Siirry sisältöön

Lähtökohdat ja tavoitteet

Alueen nykytilanne

maapinta-ala kaavio

Tampere jakautuu selkeästi kaupunkimaisen etelän ja maaseutumaisen pohjoisen alueisiin. Siinä missä kantakaupunki on kasvanut, rakentunut ja kehittynyt voimakkaasti, pohjoinen alue on säilynyt maisemaltaan rauhallisena järvineen, metsineen, peltoineen ja kyläasutuksineen. Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan rajana on etelässä valtatie 9, lännessä Näsijärvi, pohjoisessa Ruoveden kunta sekä idässä Oriveden ja Kangasalan kaupungit. Pohjoisen alueen kokonaispinta-ala on 520 km2, josta maapinta-alaa on 397 km2. Maapinta-alasta 83 % on metsää, 15 % peltoa ja 2 % rakennettuja alueita. Suurin osa Pohjois-Tampereen maa-alasta on yksityisessä maanomistuksessa (77 %). Tampereen kaupungin maanomistus on noin 9 % alueen maa-alasta.

Alue on pinta-alaltaan 75 % koko kaupungin pinta-alasta, mutta asukasmäärältään vain noin 2 %. Alueella on noin 4500 asukasta, josta Kämmenniemen taajamassa 900 asukasta, Nurmi-Sorilassa 500 asukasta ja Terälahdessa 150 asukasta. Asukastiheys alueella on noin 11 as/km2, kun kantakaupungissa asukkaita on noin 1800 as/km2. Etäisyys Tampereen keskustasta alueen eteläosaan Nurmiin on noin 12 km, Kämmenniemen taajamaan noin 25 km ja pohjoisosaan Kapeeseen noin 50 km. Aitolahden alue liitettiin Tampereeseen vuonna 1966 ja Teiskon alue vuonna 1972. Alueella on yhä edelleen hyvin voimakas entisiin kuntiin liittyvä paikallisidentiteetti.

Alueella on rantaviivaa noin 585 km, josta Näsijärvellä noin 226 km. Laajat ranta-alueet ovat houkutelleet alueelle runsaasti loma-asutusta. Myös vakituinen asuminen rannan läheisyydessä on tyypillistä alueelle, lähes puolet asukkaista asuu alle 200m etäisyydellä rannasta. Yhteensä alueella on noin 2000 ympärivuotista asuntoa ja reilut 2700 loma-asuntoa. Rakennuskanta on paikoitellen vanhaa, noin puolet rakennuksista on rakennettu ennen vuotta 1960.

Yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet ja ohjataan tarkempia suunnittelutasoja. Yleiskaava on kaavamuotona joustava. Se voidaan laatia hyvinkin yleispiirteisenä tai toisaalta tarkkana ja suoraan rakentamista ohjaavana. Kasvavassa kantakaupungissa tärkeää on uusien asuin- ja elinkeinoalueiden osoittaminen, Pohjois-Tampereella enemmänkin yhteisten sääntöjen löytäminen toimintojen yhteensovittamiseksi.

Alueen suunnittelun lähtökohdista on koottu erillinen julkaisu Esiselvitys 2018. Valmisteluvaiheessa laaditut selvitykset löytyvät kohdasta Aineistot

Tavoitteet

Yleiset tavoitteet

Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava sisältyy kaupunginvaltuustossa 18.12.2018 hyväksyttyyn yleiskaavoituksen työohjelmaan vuosille 2017 – 2021. Siinä kaavan päätavoitteiksi on nostettu rakentamisen ohjaaminen, matkailun edistäminen ja Kämmenniemen yleissuunnittelu. Strategisella yleiskaavalla määritellään pysyvän asumisen ja uuden asuntorakentamisen, palvelujen saatavuuden, vesihuollon järjestämisen, maaseutuelinkeinojen sekä matkailun ja virkistyskäytön kehittämisen tavoitteet sekä linjataan erityyppisten alueiden rakentamismahdollisuudet ja suunnittelutavat. Alueen kokonaistarkastelu yksittäisten osa-alueiden sijaan antaa mahdollisuuden tutkia alueen kehittämisen painopistealueita ja samalla taata maanomistajien tasapuolinen kohtelu vastaavanlaisilla osa-alueilla. Pohjois-Tampereen maaseutualueelle yksityiskohtaisen, rakennuspaikkakohtaisen aluevarauskaavan laatimista ei pidetä tarkoituksenmukaisena, koska alueen tulevaa kehitystä ja rakentamistarpeita on vaikea ennakoida vuosia eteenpäin. Ennakoinnin vaikeus on nähtävissä alueelle aiemmin laadituissa kylien osayleiskaavoissa, joissa osoitetuista rakennuspaikoista suurin osa on edelleen rakentamatta.

Pohjoisen suuralueen maankäyttöohjeet on hyväksytty ympäristölautakunnassa 27.8.2002. Alueelle tehtävät suunnittelutarvepäätökset valmistellaan näiden ohjeiden mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos astui voimaan 1.5.2017. Muutoksen myötä Pohjois-Tampereen suunnittelussa voidaan tutkia mm. alueellisten suunnittelutarveratkaisujen ja loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen mahdollisuutta. Laadittavalla yleiskaavalla voidaan ajantasaistaa, selkeyttää ja sujuvoittaa rakentamisen ohjaamista alueella.

Tampereen kaupunkistrategiassa ja yleiskaavan työohjelmassa esiin nostettu Teiskon matkailun kehittäminen kytketään kiinteästi suunnitteluun. Alueella on jo nyt varsin monipuolisesti erilaisia vapaa-ajan palveluja ja virkistykseen varattuja alueita. Pohjoisen alueen laajuus ja hienot ympäristön tarjoamat olosuhteet yhdessä hyvän sijainnin kanssa tarjoavat mahdollisuuksia kehittää edelleen aluetta matkailun ja virkistyksen kohteena. Matkailuhankkeiden koordinoinnin päävastuu on kaupungin elinkeino- ja kilpailukyvyn palvelualueella ja yleiskaavassa tulee varmistaa näiden hankkeiden kehittymismahdollisuudet.

Yleiskaavan rinnalla laadittavassa Kämmenniemen yleissuunnitelmassa tutkitaan muuta aluetta tarkemmin taajaman mahdollisia laajenemissuuntia. Alue poikkeaa muusta Pohjois-Tampereesta siten, että alueella rakentaminen pohjautuu asemakaavaan. Kämmenniemen vahvistamiseksi tavoitellaan kaupungin omistamille maille uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Suunnitelman perusteella ratkaistaan, voidaanko laajentumisalueilla edetä suoraan asemakaavavaiheeseen vai edellyttääkö se osayleiskaavan laatimista alueelle.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ohjaa ylimpänä kaavamuotona alueen tarkempaa suunnittelua. Kaava on hyväksytty vuonna 2017 ja sen sisältö voidaan strategisen yleiskaavan avulla välittää yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Pohjois-Tampereen alueelle on laadittu yleiskaavoja koko aluetta kattavina (Aitolahti-Teisko yleiskaava 1982 ja Aitolahti-Teisko rantayleiskaava 1989) sekä osayleiskaavoina (Terälahti, Kapee, Velaatta, Teiskon kirkonseutu, Sisaruspohja ja Nurmi-Sorila). Asemakaavoja on laadittu Kämmenniemeen, Maisansaloon ja Tarastenjärvelle. Yksityisten maanomistajien laatimia ranta-asemakaavoja on laadittu eri puolille aluetta yhteensä 36 kpl. Osayleiskaavat, asema- ja ranta-asemakaavat sekä rantarakentamisen osalta myös rantayleiskaava on tarkoitus jättää voimaan strategisen yleiskaavan valmistumisen jälkeenkin. Kaavatyön yhteydessä ratkaistaan, miten maankäytön ohjaus keskeneräisten Terälahden ja Viitapohjan osayleiskaava-alueilla jatkossa hoidetaan.

Osallisten esiin nostamat tavoitteet

Asukaskyselyt
Kaavan valmisteluvaiheessa laadittiin asukkaille teemakohtaisia kyselyitä. Seuraavassa on koottuna merkittävimpiä kyselyissä esiin nousseita tavoitteita.

Kysely asukkaille ja kesäasukkaille 2017, palautelomake kesätapahtumissa, 185 vastaajaa
• alueen ominaispiirteet tulee säilyttää
• lisää asukkaita
• tärkeää: luonnonläheisyys, vesistöt, rauhallisuus, yhteisöllisyys, Tampereen keskustan läheisyys
• kehitettävää: palvelut (mm. terveyspalvelut, julkinen liikenne, harrastusmahdollisuudet) kunnallistekniikka ja teiden kunto, hajarakennusoikeuden määrä, kesäasunnot vakituisiksi

Nuorten näkökulmia alueen kehittämiseen 2018, nettipohjainen kysely, 228 vastaajaa
• alueella on nykyisellään sopiva määrä taloja ja rakennuksia
• halu/tarve muuttaa jossakin vaiheessa pois alueelta
• tärkeää: metsät, kaunis ympäristö, järvet, rauhallisuus, hiljaisuus, kaverit
• kehitettävää: kevyen liikenteen turvallisuus, pelikentät
• tiedottamisen osalta sähköiset aineistot ensisijaisia

Maatilaselvitys 2018, tilakohtaiset haastattelut, vastaajina 68 toimivaa maatilaa
• pellot tulevat jatkossakin säilymään viljeltyinä, vaikka tilamäärä vähenisi (asutusta ei tule ohjata pelloille)
• alueen sijainti hyvä Tampereen kupeessa
• tuotantotalouden kehittämistä ei saa rajoittaa
• alueen tulee säilyä maaseutumaisena, mutta uudetkin asukkaat tervetulleita
• kehitettävää: Pohjois-Tampereen asiamies kaupungille, teiden kunto, julkinen liikenne, tietoliikenneyhteydet, lupapolitiikka joustavammaksi

Tavoitekysely 2018, nettipohjainen kysely, 269 vastaajaa
• maanomistajalla tulee olla oikeus rakentaa omalle maalleen
• elinkeinomahdollisuuksien tukeminen
• tärkeää: maaseutumaisuus ja siitä kumpuava elämäntapa, väestön kasvu, terveyspalvelut, julkinen liikenne, uusien rakennuspaikkojen osalta tasapuolinen kohtelu
• kehitettävää: lapsiperheiden ja ikäihmisten asuminen, virkistysmahdollisuudet, matkailu, teiden kunto, kevyen liikenteen reitit, lupakäytännön selkeyttäminen, yhteistoiminta ja tiedottaminen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 10 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Lausunnoissa nostettiin esille mm. maakuntakaavan ratkaisujen välittyminen yleiskaavaan, seudulliset virkistysyhteydet, haja-asutuksen muodostamisen periaatteet, yritys- ja teollisuustonttien tarve, Terälahden alueen kehittäminen sekä yhdyskuntateknisten ja ympäristönsuojelullisten seikkojen huomioiminen. Mielipiteissä otettiin kantaa yksittäisten kiinteistöjen lisäksi Kaanaan moottoriurheilukeskuksen aiheuttamiin häiriöihin, Teiskon liikuntamahdollisuuksien parantamiseen sekä rakentamiseen Hirviniemen lievealueella.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute on esitetty tarkemmin kohdissa kaavaprosessi ja osallistuminen sekä alustava kaavan vaikutusten arviointi.
Aineistot

Lähtökohdat ja tavoitteet (pdf)tulostusversio