Siirry sisältöön

Kartta 1

YHDYSKUNTARAKENNE

YLEISMÄÄRÄYKSET

YLEISMÄÄRÄYS
Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava sisältää kolme (3) oikeusvaikutteista karttaa. Yleiskaavakartat ovat lähtökohtana laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, asemakaavaa, ranta-asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Oikeusvaikutteiset yleiskaavakartat ovat:
1) Yhdyskuntarakenne
2) Matkailu, virkistys, luonto ja kulttuuriympäristö
3) Yhdyskuntatekniikka ja ympäristöterveys
Merkinnän kuvaus: Alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä on huomioitava kaavakarttojen 1-3 merkinnät ja määräykset.
Kaava-aineisto on jaettu kolmelle erilliselle teemakartalle kaavan luettavuuden helpottamiseksi. Kartalla 1 on esitetty mm. rakentamisen ohjaamista, alueen kehittämistavoitteita ja liikennettä koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Kartalla 2 on esitetty mm. matkailua, virkistystä sekä luonto- ja kulttuuriarvoja koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Kartalla 3 on esitetty mm. yhdyskuntatekniikkaa ja ympäristöterveyttä koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Oskari-karttapalvelussa karttoja voi tutkia myös päällekkäin.

YLEISMÄÄRÄYS
Strateginen yleiskaava on voimassa samanaikaisesti aiemmin laadittujen osayleiskaavojen (Kapee, Nurmi-Sorila, Sisaruspohja, Teiskon kirkonseutu, Terälahti ja Velaatta) ja Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan 1989 kanssa. Kaavoja muutettaessa tai niistä poikettaessa tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet. Ranta-alueella (200 m rantaviivasta) alueen maankäyttö ja rakentamisen ohjaus perustuu rantayleiskaavaan tai voimassa olevaan ranta-asemakaavaan.
Merkinnän kuvaus: Alueelle laaditut osayleiskaavat ja ranta-asemakaavat ovat tarkemmin rakentamista ja alueiden käyttöä ohjaavia kuin strateginen yleiskaava, jolloin ne on tarkoituksenmukaista jättää voimaan. Alueen rantarakentaminen on mitoitettu rantayleiskaavassa.

YLEISMÄÄRÄYS
Strateginen yleiskaava kumoaa alueelle aiemmin laaditut Aitolahti-Teisko yleiskaavan 1982 sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaavan 1981.
Merkinnän kuvaus: Aitolahti-Teisko yleiskaavasta 1982 on ollut voimassa yksittäisiä alueita eri puolella Pohjois-Tamperetta. Alueet on osoitettu pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Kämmenniemen ja Maisansalon alueilla maankäyttöä ohjaavat myöhemmin laaditut asemakaavat. Nurmi-Sorilan osayleiskaava 1981 on ollut voimassa Tarastenjärven alueella, jossa maankäyttöä ohjaavat myöhemmin laaditut asemakaavat.

YLEISMÄÄRÄYS
Rantayleiskaavan mukaisen loma-asuntoalueen rakennuspaikan rakennusoikeuden mukaisia kerrosaloja voidaan perustelluista syistä rakentaa yhteen samaan kokonaisuuteen. Rakentamisen tulee sopia rantamaisemaan eikä siitä saa aiheutua haitallisia vaikutuksia ympäristöön.
Merkinnän kuvaus: Lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuden yhdistämismahdollisuudella pyritään vastaamaan nykyaikaisiin loma-asumisen tarpeisiin ja esimerkiksi ympärivuotisen loma-asumisen lisääntymiseen. Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteisen harkinnan perusteella rakennusoikeuden yhdistäminen samaan kokonaisuuteen on mahdollista suoralla rakennusluvalla. Rakennusoikeuden yhdistäminen ratkaistaan poikkeamisluvalla, mikäli harkinnan pohjalta arvioidaan, että rakentamisesta aiheutuu rakennuspaikkaa laajempia vaikutuksia esimerkiksi rantamaisemaan. Rakennuksen sijaintia ranta-alueella sekä sopeutumista ympäristöön ohjataan kaupungin rakennusjärjestyksessä.

YLEISMÄÄRÄYS
Yleiskaavan kehittämisvyöhykkeillä voidaan sallia käyttötarkoituksesta poikkeavaa rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoitukselle.
Merkinnän kuvaus: Eri vyöhykkeille ja alueille on kaavamääräyksissä esitetty niille ensisijaisesti sijoittuvat toiminnot. Vyöhykkeet ovat laajoja ja niille sijoittuu nykyiselläänkin monenlaista toimintaa. Mikäli uusi toiminta poikkeaa vyöhykkeen pääasiallisesta käyttötarkoituksesta, tulee toiminnan soveltuvuus vyöhykkeelle tutkia suunnitellun toiminnan laajuuteen nähden riittävillä selvityksillä ja vaikutusten arvioinnilla.

YLEISMÄÄRÄYS
Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta.
Merkinnän kuvaus: Puolustusvoimat edellyttää yleismääräyksen esittämistä yleiskaavoissa, vaikka alueelle ei ole laadittavassa kaavassa esitetty tuulivoimaloita.

YLEISMÄÄRÄYS
Alueelliset suunnittelutarvepäätökset ovat mahdollisia niillä yleiskaavan kylä- tai muutoin rakentamiseen soveltuviksi osoitetuilla alueilla, joiden rakentamisen mitoitus perustuu emätilatarkasteluun ja joilla on osoitettu suunnitelmaan perustuvat rakennuspaikat.
Merkinnän kuvaus: Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 1.5.2017 myötä on mahdollista tehdä alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella (MRL137a§). Päätös voidaan tehdä useamman kuin yhden uuden rakennuspaikan luvittamiseksi. Päätös edellyttää, että alue on osoitettu rakentamiseen soveltuvaksi ja että alueen rakentamisen mitoitus perustuu maanomistajien tasapuoliseen kohteluun, useimmiten emätilatarkasteluun. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Alueellinen suunnittelutarveratkaisu ei ole mahdollinen MRL 72§:n nojalla ranta-alueella (alle 200 m rantaviivasta).

YLEISMÄÄRÄYS
Rakennuspaikkojen enimmäismitoitus ranta-alueen ulkopuolella perustuu emätilatarkasteluun, jonka poikkileikkausvuosi on 1982. Emätilatarkastelua käytetään maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi suunnittelutarveratkaisua harkittaessa. Asemakaavoitettavien alueiden suunnittelu ja mitoitus ei perustu emätilatarkasteluun. Emätilatarkastelussa tilan pinta-alaan ei huomioida luonnonsuojelu- tai maa-ainesten ottoalueita, vesialueita tai niitä ranta-alueita (200 metriä rantaviivasta), joiden rakennusoikeus on mitoitettu rantayleiskaavassa rantaviivan pituuteen perustuen.
Emätilatarkasteluun perustuva mitoitus:
Kyläalueet ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisat alueet:
Emätilan 1.-4. rakennuspaikka (rp) 1 rp/ 2 hehtaaria (ha) ja sitä useammat rakennuspaikat 1 rp/ 4 ha.
Maaseutualueet:
1 rakennuspaikka/ emätilan 4 ha, enintään 10 rp emätilaa kohden.
Mikäli emätila sijoittuu useammalle mitoitusalueelle, lasketaan rakennuspaikkojen enimmäismitoitus suhteessa kullekin mitoitusalueelle sijoittuvan pinta-alan mukaan. Uusi rakennuspaikka tulee ensisijaisesti sijoittaa kyläalueelle, toissijaisesti palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisalle alueelle ja vasta sen jälkeen maaseutualueelle.
Merkinnän kuvaus: Kyläalueiden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisien alueiden muita alueita väljemmillä mitoitusperiaatteilla halutaan edistää maaseudulle tavoiteltua rakentamista ja tukea sen avulla alueiden elinvoimaisuutta ja palveluiden säilymistä.
Rantayleiskaavan, kyläkaavojen ja ranta-asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen mitoitusperiaatteet on laadittu samanlaisessa asemassa olevien maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi ja rakentamisen ohjaamisen selkeyttämiseksi.

YLEISMÄÄRÄYS
Mikäli strategisen yleiskaavan mitoitusperiaatteiden mukainen tilakohtainen rakennusoikeus on suurempi kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa on osoitettu, tulee osayleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat toteuttaa ennen poikkeamisen myöntämistä uusille rakennuspaikoille.
Merkinnän kuvaus: Maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja strategisen kaavan emätilatarkasteluun perustuvan mitoituksen huomioiden joillekin tiloille voi muodostua uusia rakennuspaikkoja verrattuna voimassa olevaan osayleiskaavaan. Näiden uusien rakennuspaikkojen toteuttaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Ennen poikkeamisen myöntämistä tulee tilan osayleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat olla toteutettuja. Tällä halutaan varmistaa, että ensisijaisesti toteutetaan yhteisesti osayleiskaavassa hyväksyt rakennuspaikat ja se että uusia rakennuspaikkoja ei haeta ennakkoon tulevien vuosien varalle.

YLEISMÄÄRÄYS
Käyttötarkoituksen muutoksia koskeva yleismääräys:
Loma-asuntojen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on mahdollista kyläalueilla ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla sekä rakennuspaikoilla, jotka ovat todistettavasti alunperin asuinkäyttöön tarkoitettuja. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 tai jos rakennuspaikka liitetään keskitettyyn viemäriverkostoon vähintään 2000 m2. Alunperin asuinkäyttöön tarkoitetuilla rakennuspaikoilla, jotka on lohkottu ennen kaavan saatua lainvoiman, pinta-ala voi olla pienempi. Vesihuollon toiminta-alueella ja sen läheisyydessä rakennuspaikka tulee pääsääntöisesti liittää keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti ja voimassa olevan ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti. Rakennuspaikalle on päästävä ympärivuotisesti hälytys- ja huoltoajoneuvoilla. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää kaavamuutosta tai poikkeamispäätöstä ennen rakennusluvan myöntämistä. Rakennuslupavaiheessa tulee varmistaa, että rakennus on tiloiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan asuinkäyttöön sopiva.
Merkinnän kuvaus: Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen on mahdollista yleismääräyksessä esitetyin periaattein. Kyläalueilla ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla käyttötarkoituksen muutos voi tukea alueiden elinvoimaisuutta ja palvelujen säilymistä. Perinteisillä asuinrakennuspaikoilla on useimmiten edellytykset asumiseen jatkossakin. Rantayleiskaavassa 1989 loma-asunnot on merkitty vakituisiksi asunnoiksi, mikäli niissä on asuttu kaavan laatimisvaiheessa. Tätä periaatetta ei yksin voida pitää oikeudenmukaisena käyttötarkoituksen määrittämisessä. Todistus asumishistoriasta hankitaan Kansallisarkistosta. Koska Pohjois-Tampereen kaikki ranta-alueet on kaavoitettu, käyttötarkoituksen muutos edellyttää kaavamuutosta tai yksittäisten erillisten rakennuspaikkojen osalta kaupungin myöntämää poikkeamispäätöstä ennen rakennusluvan myöntämistä. Poikkeamislupa on voimassa määräajan. Rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu määräaikana hyväksytyn rakennusluvan perusteella.

YLEISMÄÄRÄYS
Yleiskaavan määräyksiä rakennuspaikan vähimmäiskoosta ei sovelleta loma-asuntojen käyttötarkoitusten muutoksia lukuun ottamatta rakennuspaikkoihin, jotka on ennen kaavan saatua lainvoiman asianmukaisella luvalla rakennettu.
Merkinnän kuvaus: Alueella sijaitsee olemassa olevia rakennuspaikkoja, joiden pinta-ala ei täytä kaavassa esitettyä uudisrakentamisen edellyttämää minimipinta-alaa. Rakennuskanta rakennuspaikoilla voidaan säilyttää, jos näille on myönnetty rakennuslupa.

YLEISMÄÄRÄYS
Kulku maanteiltä rakennuspaikoille tulee järjestää ensisijassa olemassa olevien liittymien kautta. Uudelle liittymälle on haettava liittymälupa Pirkanmaan ELY-keskukselta ennen rakennusluvan myöntämistä ja rakennuspaikan lohkomista sekä ennakkolausunto suunnittelutarveratkaisua valmisteltaessa. Seututiellä 338 liittymät tulee pyrkiä toteuttamaan yhteisenä useammalle rakennuspaikalle.

YLEISMÄÄRÄYS
Yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä kuvaavan vuosittaisen raportoinnin perusteella arvioidaan tarve aluekohtaisten tarkempien selvitysten tai suunnitelmien käynnistämiselle.
Merkinnän kuvaus: Alueen asukasmäärää, rakentamista sekä muita yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavia muutoksia tulee seurata vuosittain, jotta voidaan ennakoida mm. yhdyskuntateknisen huollon ja palvelujen tuleva järjestämistarve.
Uudisrakentamisesta ja loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksista johtuvaa alueen asukasmäärän kehitystä ei voida ennakkoon arvioida, koska alue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja rakentamistarve on maanomistajalähtöistä. Myös muuta kuin asuntorakentamista koskeva rakentaminen luvitetaan hankekohtaisesti, mistä syystä alueen yhdyskuntarakenteessa tapahtuvaa muutosta voidaan pääosin todentaa toteutuneen kehityksen pohjalta. Raportointi ja arvio tarkempien selvitysten, suunnittelun tai toimenpiteiden käynnistämisestä viedään vuosittain yhdyskuntalautakunnan käsiteltäväksi. Jatkuvasti kehitettävä raportointitieto laaditaan siten, että se on hyödynnettävissä laajasti kaupungin toiminnassa.
Raportointiin liittyvä toimintatapa pohjautuu Kaupunginhallituksen kehittämiskokouksessa 24.8.2020 §332 hyväksymään kaavan jatkotyöskentelyä ja pohjoisen alueen kehittämistä ohjaavaan ponteen: "Kylien ja maaseutuvyöhykkeiden kehittämistarvetta tarkastellaan valtuustokausittain vuorovaikutuksessa paikallisten asukkaiden ja maaseutuasumisesta kiinnostuneiden kanssa. Pohjoisen Tampereen rakentumisen tilannetta seurataan ja siitä raportoidaan yhdyskuntalautakunnalle vuosittain. Mahdollistetaan ohjeellista tiheämpi rakentaminen esimerkiksi asuntoryhmissä kylä- ja maaseutuvyöhykkeille, kun tiheämmälle rakentamiselle on kuntatekniseen, elinkeinojen edistämiseen, rakentamiseen tai ympäristöön liittyvä peruste."

MAANKÄYTTÖ

Asemakaavoitettava alue

Asemakaavoitettavan alueen karttamerkintä, jossa on reunaviivana violetti katkoviiva. Alue on keskeltä läpinäkyvä.

Alueen maankäyttö ratkaistaan ensisijaisesti asemakaavalla.



Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu nykyiset asemakaava-alueet laajentumisalueineen Tarastenjärvellä, Kämmenniemessä ja Polsossa sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa osoitetut asemakaavoitettavat alueet. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Ennen asemakaavan laatimista vireille tuleva uudisrakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Rakentaminen ei saa haitata tulevaa kaavoitusta ja hankkeesta tulee pyytää myös asemakaavoituksen lausunto.
Yksityiset ranta-alueet asemakaavoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta, asemakaavaa ei laadita yksittäisille kiinteistöille. Asemakaavan tavoitteet rakentamisen määrästä ja laadusta sekä mahdollisiksi yhteisiksi virkistysalueiksi ja -reiteiksi varattavista alueista sovitaan yhteisesti maanomistajien ja kaupungin kesken. Omarantaisiksi asuintonteiksi asemakaavoitettavien kiinteistöjen maanomistajien ja kaupungin kesken laaditaan maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä.

Kyläalue

Kyläalueen karttamerkintä, jossa on ruskea vaakaviivoitus vaaleanpunaisella taustalla.

Muuta maaseutua tiiviimmän rakentamisen alue. Alueelle sijoittuu asutusta ja siihen liittyviä palveluita sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritys-, työskentely- ja teollisuustiloja. Alueella tulee huomioida olemassa olevien maatilojen toiminta.
Uudisrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Mikäli alueella on keskitetty vesi- ja viemäriverkosto, rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m2.
Uudisrakentaminen ratkaistaan pääsääntöisesti suunnittelutarvepäätöksellä, rakennuspaikkojen enimmäismäärä perustuu emätilatarkasteluun.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kyläalueet, jotka sijoittuvat asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle. Näitä ovat Palonkylän itä- ja länsiosat, Hirviniemi, Aitoniemi, Kolunkylä, Värmälä, Vattula, Pohtola, Viitapohja, Teiskon kirkonseutu, Terälahti, Velaatta, Vehokylä, Kaanaa ja Kapee.
Merkinnällä halutaan edistää maaseudulle tavoiteltua rakentamista ja tukea sen avulla kylien elinvoimaisuutta muuhun ympäröivään maaseutualueeseen nähden. Uudisrakentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Kyläalueella rakennusoikeuden määrä perustuu emätilatarkasteluun ja kaavan yleismääräyksen mukaiseen aluetta koskevaan mitoitukseen. Sisaruspohjan, Teiskon kirkonseudun, Terälahden, Velaatan ja Kapeen kyläalueilla maankäyttöä ohjataan voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. Mikäli kylien kaavoista poiketaan, poikkeamisessa tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet.

Palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisa alue

Palvelujen saatavuuden kannalta suotuisan alueen karttamerkintä, jossa on vaaleanpunainen väri.

Alue tukeutuu lähellä olevaan palvelutaajamaan tai on palvelutasoltaan hyvän joukkoliikennekäytävän varrella. Uutta asutusta sijoitettaessa on huomioitava yhteydet palveluihin. Alueelle voi sijoittua asutusta ja vähäisessä määrin palvelutoimintoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritys-, työskentely- ja teollisuustiloja. Alueella tulee huomioida olemassa olevien maatilojen toiminta.
Uudisrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Mikäli alueella on keskitetty vesi- ja viemäriverkosto, rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m2.
Uudisrakentaminen ratkaistaan pääsääntöisesti suunnittelutarvepäätöksellä, rakennuspaikkojen enimmäismäärä perustuu emätilatarkasteluun.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu palvelujen saavutettavuuden kannalta vakituiselle uudelle asumiselle suotuisat alueet, joita ovat alle 4 kilometrin etäisyydellä (nykyistä tiestöä pitkin) Kämmenniemen, Terälahden ja Sorilan kouluista olevat alueet sekä Nurmista Terälahteen ulottuvan paremman palvelutason joukkoliikennekäytävän (alle kilometri pysäkistä) alueet.
Alue tulee säilymään jatkossakin pääosin maaseutumaisena alueena, mutta alueella uuden asutuksen muodostaminen on suotuisampaa kuin etäämmällä palveluista olevilla alueilla. Uudisrakentaminen edellyttää pääsääntöisesti suunnittelutarveharkintaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisalla alueella rakennusoikeuden määrä perustuu emätilatarkasteluun ja kaavan yleismääräyksen mukaiseen aluetta koskevaan mitoitukseen. Alueelle voi sijoittua vähäisessä määrin myös palvelu-, yritys- ja teollisuustoimintaa, mutta ei varsinaisia teollisuus- tai työpaikka-alueita.
Sisaruspohjan, Teiskon kirkonseudun, Terälahden, Velaatan ja Kapeen alueilla maankäyttöä ohjataan voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. Mikäli kylien kaavoista poiketaan, poikkeamisessa tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä.

Maaseutualue

Maaseutualueen karttamerkintä, joka on väriltään vaaleanharmaa.

Alue on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja alueella tulee tukea maatalouden toimintamahdollisuuksia. Alueelle voi sijoittua myös haja-asutusluonteista asumista, loma-asumista sekä elinkeinotoimintaa, joka kokonsa ja ympäristövaikutustensa puolesta sopii alueelle. Laajemmat kehityshankkeet edellyttävät tarkemman suunnitelman laatimista. Suunnitelman tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin ja siitä on tiedotettava laajemmin kuin rajanaapureiden kuulemisella.
Uudisrakentamisen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon sijainti palvelujen kannalta epäsuotuisalla alueella sekä maa- ja metsätalouden harjoittamisesta mahdollisesti aiheutuvat häiriöt. Uudisrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2.
Rakennuspaikkojen enimmäismäärä perustuu emätilatarkasteluun.

Merkinnän kuvaus: Emätilatarkasteluun perustuvan mitoituksen mukainen uudisrakentaminen on mahdollista suoralla rakennusluvalla Paarlahden pohjoispuolisilla harvaan asutuilla alueilla. Muut alueet ovat suunnittelutarvealuetta, jolla uudisrakentaminen edellyttää voimassa olevaa suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan myöntämistä. Maaseutualueella rakennusoikeuden määrä perustuu emätilatarkasteluun ja kaavan yleismääräyksen mukaiseen aluetta koskevaan mitoitukseen. Sisaruspohjan, Teiskon kirkonseudun, Terälahden, Velaatan ja Kapeen alueilla maankäyttöä ohjataan voimassa olevan kyläosayleiskaavan mukaisesti. Mikäli kyläkaavasta poiketaan, poikkeamisessa tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet.

Asumisen alue

Asumisen alueen karttamerkintä on väriltään vaalean ruskea.

Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueen maankäyttö ratkaistaan ensisijaisesti asemakaavalla.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kämmenniemen nykyinen asuinalue sekä tuleva Nurmi-Sorilan asuinalue. Alueiden kehittämisen tulee pohjautua asemakaavaan. Kämmenniemessä taajaman laajentumista on tutkittu Kämmenniemen yleissuunnitelmassa. Nurmi-Sorilassa asemakaavoitus pohjautuu Nurmi-Sorilan osayleiskaavaan. Ennen asemakaavan laatimista vireille tuleva uudisrakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Rakentaminen ei saa haitata tulevaa kaavoitusta ja hankkeesta tulee pyytää myös asemakaavoituksen lausunto.

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue -kaavamerkintä, jossa vuorottelevat vaalean vihreä ja ruskea vinoraidoitus.

Aluetta kehitetään asuinrakentamisen alueena virkistyskäytön sekä viher- ja virkistysverkoston, kulttuuriympäristön, luontoarvojen ja/tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle voi sijoittua asutusta sekä siihen liittyviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritys-, työskentely- ja teollisuustiloja. Alueen kehittäminen tulee ratkaista asemakaavalla tai kokonaistarkastelulla, jossa varmistetaan alueen arvojen riittävä säilyminen. Rakennettaessa ilman asemakaavaa uudisrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 tai mikäli alueella on keskitetty vesi- ja viemäriverkosto, vähintään 2000 m2.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Perttulanniemi ja taajaman länsipuolinen alue Kämmenniemessä sekä Rumootanniemi ja Velaatanniemi lähialueineen Nurmissa. Alueilla on kulttuuri-, luonto- ja virkistysarvoja, jotka tulee huomioida tarkemman suunnittelun yhteydessä.
Perttulanniemessä tulee huomioida alueen virkistyskäyttö koko Kämmenniemen taajaman kannalta. Alueelle on laadittu Kämmenniemen yleissuunnitelma sekä alueen ominaispiirteet huomioon ottava rakentamistapaohje. Aluetta ei ole tarkoitus asemakaavoittaa.
Nurmi-Sorilassa alueen toteuttaminen edellyttää, että sen itäpuolisen taajamamaisemman asuinalueen (Kaitavedentien ympäristö) suunnittelu ja toteuttaminen on riittävän pitkällä, jotta alue voidaan kytkeä siihen. Alueella on voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava ja alueen maankäyttö tulee ensisijaisesti ratkaista asemakaavalla. Ennen asemakaavan laatimista vireille tuleva uudisrakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Rakentaminen ei saa haitata tulevaa kaavoitusta ja hankkeesta tulee pyytää myös asemakaavoituksen lausunto.

Asumisen ja elinkeinotoimintojen sekoittunut alue

Asumisen ja elinkeinotoimintojen sekoittunut alue -kaavamerkintä, jossa vuorottelevat vaalean ruskea ja harmaa vinoraidoitus.

Alue varataan asumiselle sekä siihen liittyvään ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan elinkeinotoimintaan. Alueen kehittäminen tulee ratkaista asemakaavalla tai kokonaistarkastelulla, jossa varmistetaan eri toimintojen yhteensovittaminen sekä liikennejärjestelyjen toimivuus. Rakennettaessa ilman asemakaavaa uudisrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 tai mikäli alueella on keskitetty vesi- ja viemäriverkosto, vähintään 2000 m2.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kaitavedentien itäpuolinen alue Kämmenniemessä. Alueelle voi sijoittua asutusta sekä siihen liittyviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritys-, työskentely- ja teollisuustiloja. Alueen kehittämisessä tulee huomioida Paarlahden vuonomaisema sekä nykyiset asuin- ja lomarakennukset. Alueelle on laadittu Kämmenniemen yleissuunnitelma. Kulku Kaitavedentielle tulee toteuttaa yhden yhteisen liittymän kautta. Erityisesti on huomioitava turvallinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys Kämmenniemen taajamaan. Ennen asemakaavan laatimista vireille tuleva uudisrakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Rakentaminen ei saa haitata tulevaa kaavoitusta ja hankkeesta tulee pyytää myös asemakaavoituksen lausunto.

Matkailupalvelujen alue

Matkailupalvelujen alue -karttamerkintä, joka on väriltään kokonaan vaaleankeltainen alue.

Alue varataan pääosin matkailupalveluille sekä sitä palveleville toiminnoille. Rakentaminen tulee sovittaa ympäristöönsä siten, että huomioidaan luonnonympäristön, viherympäristön ja kulttuuriympäristön arvot. Alueella tulee tukea matkailua edistäviä hankkeita ja niitä yhdistävien reitistöjen muodostamista.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Maisansalon alue. Alue on asemakaavoitettu, mutta alueen merkittävä kehittäminen edellyttää asemakaavamuutosta. Alueella on kulttuuri- ja luontoarvoja, jotka on huomioitava suunnittelussa. Maisansalo on keskeinen koko alueen matkailupalvelujen kannalta, jatkossa tulee huomioida yhteydet myös muihin kehitettäviin matkailukokonaisuuksiin.
Alueen suunnittelussa tulee huomioida myös paikallisten asukkaiden virkistyskäyttömahdollisuudet.

Teollisuus- ja tuotantotoimintojen alue

Teollisuus ja tuotantotoimintojen alueen kaavamerkintä, joka on kokonaan harmaa alue.

Aluetta kehitetään hyvin saavutettavana tuotantotoiminnan alueena. Alue varataan tilaa vaativille teollisuus- ja tuotantotoiminnoille, varastotoiminnoille, logistisille toiminnoille ja palveluille sekä yhdyskuntateknisen huollon toiminnoille. Alueille ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka häiriintyvät raskaasta liikenteestä, melusta, tärinästä ja pölystä. Soveltuvilla osilla sallitaan lumenvastaanotto- ja maanvastaanottotoiminta. Alueiden yhteyksiä seudullisille ja valtakunnallisille pääväylille parannetaan erityisesti logistiikan ja tavaraliikenteen tarpeet huomioiden.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tarastenjärven asemakaavoitettu alue valtatien 9 pohjoispuolella sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaavaan perustuva, asemakaavoitettavaksi tarkoitettu alue uuden Kaitavedentien varressa.

Elinkeinotoimintojen alue

Elinkeinotoimintojen alueen kaavamerkintä. Alueella on reunaviivana harmaa katkoviiva ja sisältä alue on läpinäkyvä.

Alueella on edellytyksiä elinkeinotoimintojen kehittämiselle kuten teollisuus- ja tuotantotoiminnoille, logistisille toiminnoille ja palveluille, maa-aineksen otolle sekä lumen ja maan vastaanottotoiminnoille. Alueen kehittäminen tulee ratkaista asemakaavalla tai kokonaistarkastelulla, jossa varmistetaan eri toimintojen yhteensovittaminen sekä liikennejärjestelyjen toimivuus.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu elinkeinotoiminnoille soveltuvat alueet seututien 338 varressa Sorilassa, Värmälässä ja Terälahdessa. Asemakaavan tarve tulee harkita hankkeen laajuuden mukaisesti. Alueen rakentamisen tulee perustua kokonaistarkasteluun, jossa huomioidaan kaikki alueisiin kohdistuvat alustavat varaukset kuten maa-ainesten otto, maan vastaanotto ja luonnonvaraterminaali. Mikäli hanke voidaan luvittaa suunnittelutarveharkintaan perustuen, edellytetään, että suunnittelu perustuu riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin ja että hankkeesta tiedotetaan laajemmin kuin rajanaapurien kuulemisella. Liittymien määrä seututielle tulee minimoida sekä selvittää geometrian ja riittävien näkemien kannalta turvalliset liittymäpaikat. Tavoitteena on toimintatilojen liittäminen keskitettyyn viemäriverkostoon, mutta mikäli se ei ole mahdollista, tulee jo hankkeen suunnittelutarveharkintavaiheessa esittää suunnitelma vesihuollon järjestämisestä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä.

Luonnonsuojelualue tai -kohde

Luonnonsuojelualueen- ja kohteen karttamerkintä. Alue on väriltään sininen ja kohde on sininen neliö.

Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueelle kohdistuvassa suunnittelussa on varmistettava, että alueen suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet ja ne Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukaiset alueet tai kohteet, jotka on tavoitteena suojella luonnonsuojelulain nojalla. Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena yli 5 hehtaarin laajuiset ja kohdemerkinnällä sitä pienemmät luonnonsuojelualueet. Aluemerkintä on yleispiirteinen. Alue- tai kohdemerkintää tulkitaan tarkemman suunnittelun yhteydessä olemassa olevan rajauspäätöksen mukaisesti tai rajaus tarkentuu perustamisesitystä ja -päätöstä tehdessä.
Luonnonsuojelualueita ja -kohteita on osoitettu 54 kpl ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 966 hehtaaria.

Virkistysalue

Virkistysalueen karttamerkintä, joka on väriltään vaalean vihreä.

Alue on varattu laajempaa käyttäjäkuntaa palvelevaa virkistystoimintaa varten. Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa tulee ottaa huomioon luontoarvot sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Suunnittelussa tulee varmistaa alueen saavutettavuus ja kiinnittää huomiota yhteyksiin lähiseudun virkistys- ja matkailualueiden välillä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kulkkilan ja Ala-Pirttijärven alueet, joilla on normaalia laajempaa virkistyskäyttöä sekä Kintulammen suojelu- ja retkeilyalueeseen rajautuvia kiinteistöjä. Kaikki osoitetut virkistysalueet ovat kaupungin maanomistuksessa. Pienemmät virkistyskohteet on esitetty kaavakartalla 2.

Ilmailu- ja moottoriurheilualue

Ilmailu- ja moottoriurheilualueen karttamerkintä, jossa on punainen paksu reunaviiva valkoisella pohjalla.

Toiminnan harjoittamisessa ja uusia toimintoja suunniteltaessa on huomioitava alueen sijainti pohjavesialueella. Merkittävien toiminnasta aiheutuvien ympäristöhäiriöiden vaikutukset tulee ehkäistä riittävin toimenpitein ettei toiminta vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kaanaan pienlentokenttä ja moottoriurheilukeskus. Ympäristöluvan mukaiset toiminnot sijaitsevat Jakamakankaan II-luokan pohjavesialueella, jossa tulee varmistua siitä, että toiminta ei vaaranna pohjavesialueen käyttökelpoisuutta vedenhankintaan.

Jätteenkäsittelyalue

Jätteenkäsittelyalueen kaavamerkintä, joka on väriltään kokonaan pinkki alue.

Alue on varattu jätteiden käsittely- ja kierrätystoiminnoille sekä energiantuotantoon.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tarastenjärven jätteenkäsittelyalue. Alue on asemakaavoitettu.

Vesialue

Vesialueen karttamerkintä, jossa on tummemman sininen reunaviiva ja vaalean sininen täyttö.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu pohjakartan perusteella määritellyt alueen järvet ja lammet. Vesialueille kohdistuvissa hankkeissa lupaviranomaisena toimii Länsi-Suomen aluehallintovirasto ja valvontaviranomaisena Pirkanmaan ely-keskus.

Kehitettävä matkailukokonaisuus

Kehitettävän matkailukokonaisuuden karttamerkintä. Alueella on reunaviivana keltainen pistekatkoviiva, jossa lukee mat.

Alueella on erityisiä edellytyksiä matkailu- ja virkistystoiminnan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Alueella tulee tukea matkailua edistäviä hankkeita ja niitä yhdistävien reitistöjen muodostamista.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen matkailun kannalta keskeiset aluekokonaisuudet Kintulammi, Paarlahti, Teiskon kirkonseutu ja Kaanaa, joiden kehittäminen tulee turvata jatkossakin. Alueet ovat luonteeltaan erityyppisiä, mutta yhdessä Maisansalon matkailupalvelujen alueeksi osoitetun alueen kanssa ne voivat muodostaa rungon koko Pohjois-Tampereen matkailulle. Kintulammella on luontomatkailua, Kaanaassa mahdollisuudet moottoriurheiluun sekä massatapahtumiin, Paarlahti ja Teiskon kirkonseutu nähdään monipuolisesti kehitettävinä aluekokonaisuuksina, joissa kulttuuri- ja luonnonmaisema luo ainutlaatuisen pohjan matkailutoiminnoille.

Matkailukohde

Matkailukohteen karttamerkintä: keltainen vinoneliö, jolla on musta reunaviiva.

Alueella sijaitsee matkailuyrityksiä, yhteisöjen loma-asuntoalueita tai leirikeskuksia. Alueiden kehittämisessä on huomioitava toiminnan yhteensovittaminen lähialueen muun maankäytön sekä maisema-, luonto- ja virkistysarvojen kanssa. Suunnittelussa tulee varmistaa alueen saavutettavuus ja kiinnittää huomiota yhteyksiin lähiseudun matkailu- ja virkistysalueiden välillä. Laajemmat kehityshankkeet edellyttävät ranta-asemakaavan tai muun tarkemman suunnitelman laatimista. Suunnitelman tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin ja siitä on tiedotettava laajemmin kuin rajanaapureiden kuulemisella.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen matkailupalvelut kuten majoitus- ja ravitsemisalan toimijat, yhteisöjen alueet, kyläyhdistysten tilat ja museot, yhteensä 39 kpl. Kohteet perustuvat pääosin Pohjois-Tampereen matkailutoimijaselvitykseen (Ekokumppanit Oy 2018). Alueen matkailutoiminnan kehittäminen tulee turvata Tampereen kaupunkistrategian mukaisesti. Pienemmät kehittämishankkeet voidaan toteuttaa suoralla rakennusluvalla tai suunnittelutarve-/poikkeamispäätöksellä, mutta laajemmat kehittämishankkeet edellyttävät laaja-alaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Kaikissa hankkeissa on tärkeää tiedottaa lähiympäristön asukkaita ja toimijoita.

Maatalouden ydinalue

Maatalouden ydinalueen karttamerkintä, mustalla katkoviivalla rajattu valkoinen alue, jonka reunassa toistuu lyhenne mt.

Alue on ensisijaisesti maatalouden elinkeinoaluetta, jolla peltoalueet on pyrittävä säilyttämään avoimina. Alueelle sijoittuva mahdollinen rakentaminen ja muu toiminta on pyrittävä sijoittamaan niin, ettei se aiheuta häiriötä maatalouden harjoittamiselle.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on yleispiirteisesti osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 yhteydessä selvitetyt hyvät ja yhtenäiset peltoalueet (Pirkanmaan liitto 2014). Alueiden muodostamisen kriteerejä ovat olleet mm. peltolohkojen koko, yhtenäisen pellon katkeamattomuus ja peltolohkojen väliset etäisyydet. Lohkojen on muodostettava yksin tai yhdessä vähintään 100 hehtaarin kokonaisuus. Alueita on osoitettu mm. Paarlahden eteläpuolelle, Teiskon kirkonseudulle, Ukaaseen, Vehokylään, Kaanaaseen, Velaattaan ja Kapeeseen. Alueelle sijoittuu jatkossakin maatalouden tuotantorakennusten rakentamista. Merkinnällä halutaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti korostaa maatalouselinkeinon merkittävyyttä alueella.

Laaja yhtenäinen metsäalue

Laaja yhtenäinen metsäalue -kaavamerkintä, jossa on reunaviivana vihreä katkoviiva. Reunaviivasta osoittaa alueen keskelle vihreät väkäset osoittamaan aluetta. Alue on keskeltä läpinäkyvä.

Alueella tulee välttää maankäytöstä johtuvaa metsien hävittämistä ja pirstomista niin, että syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaista, pysyvää tai muuta merkittävää pitkäkestoista haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Alueelle suunniteltavien toimintojen sijoittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja maisema-arvot. Alueen suunnittelussa tulee turvata metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta ja kehittämisedellytykset.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on yleispiirteisesti osoitettu metsäiset luonnon ydinalueet. Alueiden muodostamisen kriteereinä ovat olleet mm. metsäalueiden koko (yli 100 ha), luonnontilaisuus, monimuotoisuuden kannalta tärkeä metsätyyppi ja hyvä kytkeytyvyys muiden arvokkaiden metsäalueiden kanssa. Alueet ovat pääasiassa metsätalouskäytössä. Alueelle voi sijoittua asumista ja muuta maankäyttöä, mikäli toiminta ei aiheuta haittaa alueen arvoille, esimerkiksi metsälakikohteille.

Ekologinen yhteystarve

Ekologisen yhteystarpeen karttamerkintä, joka on vihreä kaksipäinen nuoli, jossa on katkoviiva.

Alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä tulee huomioida yhteyksien säilyvyys tai toteutuminen tavalla, joka turvaa lajiston liikkumismahdollisuudet.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu sijainnin ja leveyden osalta yleispiirteiset yhteystarpeet laajojen metsäaluekokonaisuuksien välillä. Yhteydet ovat vaihtelevan levyisiä metsäkäytäviä tai metsäalueiden sarjoja ns. askelkivien muodostamia metsäketjuja, jotka tukevat ydinalueiden toimintaa ja mahdollistavat eliöstön liikkumiseen alueelta toiselle. Merkintä ei rajoita normaalia metsätalouskäyttöä.

Nurmi-Sorilan paikalliskeskus ja koulut

Nurmi-Sorilan paikalliskeskuksen karttamerkintä, jossa lukee teksti Nurmi-Sorila.

Paikalliskeskus, jota kehitetään hyvin saavutettavana julkisten ja yksityisten palvelujen ja vapaa-ajan toimintojen alueena.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Nurmi-Sorila, jonka jatkosuunnittelu perustuu voimassa olevaan Nurmi-Sorilan osayleiskaavaan. Alueelle tulee sijoittumaan mm. asunto-, palvelu-, työpaikka- sekä virkistysalueita. Lähiympäristön liikennejärjestelyiden tulee tukea palvelujen hyvää saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla.

Kämmenniemen palvelukeskus ja koulu

Kämmenniemen palvelukeskuksen karttamerkintä, jossa lukee teksti Kämmenniemi.

Palvelukeskus, jossa sijaitsee julkisia ja yksityisiä palveluita.


Merkinnällä on osoitettu Kämmenniemen taajama, jonka laajentamista uusilla asuinto- ja elinkeinoalueilla on tutkittu Kämmenniemen yleissuunnitelmassa. Alueelle tavoitellaan monipuolista asumista sekä erilaisia palvelu- ja yritystoimintoja, jotka vahvistavat alueen elinvoimaisuutta.

Terälahden kyläkeskus ja koulu

Terälahden kyläkeskuksen karttamerkintä, jossa lukee teksti Terälahden kyläkeskus.

Kyläkeskus, jossa sijaitsee julkisia ja yksityisiä palveluita.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Terälahden kyläkeskus. Terälahden voimassa olevassa osayleiskaavassa ja vireillä olevassa osayleiskaavan tarkistuksessa on osoitettu alueelle uusia asuin- ja työpaikka-alueita.

Rantayleiskaava-alue

Rantayleiskaava-alueen karttamerkintä, jossa on reunaviivana harmaa viiva. Reunaviivasta osoittavat harmaat väkäset alueen keskelle osoittamaan alueen suuntaa. Alue on keskeltä läpinäkyvä.

Alueella on voimassa rantayleiskaava, joka ohjaa alueen maankäyttöä erityisesti ranta-alueella. Rantayleiskaavaa muutettaessa tai siitä poikettaessa tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan 1989 alue. Ranta-alueilla (200 m rantaviivasta) voi myöntää rantayleiskaavan mukaiset lomarakennusten rakennusluvat ilman poikkeamispäätöstä. Muutoin uudisrakentaminen edellyttää pääosin suunnittelutarveharkintaa/poikkeamispäätöstä ennen rakennusluvan myöntämistä. Rantayleiskaavassa osoitetut maatilan talouskeskuksen merkinnät jäävät voimaan.

Osayleiskaava-alue

Osayleiskaava-alueen karttamerkinnän reunaviiva on musta pistekatkoviiva. Alue on sisältä läpinäkyvä.

Alueella on voimassa osayleiskaava, joka ohjaa alueen maankäyttöä ja liikenneverkon kehittämistä. Osayleiskaavaa muutettaessa tai siitä poikettaessa tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen voimassa olevat osayleiskaavat (Nurmi-Sorila, Sisaruspohja, Teiskon kirkonseutu, Terälahti, Velaatta ja Kapee). Uudisrakentaminen edellyttää pääosin suunnittelutarveharkintaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Nurmi-Sorilan alueella uudisrakentaminen edellyttää pääasiassa asemakaavaa.

Ranta-asemakaava-alue

Ranta-asemakaava-alueen karttamerkintä. Mustalla reunuksella rajattu alue, jonka täyttönä on musta vinoraidoitus.

Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava, joka ohjaa alueen maankäyttöä. Ranta-asemakaavaa muutettaessa tai siitä poikettaessa tulee huomioida rantayleiskaavan ja strategisen yleiskaavan periaatteet.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen voimassa olevat (10/2020) ranta-asemakaavat, joita on yhteensä 37 kpl. Kaavan mukainen rakentaminen voidaan pääosin toteuttaa suoralla rakennusluvalla.

LIIKENNE

Seudullinen pääväylä

Seudullisen pääväylän karttamerkintä, joka on musta paksu viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva seututie 338 sekä Tarastenjärvellä valtatien 9 rinnakkaistienä toimiva Hyötyvoimankatu.

Uusi seudullinen pääväylä

Uuden seudullisen pääväylän karttamerkintä, joka on punainen paksu viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukainen uusi linjaus seututielle 338 Nurmin kohdalla.


Alueellinen pääväylä

Alueellisen pääväylän karttamerkintä, joka on musta viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu ELY-keskuksen ylläpitämät yhdystiet alueella.


Liikenteen yhteystarve

Liikenteen yhteystarveen karttamerkintä, joka on musta kaksipäinen nuoli katkoviivalla.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uudet Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukaiset tieliikenteen yhteystarpeet Sorilan pohjoispuolelle (Aitoniementien uusi linjaus) sekä Nurmiin Hyötyvoimankadulta länteen.

Pääkokoojakatu

Pääkokoojakadun karttamerkintä, joka on musta ohut viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaava-alueilla sijaitsevat pääkokoojakadut Kämmenniemessä.


Uusi pääkokoojakatu

Uuden pääkokoojakadun karttamerkintä, joka on punainen ohut viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uusi Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukainen pääkoojakatu Nurmi-Sorilassa.


Kehitettävä pääkokoojakatu

Kehitettävän pääkokoojakadun karttamerkintä, joka on musta ohut katkoviiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kämmenniemenkadun pohjoisosa ja Aunessalmenkadun itäosa Kämmenniemessä.


Eritasoliittymä

Eritasoliittymän karttamerkintä, joka on musta reunainen ympyrä valkoisella täytöllä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymät.


Kehitettävä liittymä

Kehitettävän liittymän karttamerkintä, joka on punainen tähti.

Liikennealuetta ympäristöineen kehitetään osana täydentyvää kaupunkirakennetta. Alueelle muodostetaan sujuvat ja turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reitit sekä parannetaan seudullisen ajoneuvoliikenteen sujuvuutta.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymät, joiden kehittämistä on tutkittu valtatien 9 yleissuunnitelman 2010 yhteydessä. Alueella on käynnissä tarkemman tiesuunnitelman laatiminen (valtatien 9 parantaminen välillä Alasjärvi-Käpykangas). Liittymien kehittäminen johtuu mm. valtatien 9 lisäkaistoista Tampere-Orivesi välillä, valtatien rinnakkaistietarpeesta sekä seututien 338 uudesta linjauksesta (Nurmin ohitus).

Kehitettävä pyöräily- ja kävelyreitti

Kehitettävän pyöräily- ja kävelyreitin karttamerkintä, joka on oranssi katkoviiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu seudullinen pyöräilyreitti Nurmista Kämmenniemen pohjoispuolelle, Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukaiset kävelyn ja pyöräilyn pääreitit sekä reitit Hyötyvoimankadulla ja Paavolantien itäosassa. Pulesjärventiellä osayleiskaavan mukaista reittiä on jatkettu Kintulammin ulkoilualueen suuntaan. Merkinnän tavoitteena on yhtenäisen ja turvallisen kävely- ja pyöräilyreitistön kehittäminen em. osuuksilla.

Ohjeellinen liityntäpysäkki

Ohjeellisen vaihtoliikenteen bussipysäkin karttamerkintä, joka on valkoinen linja-auto sinisellä pohjalla.

Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua pyöräpysäköintiin ja liityntäpysäköinnin järjestämiseen.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu mahdolliset joukkoliikenteen liityntäpysäköintipaikat Sorilassa, Viitapohjantien liittymässä, Kämmenniemessä, Teiskon kirkkotien liittymässä sekä Terälahdessa. Pysäkin läheisyydessä tulee varautua pyörä- ja autopysäköinnin laadukkaaseen järjestämiseen. Liityntäpysäköintialueen toteuttaminen edellyttää suunnitelman alueen toteuttamisesta sekä sopimuksen alueen hallinnoinnista sekä palvelun ylläpitämisestä.

Yleiskaava-alueen raja

Yleiskaava-alueen rajan karttamerkintä. Musta katkoviiva, jossa pitkää viivaa seuraa kolme pienempää viivaa.