Siirry sisältöön

Tiivistelmä

Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaavaluonnos on esitetty kolmella erillisellä kaavakartalla 1) yhdyskuntarakenne 2) matkailu, virkistys ja luonto 3) yhdyskuntatekniikka ja ympäristöterveys.


Kartta 1 Yhdyskuntarakenne, kartta 2 matkailu, virkistys ja luonto, kartta 3 yhdyskuntatekniikka ja ympäristöterveys

Kaavassa esitetään jatkosuunnittelua varten strategisia kehittämislinjauksia, tarkempia alueisiin ja kohteisiin liittyviä kaavamerkintöjä määräyksineen sekä informatiivisia muiden viranomaisten ja tiedontuottajien tuottamaan paikkatietoon perustuvia merkintöjä. Kaavan yleismääräykset koskevat koko aluetta ja niitä on annettu kaikilla kaavakartoilla. Yksittäiseen kaavamerkintään liittyy otsikon lisäksi useimmiten kaavamääräys sekä selostuksessa esitetty määräyksen tulkintaa tarkentava merkinnän kuvaus.

Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava on laadittu
• ohjaamaan alueen jatkosuunnittelua (mm. kaavoitus, poikkeamispäätökset, suunnittelutarveharkinta, rakennusluvat)
• antamaan tietoa nykytilanteesta ja tulevaisuuden linjauksista alueen nykyisille ja uusille asukkaille sekä muille osallisille ja päätöksentekijöille

Kaavaluonnos on laadittu Tietomalli-pohjaisena ja se on nähtävillä sähköisenä versiona Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. Ulkoinen linkkiDigitaalinen yleiskaavaluonnos Tampereen kaupungin karttapalvelussa Karttapalvelussa on mahdollista tarkastella sekä kaavaluonnoskarttaa että määräyksiä.

Kokonaisrakenne

Strategisen yleiskaavan tarkoitus on osoittaa Pohjois-Tampereen tulevaisuuden linjaukset. Kämmenniemi, Nurmi-Sorila ja Terälahti säilyvät alueen palvelutaajamina ja niiden asemaa vahvistetaan. Muualla kaava ohjaa jatkosuunnittelua ja rakentamista vyöhykeperusteisin mitoitusperiaattein. Kyläalueilla ja palveluiden saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla kaava antaa muuta maaseutualuetta enemmän mahdollisuuksia lisärakentamiseen. Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia vakituisiksi asuinrakennuksiksi helpotetaan niin ikään vyöhykeperusteisesti.

Maa- ja metsätalous sekä matkailu ovat alueen merkittäviä elinkeinoja, joiden harjoittamiseen ja kehittämiseen on hyvät edellytykset jatkossakin. Tästä syystä esimerkiksi nykyiset toimivat maatilan talouskeskukset ja matkailukohteet on erikseen osoitettu kaavassa. Kaitavedentien varteen Sorilan pohjoispuolelle on osoitettu laajana vyöhykkeenä uusi elinkeinotoimintojen vyöhyke. Alueen rakentaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja keskitettyä vesihuoltoa, joten elinkeinoalueen toteuttaminen ei vielä lähitulevaisuudessa ole mahdollista. Koko aluetta ei ole tarkoitus ottaa elinkeinotoimintojen käyttöön, mutta tulevaisuuden kannalta on olennaista, että alueelle ei sijoiteta sellaisia toimintoja, jotka olisivat ristiriidassa elinkeinotoimintojen kanssa.

Palvelujen osalta strateginen kaava osoittaa painopistealueet, mutta kaava ei suoraan varmista palveluiden säilymistä tai kehittämistä alueella. Joukkoliikenteen käytön edistämiseksi on esitetty liityntäpysäköintipaikkoja seututien varteen. Vesihuollon osalta on kaavassa osoitettu Kämmenniemi-kantakaupunki runkolinjan ohjeellinen sijainti. Tampereen vesihuollon kehittämissuunnitelma on tekeillä ja sen mukaiset ratkaisut huomioidaan kaavan ehdotusvaiheessa.

Pohjois-Tampereen merkittävin yleinen virkistysalue on Kintulammin luonnonsuojelualue retkeilypolkuineen. Ala-Pirttijärven alue on sopiva omatoimiseen retkeilyyn ja jatkossa voidaan kehittää Kulkkilan alueen virkistystoimintoja. Kaavaan on osoitettu myös muita yleisiä virkistyskohteita kuten uimapaikkoja, leikkikenttiä ja ulkoilupolkuja. Myös vesistöt ovat virkistyksen osalta keskeisessä asemassa, strateginen yleiskaava ei tuo muutosta vapaan rannan osuuteen alueella.

Alueella on moninaisia kulttuuri- ja luontoarvoja. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueet osoittamalla ja toimenpidesuosituksia antamalla huolehditaan siitä, että näistä arvoista voidaan nauttia jatkossakin. Luonnonsuojelualueet on osoitettu kaavassa, mutta niiden lisäksi alueella on paljon luontokohteita, jotka tulee huomioida alueen tarkemmassa suunnittelussa ja toimenpiteitä tehtäessä.


Kaavatilanne

Ympäristöterveyden osalta kaavassa on esitetty mm. pohjavesialueet sekä arseeni- ja fluoridiriskialueet, joiden huomioiminen on olennaista laadukkaan talousveden turvaamiseksi. Ympäristöluvan mukaiset kohteet kuten maa-ainesten ottoalueet, eläinsuojat ja moottoriurheilutoiminta on osoitettu kaavassa. Näistä saattaa aiheutua esim. melu- tai hajuhaittoja lähialueille. Lisäksi kaavaan on osoitettu kaksi uutta selvitysaluetta maan vastaanottoa ja -kierrätystä varten.

Alueella voimassa olevat rantayleiskaava, osayleiskaavat ja asemakaavat säilyvät voimassa edelleenkin. Näillä alueilla rakentamisen ohjaaminen tapahtuu kyseessä olevan kaavan mukaisesti, mutta mikäli kaavoja muutetaan tai niistä poiketaan, tulee strategisen yleiskaavan periaatteet huomioida.

Yleiskaavaluonnoksen eri alueiden jakautuminen:
Asemakaavoitettava alue 3%
Kyläalue 5%
Palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisa alue 10%
Maaseutualue 55%
Suojelualue 2%
Muut alueet (elinkeinotoiminnot, virkistysalueet, ilmailu- ja moottoriurheilukeskus) 1%
Vesialue 24%
Pohjois-Tampereen asukkaat ja asuinrakennukset kaavaluonnoksessa esitetyillä vyöhykkeillä
Pohjois-Tampere yhteensä
Asemakaavoi-tettavat alueet
Kyläalueet Maaseutualue
Asukkaat 10.1.2019
4411 1527 (35%)
1308 (30%)
580 (13%)
996 (23%)
Asuinrakennukset 14.9.2016
2014 474 (24%)
639 (32%)
265 (13%)
636 (32%)
Asumattomat asuinrakennukset
466 42 (9%)
125 (12%)
54 (12%)
245 (53%)
Asumattomien osuus kaikista asuinrakennuksista
23% 9% 20% 20%39%

Muuttuvat alueet

Uusia laajempia ja tiiviimpiä asuinalueita sijoittuu Nurmi-Sorilaan ja Kämmenniemeen, joissa alueen toteuttaminen edellyttää asemakaavan laadintaa. Nurmi-Sorilan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2016, alueen asemakaavoitusta ei ole käynnistetty. Kämmenniemeen laaditaan strategisen yleiskaavan yhteydessä yleissuunnitelma, jonka perusteella on mahdollista laatia alueen asemakaavoja.

Elinkeinotoimintojen vyöhykkeenä on osoitettu Kaitavedentien varressa Sorilan pohjoispuolella oleva alue. Kyseessä on pitkän tähtäimen varaus, alueen toteuttaminen edellyttää aikanaan asemakaavoitusta sekä keskitettyä vesihuoltoa. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin tärkeää, että alueelle ei osoiteta toimintoja, jotka olisivat ristiriidassa tulevan elinkeinotoiminnan kanssa (esim. vakituinen asutus). Alueella on tällä hetkellä mm. soranottotoimintaa ja puuterminaali. Tarastenjärven ja Nurmin alueilla työpaikka-alueet voivat laajentua voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. Myös näillä alueilla rakentaminen edellyttää asemakaavaa.

Uutena virkistysaluekokonaisuutena on osoitettu kaupungin omistama Kulkkilan alue Paarlahden pohjoispuolella. Alueella on arvometsiä sekä ulkoilu-, retkeily- ja virkistysmetsinä hoidettavia alueita, jotka sopisivat myös laajempaan virkistyskäyttöön.

Rakentamisen ohjaaminen, mitoitusperiaatteet

Alueen rakentamisen ohjaaminen perustuu erityyppisiin vyöhykkeisiin: asemakaavoitettavat alueet, palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisat alueet, kyläalueet ja maaseutualueet. Mitoitusperiaate kyläalueilla ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla on sama, mutta koska perusteet vyöhykkeiden valinnasta poikkeavat toisistaan, on ne haluttu osoittaa omilla merkinnöillään. Maaseutualueesta poikkeavalla mitoituksella halutaan tukea kyläalueiden elinvoimaisuutta ja palveluiden säilymistä. Keskitetyn viemäröinnin vaikutus mitoitukseen halutaan tuoda esille, jotta perusteet ovat valmiina, mikäli vesihuollon toiminta-alueet laajenevat tai uusia toiminta-alueita perustetaan.

Rakentamisen mitoitus vyöhykkeillä on esitetty kartan 1 yleismääräyksessä:
Rakennuspaikkojen enimmäismitoitus ranta-alueen ulkopuolella perustuu emätilatarkasteluun, jonka poikkileikkausvuosi on 1982. Emätilatarkastelua käytetään maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi suunnittelutarveratkaisua harkittaessa. Asemakaavoitettavien alueiden suunnittelu ja mitoitus eivät perustu emätilatarkasteluun. Emätilatarkastelussa tilan pinta-alaan ei huomioida luonnonsuojelu- tai maa-ainesten ottoalueita, vesialueita tai niitä ranta-alueita (200 metriä rantaviivasta), joiden rakennusoikeus on mitoitettu rantayleiskaavassa rantaviivan pituuteen perustuen.

Emätilatarkasteluun perustuva mitoitus:
Kyläalueet ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisat alueet:
1 rakennuspaikka (rp) emätilan 4 hehtaaria (ha) kohti. Mikäli alueella on keskitetty viemäriverkosto, mitoitetaan emätilan 1.-4. rakennuspaikka 1 rp/ 1,5 ha ja sitä useammat rakennuspaikat 1 rp/ 4 ha. Keskitetyn viemäriverkoston alueella edellytetään laajempaa tarkastelua uusien rakennuspaikkojen sijoittumisesta ennen yksittäisen luvan myöntämistä, mikäli mitoituksena käytetään tiiviimpää vaihtoehtoa.


Maaseutualueet:
Emätilan 1.-2. rakennuspaikka 1 rp/ 4 ha, 3.-4. rakennuspaikka 1 rp/ 10 ha ja sitä useammat rakennuspaikat 1 rp / 20 ha. Mikäli alueella on keskitetty viemäriverkosto, mitoitetaan 1 rp / 4 ha.
Mikäli emätila sijoittuu useammalle mitoitusalueelle, lasketaan rakennuspaikkojen enimmäismitoitus suhteessa kullekin mitoitusalueelle sijoittuvan pinta-alan mukaan. Uusi rakennuspaikka tulee ensisijaisesti sijoittaa kyläalueelle, toissijaisesti palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisalle alueelle ja vasta sen jälkeen maaseutualueelle.


Asemakaavoitettavina alueina on osoitettu nykyiset Kämmenniemen, Polson ja Tarastenjärven asemakaava-alueet laajentumisalueineen sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukaiset asemakaavoitettavat alueet. Rakentamisen mitoitus ratkaistaan kunkin alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Tällä hetkellä kaupungin periaatteena on, että ensisijaisesti kaavoitetaan kaupungin omistuksessa olevia alueita. Asemakaavoitusohjelmassa 2019-2023 ei ole kohteita Pohjois-Tampereen alueella.

Kyläalueina on osoitettu Palonkylän (itäinen ja läntinen alue), Hirviniemen, Aitoniemen, Kolunkylän, Pirilän, Vattulan, Pohtolan, Viitapohjan, Värmälän, Teiskon kirkonseudun, Terälahden, Velaatan, Vehokylän, Kaanaan ja Kapeen kylät. Kyläalueiden määrityksen perusteina on käytetty ensisijaisesti kylän asukaslukua, väestöntiheyttä ja asuinrakennustiheyttä. Koska osa alueen kylistä sijoittuu laajalle alueelle (pieni asuintiheys ja asuinrakennustiheys) on perusteena yksittäistapauksissa käytetty myös kylähistoriaa ja kylätoimintaa (esim. Viitapohja ja Velaatta).

Palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisina alueina
on osoitettu Kämmenniemen, Terälahden ja Sorilan koulujen lähialueet (alle 4 km nykyistä tiestöä pitkin) sekä Sorilasta Terälahteen ulottuva joukkoliikennekäytävä (alle 1 km pysäkistä).

Muu Pohjois-Tampereen alue on mitoituksellisesti maaseutualuetta. Poikkeuksena tästä on Kaitavedentien varren elinkeinotoimintojen vyöhyke, joka pitkällä tähtäimellä varataan työpaikka-alueeksi eikä sille tulisi sijoittaa uutta asumista.

Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vuonna 2017 toi mukanaan mahdollisuuden loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseen alueellisin perustein sellaisilla alueilla, joilla ei ole voimassa olevaa kaavaa. Koska Pohjois-Tampereen kaikki ranta-alueet on kaavoitettu, käyttötarkoituksen muutos edellyttää kaupungin myöntämää poikkeamispäätöstä ennen rakennusluvan myöntämistä. Poikkeamislupa on voimassa määräajan. Rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu määräaikana hyväksytyn rakennusluvan perusteella.

Periaatteet loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutokseen on esitetty kaavakartan 1 yleismääräyksessä:
Käyttötarkoituksen muutoksia koskeva yleismääräys:
Loma-asuntojen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on mahdollista kyläalueilla ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla sekä rakennuspaikoilla, jotka ovat todistettavasti alunperin asuinkäyttöön tarkoitettuja. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 tai jos rakennuspaikka liitetään keskitettyyn viemäriverkostoon vähintään 2000 m2. Alunperin asuinkäyttöön tarkoitetuilla rakennuspaikoilla, jotka on lohkottu ennen kaavan saatua lainvoiman, pinta-ala voi olla pienempi. Vesihuollon toiminta-alueella ja sen läheisyydessä rakennuspaikka tulee pääsääntöisesti liittää keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti ja voimassa olevan talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetyn valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Rakennuspaikalle on päästävä ympärivuotisesti hälytys- ja huoltoajoneuvoilla. Rakennuslupavaiheessa tulee varmistaa, että rakennus on tiloiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan asuinkäyttöön sopiva.


Kyläalueilla ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla käyttötarkoituksen muutoksilla voidaan tukea alueiden elinvoimaisuutta ja palveluiden säilymistä. Perinteisillä asuinrakennuspaikoilla on useimmiten edellytykset asumiseen jatkossakin. Rantayleiskaavassa 1989 loma-asunnot on merkitty vakituisiksi asunnoiksi, mikäli niissä on asuttu kaavan laatimisvaiheessa. Tätä periaatetta ei yksin voida pitää oikeudenmukaisena käyttötarkoituksen määrittämisessä. Todistus asumishistoriasta hankitaan kansallisarkistosta ja se pitää toimittaa poikkeamispäätöksen liitteeksi. Asemakaava-alueilla ja niiden läheisyydessä käyttötarkoituksen muutos pitää ensisijaisesti tarkastella asemakaavamuutoksella tai uudella asemakaavalla.

Matkailun kehittäminen

Tampereen kaupunkistrategiassa on nostettu esiin alueen matkailun edistäminen. Alueella on monenlaista matkailutoimintaa. Matkailun ydinalueina nähdään Maisansalo-Murikka, Kintulammi, Paarlahti ja Kaanaa, joissa kaikissa on täysin erityyppiset lähtökohdat matkailun harjoittamiseen. Maisansalon ja Murikan alueella painopiste on majoituspaikoissa sekä kokous- ja ravintolatoiminnassa, kun taas Kintulammen vahvuutena on luontomatkailu ja Kaanaan ilmailu- ja moottoriurheilutoiminta massatapahtumineen. Paarlahti on haluttu nostaa esille tulevaisuuden alueena, jossa kulttuuri- ja vuonomaisema antavat ainutlaatuisen lähtökohdan kokonaisuuden kehittämiseen. Alueella on jo nyt monia matkailutoimijoita ja alueen kehittämiseen on mahdollisuuksia mm. seurakuntayhtymän omistaman Isosaaren ja kaupungin omistaman Kulkkilan alueella.
Matkailun ydinalueita täydentävät yksittäiset matkailukohteet on myös esitetty kaavakartalla, jotta saadaan kokonaiskuva toimintojen sijainnista. Toiminta ja sen mahdollinen kehittäminen on hyvä huomioida myös lähiympäristön maankäytössä.

Kaavan toteuttaminen

Koska suurin osa alueesta on yksityisessä maanomistuksessa, on päävastuu alueen toteuttamisestakin yksityisillä. Strateginen kaava ei määrää tulevaisuuden kehittämistä vaan enemmänkin antaa mahdollisuuksia siihen. Strategisen kaavan perusteella ei myönnetä suoria rakennuslupia, mutta se antaa periaatteet jatkosuunnitteluun ja päätöksentekoon. Kun periaatteet ovat kaikilla tiedossa, voidaan tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus turvata kaikille maanomistajille.

Strategista kaavaa tarkempi osayleiskaava voidaan jatkossa laatia alueille, joilla esimerkiksi rakentaminen on muuta aluetta tiiviimpää tai moninainen maankäyttö edellyttää tarkempaa toimintojen yhteensovittamista. Tällä hetkellä Pohjois-Tampereella on vireillä Terälahden osayleiskaavan muutos sekä Viitapohjan osayleiskaava. Molemmat osayleiskaavat ovat olleet keskeytyksessä viime vuodet, koska rakentamispaineita alueilla ei ole ollut. Strategisessa yleiskaavassa on pyritty vastaamaan myös näiden alueiden maankäytön ohjaamiseen, mutta mikäli esimerkiksi Terälahdessa keskitetyn vesihuollon toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi ja tavoitteena on tiiviimpi kylärakenne, on osayleiskaava tai kyläyleiskaava todennäköinen etenemistapa.

Asemakaavoitettavilla alueilla edellytetään rakentamisen suunnittelua kaupungin laatimalla asemakaavalla. Asemakaavoitusohjelma julkaistaan vuosittain ja siinä kerrotaan aina lähivuosien asemakaavoituskohteet. Asemakaavan mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa suoralla rakennusluvalla. Kaavasta poikkeaminen edellyttää ennen rakennuslupavaihetta poikkeamispäätöstä tai laajemmissa hankkeissa asemakaavan muutosta.

Kyläalueilla, palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla ja maaseutualueella uusien rakennuspaikkojen muodostaminen tapahtuu strategisen yleiskaavan mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rakentaminen edellyttää pääsääntöisesti suunnittelutarveharkintapäätöstä ennen rakennusluvan myöntämistä, ainoastaan Paarlahden pohjoispuolisilla harvaan asutuilla alueilla suora rakennuslupa voi olla mahdollinen. Kaksivaiheinen lupa on myös maanomistajan etu, koska suunnittelutarveharkinnassa ei vielä tarvita tarkkoja rakennuslupakuvia, jotka tulisi turhaan laadituksi, mikäli rakentamisen edellytykset ja mitoitusperiaatteet eivät täyttyisikään. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 2017 toi mukanaan mahdollisuuden alueelliseen suunnittelutarveratkaisuun, jossa päätös voidaan tehdä usealle rakennuspaikalle kerrallaan. Tätä voitaisiin käyttää alueilla, jossa mitoitusperiaatteet ja rakentamisen sijoittelu on tutkittu tarkemmin ja laajempana kokonaisuutena. Esimerkiksi Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella alueellinen suunnittelutarveratkaisu voisi olla mahdollinen.

Alueelle aiemmin laaditut kaavat jäävät voimaan. Esimerkiksi ranta-alueilla luvittaminen tapahtuu pääosin Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan 1989 perusteella, jolloin yleiskaavan mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa ranta-alueen lomarakennuksille suoralla rakennusluvalla.

Pohjois-Tampereen kehitystä ja strategisen yleiskaavan tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan alueellisesti esimerkiksi asukasluvun kehittymisen, uudisrakentamisen sijoittumisen ja lomarakennusten käyttötarkoituksen muutosten suhteen.

Strategista yleiskaavaa voidaan jatkossa tarkistaa yksittäisen teeman osalta koko kaavaratkaisua avaamatta. Tällainen peruste voi olla esim. muutos pohjavesialueiden rajauksissa.

Tiivistelmä osio (pdf)tulostusversio