi, mikä yhdessä Amurin kaavamääräyksen kanssa mahdollistaa alueen kehittämisen. Liikennekartalla Pyynikintorille on osoitettu maanalainen pysäköintilaitos.

6. Tammela. Alueen täydennysrakentamisen ja asemakaavoituksen pohjana on yleissuunnitelma. Alueen toreja ja aukioita on kehitettävä viihtyisinä ja laadukkaina julkisina tiloina. Virkistysyhteyksiä Tammelasta ja ydinkeskustasta Kauppiin on kehitettävä.

Merkinnän kuvaus: Alueen täydennysrakentamisen periaatteita on tutkittu yleissuunnitelmalla, ja täydennysrakentaminen jatkuu korttelisuunnitelmien laatimisella yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa. Maininta virkistysyhteyksien kehittämisestä liittyy etenkin Kekkosentien aiheuttaman estevaikutuksen pienentämiseen. Keskustan yleiskaavassa vaikutusarvion pohjana on Tammelassa yleissuunnitelmaa pienempi asukasluku, koska osa yleissuunnitelmassa esitetystä täydennysrakentamisesta toteutuu todennäköisesti hyvin pitkän ajan kuluessa. Tammelan alueella on maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja, jotka liittyvät Tammelantoriin, alkuperäisen puukaupungin säilyneisiin osiin ja entisiin teollisuusrakennuksiin mukaan lukien työväelle rakennetut kerrostalot.

Täydennysrakentamiseen liittyvän kehittämismääräyksen lisäksi Tammelantori on osoitettu kehitettäväksi torialueeksi, Tammelan itäreunalla on Kaupin ja Iidesjärven välisiin yhteyksiin liittyvä kehitettävä viher- ja virkistysvyöhyke, Tammelan stadionille on osoitettu viher- ja virkistysverkon tai liikunta-alueen kohdealue tai tarve ja täydennysrakentamisen mukanaan tuoma tarve parantaa julkisia palveluita on huomioitu kohdemerkinnällä. Kaavan liikennekartalla on esitetty jalankulun ja pyöräverkon kehittämistarpeita myös Tammelassa, Pinninkatu on osoitettu eteläpäästään urbaaniksi jalankulkuakseliksi ja Tammelantorille on osoitettu maanalainen pysäköintilaitos.

7. Koukkuniemi. Alueella lisätään asumista muillekin kuin erityisryhmille. Alueella on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen liittyviä arvoja. Aluekokonaisuus tulee suunnitella siten, että syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita ja reittejä.

Merkinnän kuvaus: Koukkuniemen alueella on tavoitteena asukasrakenteen monipuolistaminen. Kaavamääräyksessä mainittu virkistykseen liittyvä arvo on mm. sijainti Näsijärven rannassa; alueen kehittämisessä on huomioitava rannan kehittäminen julkisena virkistysalueena. Alueella on paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja, jotka liittyvät sairaalahistoriaan, yhtenäiseen 1950-luvun yleisilmeeseen sekä arkkitehtoniseen ja maisemalliseen kokonaisuuteen, jossa myös viheralueilla on oma merkityksensä. Maankäytöltään Koukkuniemen alue on osoitettu hallinnon, palvelujen ja asumisen sekoittuneeksi alueeksi.

8. Kaupin sairaala. Alueella lisätään asumista muillekin kuin erityisryhmille. Alueella on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen liittyviä arvoja. Aluekokonaisuus tulee suunnitella siten, että syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita ja reittejä. Virkistysyhteyksiä Tammelasta ja ydinkeskustasta Kauppiin on kehitettävä. Alueen kehittämisessä tulee huomioida kaupunkikuvallinen sijainti näkymäakselin päätteenä.

Merkinnän kuvaus: Myös Kaupin sairaalan alueella on tavoitteena asukasrakenteen monipuolistaminen. Alueella on maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöarvoja, jotka liittyvät sairaalahistoriaan ja arkkitehtonisesti arvokkaaseen puistomaiseen kokonaisuuteen. Kehittämismerkintä sisältää myös Kekkosentien Kaupin ja Tammelan välillä. Aluerajaus korostaa tarvetta kokonaistarkasteluun, jossa tulee tutkia mm. alueen liikennejärjestelyt ja Kekkosentien kattamisen edellytykset.

Täydennysrakentamiseen liittyvän kehittämismääräyksen lisäksi alueelle on osoitettu uuden tai merkittävästi kehitettävän julkisen palvelun tarve. Palvelun sijainti on ohjeellinen, ja se voi sijoittua muuallekin kuin sairaala-alueelle. Maankäytöltään Kaupin sairaalan alue on osoitettu hallinnon, palvelujen ja asumisen sekoittuneeksi alueeksi. Iidesjärven ja Kaupin välinen kehitettävä viher- ja virkistysvyöhyke on osoitettu kulkemaan alueen kautta. Sairaala-alueen eteläpuolelle on osoitettu kaupunkirakenteen epäjatkuvuuskohta, millä tarkoitetaan esimerkiksi Kekkosentien kattamisen tutkimista tarkemmassa suunnittelussa.

Kaupunkirakenteen täydentämisestä johtuva uuden tai merkittävästi kehitettävän julkisen palvelun tarve. Sijainti ohjeellinen.

Ympyrä, jonka keskusta ja paksu reunaviiva ovat ruskeita. Keskustan ja reunaviivan välissä on valkoinen raita.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu aluetta palvelevan päiväkodin, koulun tms. palvelun tarve. Palvelutarpeesta tulee olla ajantasainen tieto siten, että yksittäiset asemakaavat eivät aiheuta ongelmia palveluiden järjestämiselle. Kokonaan uusia palveluita ovat Eteläpuiston ja Kaupin sairaalan alueelle osoitetut palvelut. Kaupin sairaalan alueelle osoitettu palvelutarve liittyy Koukkuniemen, Kaupin sairaalan ja Kaupin kannen alueiden uuteen asuntorakentamiseen ja voi toteutua muuallekin kuin Kaupin sairaalan alueelle. Amurissa ja Tammelassa palvelutarpeet tyydytetään todennäköisesti kehittämällä nykyisten julkisten palveluiden tiloja näillä alueilla ja alueiden läheisyydessä. Edellä mainitut palvelutarpeet liittyvät ensisijaisesti päiväkoteihin. Näiden kohdemerkintöjen lisäksi keskustan asukasmäärän voimakas lisääminen edellyttää esimerkiksi perusopetuksen tilojen lisäämistä.

Joukkoliikenteen laatukäytävä

Joukkoliikenteen laatukäytävän karttamerkintä, joka on musta paksu viiva.

Laatukäytävän varteen sijoitetaan merkittävästi henkilöliikennettä aiheuttavaa maankäyttöä, erityisesti asumisen sijoittumista tuetaan. Hyvän joukkoliikenteen vaikutusalueella käytetään muuta kaupunkia pienempää autopaikkavelvoitetta. Sujuvat yhteydet joukkoliikennepysäkeille on huomioitava kaikessa suunnittelussa.

Merkinnän kuvaus: Väljempi pysäköintinormi on keskeinen keino, jolla maankäytön tehostamista tuetaan. Keskustan yleiskaavan mitoitusta laskettaessa on arvioitu, että noin 300 metrin etäisyydelle joukkoliikenteen laatukäytävistä voidaan rakentaa asuntoja 3000-5000 asukkaalle. Luku ei pidä sisällään edellisellä sivulla esitettyä viittä asuntovaltaisen täydennysrakentamisen vyöhykettä. Luvussa on huomioitu keskustan yleiskaavassa esitetty asumisen lisääminen Onkiniemen, Tullin, Asemakeskuksen, Tampereen yliopiston ja ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeen alueille. Uutta asuntorakentamista voidaan toteuttaa mm. ullakoille, korottamalla nykyisiä matalia rakennuksia ja täydennysrakentamalla kortteleiden tällä hetkellä rakentamattomia alueita.

Viherverkko ja rannat

Näsijärven ja Pyhäjärven rantojen kehittämisvyöhykkeet

Soikion muotoinen valkoinen alue, jonka reunaviivana siniset pallot.

Rantojen kehittämisen on vahvistettava Tampereen keskustaa järvenrantakaupunkina. Rantojen maankäyttöä on kehitettävä siten, että rannoille syntyy pääkäyttötarkoituksen lisäksi monipuolisia virkistyspalveluita ja -toimintoja sekä korkeatasoisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita. Reittien jatkuvuutta rantojen suuntaisesti ja rantojen saavutettavuutta osana kaupungin keskustaa on parannettava. Alueilla on useita toimivia satamia ja venevalkamia. Niiden toimintaa tulee tukea. Tarkemmassa suunnittelussa määritellään toimintaan liittyvät rakennukset, rakennelmat, laitteet ja sallittu rakentamisen määrä.

Merkinnän kuvaus: Keskustasta voidaan tehdä viihtyisämpi ja monipuolisempi kytkemällä järvenrannat nykyistä kiinteämmin osaksi keskustaa ja sijoittamalla rannoille monipuolisia virkistyspalveluita ja –toimintoja. Kaavamerkinnän ja –määräyksen tavoitteena on, että rannat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, vaikka niiden läheisyyteen tulisi esimerkiksi asumista. Kaavamääräyksessä mainittu pääkäyttötarkoitus tarkoittaa yleiskaavan maankäyttömerkintää.

Viher- ja virkistysverkon tai liikunta-alueen kehittämisen kohde tai tarve

Ympyrä, jonka keskusta ja reunaviiva on vihreä. Keskustan ja reunaviivan välissä on valkoinen raita.

Merkinnän kuvaus: Kohteet sisältävät sekä jo olemassa olevia hankkeita tai suunnitelmia, kuten Kalevan liikuntapuiston ja Tammelan pallokentän kehittämisen, että pienempiä viherverkkoon liittyviä kehittämistarpeita. Yhdessä torien kanssa nämä symbolilla osoitetut kohteet muodostavat pääosan keskustan tärkeimmistä tapahtumapaikoista, ja monet niistä palvelevat muitakin kuin vain keskustan asukkaita. Kohteet ovat myös tärkeitä toiminnallisia paikkoja keskustan asukkaille, ja ovat siten osa keskusta-asumisen laatua. Kohteet liittyvät viher- ja virkistysvyöhykkeisiin. Ohessa olevassa taulukossa on osoitettu viher- ja virkistysverkon tai liikunta-alueiden kehittämistarpeet. Kehitettäviin viher- ja virkistysvyöhykkeisiin verrattuna nämä kohdealueet tai tarpeet kohdistuvat pienemmälle alueelle; esimerkiksi Hämeenpuiston kehittäminen sisältyy yleiskaavassa osoitettuun viher- ja virkistysvyöhykkeeseen.

Kaavassa osoitetut viher- ja virkistysverkon tai liikunta-alueiden kehittämisen kohdealueet tai tarpeet:

1. Tammelan stadion
2. Kalevan liikuntapuisto
3. Ratinan suvannon rantojen ja stadionin toiminnallisuuden kehittäminen
4. Eteläpuisto - rannan kehittäminen
5. Pyynikin kentän kehittäminen
6. Mustanlahden sataman kehittäminen
7. Ranta-Tampella - rannan kehittäminen

Kehitettävä viher- ja virkistysvyöhyke

Kehitettävä viher- ja virkistysvyöhyke. Paksu nuoli, jossa viiva on valkoinen ja sen reunaviivavat sekä nuolenpää ovat turkoosin vihreät.

Viher- ja virkistysvyöhykkeellä on kehitettävä viher- ja virkistyspalveluiden laatua ja jatkuvuutta siten, että Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven saavutettavuus keskustasta sekä yhteydet järveltä järvelle paranevat. Vyöhykettä tulee kehittää kaupungin viihtyisyys- ja vetovoimatekijänä sekä tärkeänä kaupunkimaiseman osana.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu tärkeimmät yhteydet ja ne sisältävät olevia, kehitettäviä ja uusia yhteyksiä. Kaavamääräyksessä mainittujen yhteyksien lisäksi merkinnän tavoitteena on myös hyvät järvien rannoilla kulkevat yhteydet. Vyöhykkeillä on huomioitava viherpintojen tarve siten, että ne toimivat myös ekologisina yhteyksinä. Keskustan yleiskaavan liikennekartalla on osoitettu yksityiskohtaisemmin näihin kehitettäviin vyöhykkeisiin liittyvien tärkeimpien jatkuvien reittien sijainti kaavamerkinnällä tärkeä jalankulun reitti. Kaupin ja Iidesjärven välinen reitti on liikennekartalla osoitettu toiseen paikkaan kuin maankäyttökartan viher- ja virkistysvyöhyke; se on Tammelan kohdalla osoitettu Salhojankadulle, jolla liikennemäärät ja –melu ovat huomattavasti alhaisempia kuin Kalevan puistotiellä.

Tammerkoski

Tammerkoski-karttamerkintä, joka on väriltään kirkkaan sininen alue. Alueella on tumman siniset reunaviivat.

Koski ja sen ympäristössä oleva rakentaminen ja maisema sekä arkeologiset kohteet muodostavat kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristökokonaisuuden ja ovat kaupungin keskeinen identiteettitekijä. Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden on tuettava arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä ja kehittämistä.

Merkinnän kuvaus: Kaavamääräyksessä mainittu kulttuuriympäristökokonaisuus viittaa Tampereen synty-, teollisuus- ja kehityshistoriaan käsittäen kosken rannan rakennetut ympäristöt ja viheralueet sekä koskessa ja sen rannoilla olevat arkeologiset kohteet. Lisäksi Tammerkoski sisältyy kehitettäviin viher- ja virkistysvyöhykkeisiin, jotka sisältävät Tammerkosken kohdalla myös koskea reunustavia puistoja. Tammerkoskessa on viisi vedenalaista huomioitavaa arkeologista kohdetta, joista yksi on kiinteä muinaisjäännös. Kosken rannat on osoitettu pääosin keskustatoimintojen alueiksi tai virkistysalueiksi.

Kehitettävä torialue

Kehitettävän torialueen karttamerkintä, joka on oranssi ympyrä.

Asemanaukiota, Keskustoria, Laukontoria, Pyynikintoria, Sorin aukiota ja Tammelantoria on kehitettävä viihtyisinä, laadukkaina ja aktiivisina julkisina tiloina kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. Torien maantason alapuolelle voidaan sijoittaa liiketiloja ja pysäköintiä.

Merkinnän kuvaus: Torien kehittäminen liittyy liike-elämän, asioinnin, virkistysverkon, kestävän liikkumisen ja keskusta-asumisen kehittämiseen. Toreille on mahdollista rakentaa niiden toimintaa palvelevia rakennelmia ja rakennuksia, mikäli ne soveltuvat kaupunkikuvaan ja torien kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kaavamerkinnän ja –määräyksen lisäksi torien ja aukioiden kehittäminen on mainittu ydinkeskustan laajentumisvyöhykkeen, Tammelan, Amurin ja Ratinan suvannon kaavamääräyksissä. Kehitettävän torialueen kaavamääräys mahdollistaa maanalaisen pysäköinnin ja liiketilojen sijoittamisen torien alle. Sen lisäksi liikennekartalla on erikseen osoitettu nykyinen maanalainen pysäköinti ja sen laajentaminen Keskustorilla sekä uudet maanalaiset pysäköintilaitokset Tammelantorille ja Pyynikintorille. Toreista Asemanaukio, Keskustori ja Pyynikintori ovat osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Tammelantori on maakunnallisesti ja paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja Laukontori ja Sorin aukio ovat osa paikallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Keskustorilla sijaitsee arkeologinen kulttuuriperintökohde Koski (Tammerkoski).

Luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu alue

Luonnonsuojelulain perusteella rauhoitetun alueen karttamerkintä. Valkoinen alue, jossa vihreä ohut reunaviiva ja keskellä vaalean vihreä vaakaraidoitus.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Pyynikin luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueen kokonaispinta-ala on lähes 50 hehtaaria, josta osayleiskaava-alueelle sijoittuu vain alle tuhannen neliön alue (0,2 %), joten kaavamerkintä on ensisijaisesti informatiivinen.

Muu kehittäminen

Korkeaan rakentamiseen soveltuva vyöhyke

Korkean rakentamisen vyöhykkeen karttamerkintä, joka on valkoinen soikion muotoinen alue. Reunaviivana on harmaa paksu pistekatkoviiva.

Korkean rakentamisen tulee parantaa lähiympäristön laatua. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan yli 12-kerroksista rakentamista.

Merkinnän kuvaus: Korkeaan rakentamiseen soveltuvat alueet on osoitettu korkean rakentamisen selvityksen mukaisesti radan varteen ja Amuriin (Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella, 2012). Rajaus on suuntaa-antava. Maisemaan kohdistuvien muutosten vuoksi korkea rakentaminen edellyttää aina hyvää suunnittelua. Lähiympäristön laadun parantamista on korostettu kompensoimaan mm. korkean rakentamisen varjostavaa vaikutusta.

Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (rky 2009)

Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö -karttamerkintä, joka on valkoinen alue. Alueella on harmaa ohut reunaviiva, jonka sisällä on harmaa pystyraidoitus.

Alueella tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin.

Merkinnän kuvaus: Aluerajaukset perustuvat Museoviraston inventointiin. Kaavakartalla on osoitettu kaava-alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat 11 RKY-aluetta. Lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on viisi RKY-aluetta tai -kohdetta. Asemakaavoituksen yhteydessä tapahtuvat oleelliset maankäytön muutokset tulee perustella ja käsitellä viranomaisneuvottelussa tai olemalla muutoin yhteydessä museoviranomaisiin ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.

Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös

Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös -karttamerkintä. Turkoosi neliö, jolla on musta reunaviiva.

Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu 11 kiinteää muinaisjäännöstä, joista neljä on vedenalaiskohteita. Lisää tietoa muinaisjäännöksistä on kaavaselostuksen sivulla 19 olevassa kartassa ja vuonna 2014 laaditussa keskustan osayleiskaava-alueen arkeologisessa inventointiraportissa.

Selvitysalue

Selvitysalueen karttamerkintä, joka on soikion muotoinen valkoinen alue. Alueella on reunaviivana punainen paksu katkoviiva ja sisällä harmaa ohut vaakaraidoitus.

Alueen maankäytön muutos on kytkettävä ydinkeskustan laajenemiseen ja järvenrantakaupungin kehittämiseen, ja muutoksen yhteydessä on parannettava alueen kautta kulkevien virkistysyhteyksien laatua. Alueen suunnittelun käynnistyminen edellyttää maakuntakaavan muutosta.

Merkinnän kuvaus: Selvitysalueeksi on osoitettu nykyisen jätevedenpuhdistamon alueen lisäksi vesialuetta Pyhäjärven Viinikanlahdesta. Selvitysalueen maankäytön muutokset edellyttävät keskusjätevedenpuhdistamon toteuttamista toisaalle. Alueella on otettava huomioon järjestelyratapiha toiminnoista aiheutuvat rajoitteet maankäytön kehittämiselle.

Kaupunkirakenteen epäjatkuvuuskohta, jossa on erityistä tarvetta liikkumisympäristön ja kaupunkikuvan parantamiselle

Kaupunkirakenteen epäjatkuvuuskohta, jossa on erityistä tarvetta liikkumisympäristön ja kaupunkikuvan parantamiselle -karttamerkintä. Valkoinen soikion muotoinen alue, jossa reunaviivana on ulospäin osoittava harmaa pystyraidoitus.

Tarkemmassa suunnittelussa on vähennettävä liikenneväylien aiheuttamaa estevaikutusta siten, että aluerajausta ympäröivät alueet kytkeytyvät toisiinsa nykyistä paremmin. Tarkemmassa suunnittelussa on tutkittava myös alueen maankäytön mahdollisuuksia siten, että kaupunkikuvaa ja -rakennetta, liikkumisympäristöä ja viheryhteyksiä voidaan parantaa.

Merkinnän kuvaus: Epäjatkuvuuskohdat on osoitettu kaavakartalla kolmeen kohtaan: 1) Kaupin ja Tammelan väliselle alueelle, 2) Viinikan liittymän ympäristöön, järjestelyratapihan ja jätevedenpuhdistamon alueille sekä 3) Pyynikille ja Onkiniemeen. Kaupin ja Tammelan välillä kaavamääräyksessä mainittuja asioita voidaan edistää esimerkiksi kattamalla osa Kekkosentiestä. Kattaminen edellyttää kaupunkikuvallisten asioiden huomioimista ja taloudellista kannattavuutta. Viinikan liittymän lähistöllä edellytetään kävelyn ja pyöräilyn ympäristön kehittämistä. Järjestelyratapihan alue vapautuu tulevaisuudessa muulle maankäytölle. Maankäytön kehittämisessä on jo nyt huomioitava se, etteivät mahdolliset hankkeet estä järjestelyratapihan alueen hyvää kytkeytymistä keskustaan ja Pyhäjärven suuntaan. Pyynikin ja Onkiniemen alueella keskeistä on liikenneväylien (rautatie, Paasikiventie, Rantaväylän tunneli) estevaikutuksen vähentäminen.

Naistenlahden voimalaitos

Naistenlahden voimalaitoksen karttamerkintä, joka on violetti neliö. Neliöllä on musta ohut reunaviiva.

Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat rajoitteet ja suojaetäisyydet on huomioitava ympäröivien alueiden suunnittelussa.

Merkinnän kuvaus: Rajoitteiden ja suojaetäisyyksien huomioiminen edellyttää neuvotteluja pelastusviranomaisen ja voimalaitoksen toiminnasta vastaavien henkilöiden kanssa.

Maankäyttö

Maankäyttömerkinnät ovat yleispiirteisiä ja ne osoittavat alueiden pääkäyttötarkoituksen. Aluevarausten koon alarajana on pidetty noin hehtaarin laajuutta, millä on korostettu keskustan yleiskaavan yleispiirteisyyttä. Siten asemakaavassa esimerkiksi virkistysalueiksi osoitettuja pieniä puistoja ja yleisten rakennusten korttelialueiksi osoitettuja alueita sisältyy muihin aluevarauksiin.

Keskustatoimintojen alue

Keskustatoimintojen alueen karttamerkintä. Pinkki alue, jolla on harmaa ohut reunaviiva.

Merkinnän kuvaus: Keskustatoimintojen alueeksi on osoitettu keskustan aktiivisin elinkeinotoimintojen alue pääasiassa keskustan kehän sisäpuolella ja ydinkeskustan laajentumisvyöhykkeellä rautatieaseman itäpuolella. Merkintä mahdollistaa monipuolisesti kauppaan, muihin palveluihin, työpaikkoihin ja keskustamaiseen asumiseen liittyvät toiminnot. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä ja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä.

Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunut alue

Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneen alueen karttamerkintä. Vaakaraidoitus, jossa vuorottelevat vihreä ja pinkki raita.

Merkinnän kuvaus: Eteläpuiston alue, Ratinanniemen pohjoisosa ja Tammelan stadionin alue on osoitettu keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Merkintä mahdollistaa maankäytön monipuolisen kehittämisen näillä alueilla. Virkistykseen liittyvien toimintojen tulee olla keskeinen lähtökohta näiden alueiden kehittämisessä. Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneet alueet sijaitsevat yleiskaavassa osoitetuilla viher- ja virkistysvyöhykkeillä, mikä korostaa niiden sijaintia osana keskustan tärkeintä virkistysvyöhykettä.

Keskustatoimintojen ja matkailupalvelujen sekoittunut alue

Keskustatoimintojen ja matkailupalvelujen sekoittunut alue -karttamerkintä. Alueella pystyraidoitus, jossa vaihtelee keltainen ja pinkki raita.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Särkänniemen-Mustanlahden alue. Merkintä korostaa alueen kehittämistä osana laajene­vaa keskustaa. Maankäyttömerkinnän lisäksi alueelle on osoitettu kaupunkiympäristön kehittämisvyöhyke, jonka kaa­vamääräyksellä on ohjattu alueen kehittämistä tarkemmin.

Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue

Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittunut alue -karttamerkintä, jossa vuorottelee pinkki ja piunertava vaakaraita.

Merkinnän kuvaus: Nämä alueet sijaitsevat pääasiassa keskustatoimintojen alueiden ympärillä ja ne laajentavat keskustaa. Alueilla tavoitellaan keskustamaista kaupunkiympäristöä, mm. liike- ja palvelutiloja rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Joillain alueilla (erityisesti Amurissa) merkintä korostaa mahdollisuutta kaupunginosan voimakkaaseenkin uudistumiseen. Asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneelle alueelle sijoittuva kaupan suuryksikkö ei saa aiheuttaa haittaa asumiselle. Asumisen yleismääräyksessä on esitetty tarkempia asumiseen liittyviä tavoitteita, jotka ovat suunnittelun lähtökohtana myös asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneilla­ alueilla.

Asuntoalue

Asuntoalueen karttamerkintä, joka on väriltään rusehtava. Reunaviiva on harmaa.

Merkinnän kuvaus: Asuntoalueiksi on osoitettu alueita ydinkeskustan ulkopuolelta. Asuminen on näiden alueiden ensisijainen toiminta, mutta asuntoalueilla voi sijaita myös virkistysalueita, asumiseen liittyviä palveluita ja muuta toimintaa, joka ei häiritse asumista. Alueiden kautta ei ole tarpeen ohjata merkittävää läpikulkuliikennettä. Asumisen yleismääräyksessä on esitetty tarkempia asumiseen liittyviä tavoitteita, jotka ovat suunnittelun lähtökohtana myös asuntoalueilla.

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue -karttamerkintä, jossa vuorottelevat rusehtava ja vihreä pystyraita.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kaupin ja Tammelan välillä oleva, liikennealueen katkoma alue sekä Herrainmäki Tampellan alueella. Virkistysyhteyksiä Tammelasta ja Lapintieltä Kauppiin on mahdollista parantaa kattamalla Kekkosentie. Sekoittuneen alueen merkintä tarkoittaa sitä, että kattamista ei voi toteuttaa pelkästään asuntorakentamisen ehdoilla, ja että alueelle sijoittuvien virkistystoimintojen ja -yhteyden tulee palvella muitakin kuin kyseisen alueen asukkaita.

Hallinnon, palvelujen ja asumisen sekoittunut alue

Hallinnon, palvelujen ja asumisen sekoittunut alue -karttamerkintä, jossa vuorottelevat rusehtava ja violetti vaakaraita.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Koukkuniemen alue, Kaupin sairaalan alue ja Tampereen yliopiston itäpuolella oleva entinen yleisen sairaalan alue ympäristöineen. Kaikilla näillä alueilla on tavoitteena nykyistä monipuolisempi maankäyttö lisäämällä alueilla asumista, joka on tarkoitettu muillekin kuin erityisryhmille. Yliopiston itäpuolisella alueella asuntorakentamiselle voidaan etsiä uusia toteuttamisratkaisuja mm. kattamalla Viinikankatu yliopiston ja yleisen sairaalan välisellä alueella.

Hallinnon ja palvelun alue

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu keskustan henkilöautoliikenteen pääverkko ja rautatieliikenteen alueet. Liikennealueen merkintä ei pääsääntöisesti ota kantaa liikennealueen leveyteen, joten liikennealueet voivat paikoin olla kapeampiakin kuin maankäyttömerkintä osoittaa.

Hallinnon ja palvelujen alue -karttamerkintä, joka on violetti alue.

Merkinnän kuvaus: Alue varataan julkisia palveluja (esim. oppilaitoksia) ja kulttuuripalveluita (esim. teattereita) varten. Yksityisten palveluiden osuus voi olla julkisia palveluita suurempi. Alueille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin myös kaupallisia palveluja ja asumista.

Tori tai aukio

Tori tai aukio -karttamerkintä, joka on keltainen alue. Reunaviiva on harmaa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kaupallisesti ja/tai kaupunkirakenteellisesti merkittävimmät torit ja aukiot. Maankäyttömerkinnän lisäksi näille toreille ja aukioille on osoitettu kehitettävän torialueen kohdemerkintä.

Viher- tai virkistysalue

Viher- tai virkistysalue -karttamerkintä, joka on vihreä alue. Reunaviiva on harmaa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu merkittävimmät olevat ja kehitettävät viherverkon osat. Maankäyttömerkinnän lisäksi monet näistä virkistysalueista sisältyvät yleiskaavassa osoitetuille viher- ja virkistysvyöhykkeille.

Erityistoimintojen alue

Erityistoimintojen alueen karttamerkintä, joka on sininen alue.

Merkinnän kuvaus: Erityistoimintojen alueeksi on osoitettu Naistenlahden voimalaitos ja yleiskaava-alueella oleva osa Kalevankankaan hautausmaasta.


Liikennealue

Liikennealueen karttamerkintä, joka on valkoinen alue ja sillä on harmaa reunaviiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu keskustan henkilöautoliikenteen pääverkko ja rautatieliikenteen alueet. Liikennealueen merkintä ei pääsääntöisesti ota kantaa liikennealueen leveyteen, joten liikennealueet voivat paikoin olla kapeampiakin kuin maankäyttömerkintä osoittaa.

Vesialue

Vesialueen karttamerkintä, joka on harmaa. Reunaviiva on tummemman harmaa.