Siirry sisältöön

Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava - Kartta 1

YLEISMÄÄRÄYKSET

YLEISMÄÄRÄYS:
Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava sisältää kolme (3) oikeusvaikutteista karttaa. Yleiskaavakartat ovat lähtökohtana laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, asemakaavaa, ranta-asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Oikeusvaikutteiset yleiskaavakartat ovat:
1) Yhdyskuntarakenne
2) Matkailu, virkistys ja luonto
3) Yhdyskuntatekniikka ja ympäristöterveys.
Yleismääräyksen kuvaus: Alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä on huomioitava kaavakarttojen 1-3 merkinnät ja määräykset. Kaava-aineisto on jaettu kolmelle erilliselle teemakartalle kaavan luettavuuden helpottamiseksi. Kartalla 1 on esitetty mm. rakentamisen ohjaamista, alueen kehittämistavoitteita ja liikennettä koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Kartalla 2 on esitetty mm. matkailua, virkistystä sekä luonto- ja kulttuuriarvoja koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Kartalla 3 on esitetty mm. yhdyskuntatekniikkaa ja ympäristöterveyttä koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Oskari-karttapalvelussa karttoja voi tutkia myös päällekkäin.

YLEISMÄÄRÄYS:
Strateginen yleiskaava on voimassa samanaikaisesti aiemmin laadittujen osayleiskaavojen (Kapee, Nurmi-Sorila, Sisaruspohja, Teiskon kirkonseutu, Terälahti ja Velaatta) ja Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan 1989 kanssa. Kaavoja muutettaessa tai niistä poikettaessa tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet.
Ranta-alueella (200 m rantaviivasta) alueen maankäyttö ja rakentamisen ohjaus perustuu rantayleiskaavaan.
Yleismääräyksen kuvaus: Alueelle laaditut osayleiskaavat ovat tarkemmin rakentamista ja alueiden käyttöä ohjaavia kuin strateginen yleiskaava, jolloin osayleiskaavat on tarkoituksenmukaista jättää voimaan. Alueen rantarakentaminen on mitoitettu rantayleiskaavassa.

YLEISMÄÄRÄYS:
Rantayleiskaavan mukaisen loma-asuntoalueen rakennuspaikan rakennusoikeuden mukaiset kerrosalat (loma-asunto, sauna, talousrakennus ja vierasmaja) voidaan rakentaa yhteen samaan kokonaisuuteen ilman poikkeamispäätöstä.
Yleismääräyksen kuvaus: Lupakäytäntöä sujuvoitetaan mahdollistamalla rakennusoikeuden mukaisten kerrosalojen yhdistäminen samaan kokonaisuuteen suoraan rakennusluvan yhteydessä.

YLEISMÄÄRÄYS:
Yleiskaavan kehittämisvyöhykkeillä voidaan sallia käyttötarkoituksesta poikkeavaa rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoitukselle.
Yleismääräyksen kuvaus: Eri vyöhykkeille ja alueille on kaavamääräyksissä esitetty niille ensisijaisesti sijoittuvat toiminnot. Vyöhykkeet ovat laajoja ja niille sijoittuu nykyiselläänkin monenlaista toimintaa. Mikäli uusi toiminta poikkeaa vyöhykkeen pääasiallisesta käyttötarkoituksesta, tulee toiminnan soveltuvuus vyöhykkeelle tutkia suunnitellun toiminnan laajuuteen nähden riittävillä selvityksillä ja vaikutusten arvioinnilla.

YLEISMÄÄRÄYS:
Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta.
Yleismääräyksen kuvaus: Puolustusvoimat edellyttää yleismääräyksen esittämistä yleiskaavoissa, vaikka alueelle ei ole esitetty tuulivoimaloita.

YLEISMÄÄRÄYS:
Alueelliset suunnittelutarvepäätökset ovat mahdollisia niillä alueilla, joiden rakentamisen mitoitus perustuu emätilatarkasteluun ja joilla on osoitettu suunnitelmaan perustuvat rakennuspaikat.
Yleismääräyksen kuvaus: Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä on mahdollista tehdä alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella (MrL137a§). Päätös voidaan tehdä useamman kuin yhden uuden rakennuspaikan luvittamiseksi. Päätös edellyttää, että alue on osoitettu rakentamiseen soveltuvaksi ja että alueen rakentamisen mitoitus perustuu maanomistajien tasapuoliseen kohteluun, useimmiten emätilatarkasteluun. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

YLEISMÄÄRÄYS:
Rakennuspaikkojen enimmäismitoitus ranta-alueen ulkopuolella perustuu emätilatarkasteluun, jonka poikkileikkausvuosi on 1982. Emätilatarkastelua käytetään maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi suunnittelutarveratkaisua harkittaessa. Asemakaavoitettavien alueiden suunnittelu ja mitoitus ei perustu emätilatarkasteluun. Emätilatarkastelussa tilan pinta-alaan ei huomioida luonnonsuojelu- tai maa-ainesten ottoalueita, vesialueita tai niitä ranta-alueita (200 metriä rantaviivasta), joiden rakennusoikeus on mitoitettu rantayleiskaavassa rantaviivan pituuteen perustuen.
Emätilatarkasteluun perustuva mitoitus:
Kyläalueet ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisat alueet:

1 rakennuspaikka (rp) emätilan 4 hehtaaria (ha) kohti. Mikäli alueella on keskitetty viemäriverkosto, mitoitetaan emätilan 1.-4. rakennuspaikka 1 rp/ 1,5 ha ja sitä useammat rakennuspaikat 1 rp/ 4 ha. Keskitetyn viemäriverkoston alueella edellytetään laajempaa tarkastelua uusien rakennuspaikkojen sijoittumisesta ennen yksittäisen luvan myöntämistä, mikäli mitoituksena käytetään tiiviimpää vaihtoehtoa.
Maaseutualueet:
Emätilan 1.-2. rakennuspaikka 1 rp/ 4 ha, 3.-4. rakennuspaikka 1 rp/ 10 ha ja sitä useammat rakennuspaikat 1 rp / 20 ha. Mikäli alueella on keskitetty viemäriverkosto, mitoitetaan 1 rp / 4 ha.
Mikäli emätila sijoittuu useammalle mitoitusalueelle, lasketaan rakennuspaikkojen enimmäismitoitus suhteessa kullekin mitoitusalueelle sijoittuvan pinta-alan mukaan. Uusi rakennuspaikka tulee ensisijaisesti sijoittaa kyläalueelle, toissijaisesti palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisalle alueelle ja vasta sen jälkeen maaseutualueelle.
Yleismääräyksen kuvaus:
Rantayleiskaavan, kyläkaavojen ja ranta-asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen mitoitusperiaatteet on laadittu maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi ja rakentamisen ohjaamisen selkeyttämiseksi. Kyläalueiden ja palveluiden kannalta suotuisien alueiden mitoitusperiaatteilla halutaan tukea alueiden elinvoimaisuutta ja palveluiden säilymistä.

YLEISMÄÄRÄYS:
Käyttötarkoituksen muutoksia koskeva yleismääräys: Loma-asuntojen muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on mahdollista kyläalueilla ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla sekä rakennuspaikoilla, jotka ovat todistettavasti alunperin asuinkäyttöön tarkoitettuja. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 tai jos rakennuspaikka liitetään keskitettyyn viemäriverkostoon vähintään 2000 m2. Alunperin asuinkäyttöön tarkoitetuilla rakennuspaikoilla, jotka on lohkottu ennen kaavan saatua lainvoiman, pinta-ala voi olla pienempi. Vesihuollon toiminta-alueella ja sen läheisyydessä rakennuspaikka tulee pääsääntöisesti liittää keskitettyyn vesihuoltoverkostoon. Vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti ja voimassa olevan talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetyn valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Rakennuspaikalle on päästävä ympärivuotisesti hälytys- ja huoltoajoneuvoilla. Rakennuslupavaiheessa tulee varmistaa, että rakennus on tiloiltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan asuinkäyttöön sopiva.
Yleismääräyksen kuvaus: Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen on mahdollista yleismääräyksessä esitetyin periaattein. Kyläalueilla ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla käyttötarkoituksen muutos voi tukea alueiden elinvoimaisuutta ja palvelujen säilymistä. Perinteisillä asuinrakennuspaikoilla on useimmiten edellytykset asumiseen jatkossakin. Rantayleiskaavassa 1989 loma-asunnot on merkitty vakituisiksi asunnoiksi, mikäli niissä on asuttu kaavan laatimisvaiheessa. Tätä periaatetta ei yksin voida pitää oikeudenmukaisena käyttötarkoituksen määrittämisessä. Todistus asumishistoriasta hankitaan kansallisarkistosta. Koska Pohjois-Tampereen kaikki ranta-alueet on kaavoitettu, käyttötarkoituksen muutos edellyttää kaupungin myöntämää poikkeamispäätöstä ennen rakennusluvan myöntämistä. Poikkeamislupa on voimassa määräajan. Rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu määräaikana hyväksytyn rakennusluvan perusteella.

YLEISMÄÄRÄYS:
Yleiskaavan määräyksiä rakennuspaikan vähimmäiskoosta ei sovelleta rakennuspaikkoihin, jotka on ennen kaavan saatua lainvoiman asianmukaisella luvalla rakennettu.
Yleismääräyksen kuvaus: Alueella sijaitsee olemassa olevia rakennuspaikkoja, joiden pinta-ala ei täytä kaavassa esitettyä uudisrakentamisen edellyttämää minimipinta-alaa. Rakennuskanta rakennuspaikoilla voidaan säilyttää, jos näille on myönnetty rakennuslupa.

YHDYSKUNTARAKENNE

Asemakaavoitettava alue

Asemakaavoitettavan alueen karttamerkintä, violetti pystyviivoitus

Alueen maankäyttö ratkaistaan ensisijaisesti asemakaavalla.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu nykyiset asemakaava-alueet laajentumisalueineen Tarastenjärvellä, Kämmenniemessä ja Polsossa sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa osoitetut asemakaavoitettavat alueet. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Kyläalue

Kyläalueen karttamerkintä, ruskea vaakaviivoitus vaalean punaisella taustalla

Muuta maaseutua tiiviimmän rakentamisen alue. Alueelle sijoittuu asutusta ja siihen liittyviä palveluita sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritys-, työskentely- ja teollisuustiloja. Alueella tulee huomioida olemassa olevien maatilan talouskeskusten toiminta. Uudisrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Mikäli alueella on keskitetty vesi- ja viemäriverkosto, pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m2.

Uudisrakentaminen ratkaistaan pääsääntöisesti suunnittelutarvepäätöksellä, rakennuspaikkojen enimmäismäärä perustuu emätilatarkasteluun.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kyläalueet, jotka sijoittuvat asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle. Näitä ovat Palonkylän itä- ja länsiosat, Hirviniemi, Aitoniemi, Kolunkylä, Värmälä, Vattula, Pohtola, Viitapohja, Teiskon kirkonseutu, Terälahti, Velaatta, Vehokylä, Kaanaa ja Kapee. Merkinnällä halutaan tukea kylien elinvoimaisuutta muuhun ympäröivään maaseutualueeseen nähden. Uudisrakentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Kyläalueella rakennusoikeuden määrä perustuu emätilatarkasteluun ja kaavan yleismääräyksen mukaiseen aluetta koskevaan mitoitukseen. Osayleiskaava-alueille sijoittuvilla kyläalueilla (Sisaruspohja, Teiskon kirkonseutu, Terälahti, Velaatta ja Kapee) maankäytön ohjaus tapahtuu voimassa olevan kyläosayleiskaavan mukaisesti. Mikäli kaavasta poiketaan, tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet.

Palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisa alue

Palvelujen saatavuuden kannalta suotuisan alueen karttamerkintä, punertava täyttö

Alue tukeutuu lähellä olevaan palvelutaajamaan tai on palvelutasoltaan hyvän joukkoliikennekäytävän varrella. Uutta asutusta sijoitettaessa on huomioitava yhteydet taajamaan. Alueelle voi sijoittua asutusta ja siihen liittyviä palveluita sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritys-, työskentely- ja teollisuustiloja. Alueella tulee huomioida olemassa olevien maatilan talouskeskusten toiminta. Uudisrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Mikäli alueella on keskitetty vesi- ja viemäriverkosto, pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m2.

Uudisrakentaminen ratkaistaan pääsääntöisesti suunnittelutarvepäätöksellä, rakennuspaikkojen enimmäismäärä perustuu emätilatarkasteluun.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu palvelujen saavutettavuuden kannalta vakituiselle uudelle asumiselle suotuisat alueet, joita ovat alle 4 kilometrin etäisyydellä (nykyistä tiestöä pitkin) Kämmenniemen, Terälahden ja Sorilan kouluista olevat alueet sekä Nurmista Terälahteen ulottuvan paremman palvelutason joukkoliikennekäytävän (alle kilometri pysäkistä) alueet. Alue tulee säilymään jatkossakin pääosin maaseutumaisena alueena, mutta uuden asutuksen muodostaminen alueelle on suotuisampaa kuin etäämmällä palveluista oleville alueille. Uudisrakentaminen edellyttää pääsääntöisesti suunnittelutarveharkintaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisalla alueella rakennusoikeuden määrä perustuu emätilatarkasteluun ja kaavan yleismääräyksen mukaiseen aluetta koskevaan mitoitukseen. Osayleiskaava-alueille sijoittuvilla alueilla (Sisaruspohja, Teiskon kirkonseutu, Terälahti ja Velaatta) maankäytön ohjaus tapahtuu voimassa olevan kyläosayleiskaavan mukaisesti. Mikäli kaavasta poiketaan, tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä.

Maaseutualue

Maaseutualueen karttamerkintä, vaalean harmaankellertävä täyttö

Alue on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja alueella tulee tukea maatalouden toimintamahdollisuuksia. Alueelle voi sijoittua myös haja-asutusluonteista asumista, loma-asumista sekä elinkeinotoimintaa, joka kokonsa ja ympäristövaikutustensa puolesta sopii alueelle. Laajemmat kehityshankkeet edellyttävät tarkemman suunnitelman laatimista. Suunnitelman tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin ja siitä on tiedotettava laajemmin kuin rajanaapureiden kuulemisella.

Uudisrakentamisen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon sijainti palvelujen kannalta epäsuotuisalla alueella sekä maa- ja metsätalouden harjoittamisesta mahdollisesti aiheutuvat häiriöt. Uudisrakennuksen rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2.

Rakennuspaikkojen enimmäismäärä perustuu emätilatarkasteluun.

Merkinnän kuvaus: Uudisrakentaminen on mahdollista suoralla rakennusluvalla Paarlahden pohjoispuolisilla harvaan asutuilla alueilla. Muut alueet ovat suunnittelutarvealuetta, jolla uudisrakentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Maaseutualueella rakennusoikeuden määrä perustuu emätilatarkasteluun ja kaavan yleismääräyksen mukaiseen aluetta koskevaan mitoitukseen. Osayleiskaava-alueille sijoittuvilla maaseutualueilla (Sisaruspohja, Teiskon kirkonseutu, Terälahti ja Velaatta) maankäytön ohjaus tapahtuu voimassa olevan kyläosayleiskaavan mukaisesti. Mikäli kaavasta poiketaan, tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet.

Elinkeinotoimintojen vyöhyke

Elinkeintoimintojen vyöhykkeen karttamerkintä, harmaa täyttö

Alue varataan elinkeinotoimintojen kehittämiselle kuten teollisuus- ja tuotantotoiminnoille, logistisille toiminnoille ja palveluille, maa-aineksen otolle sekä lumen ja maan vastaanottotoiminnoille. Toimintatilojen rakentaminen edellyttää liittymistä keskitettyyn viemäriverkostoon. Suunnittelun tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin ja siitä on tiedotettava laajemmin kuin rajanaapureiden kuulemisella. Alueen mittavampi käyttöön otto suunnitellaan asemakaavoituksella. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja. Alueelle ei tulisi sijoittaa uutta asumista.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu seututien 338 itäpuolella oleva vyöhyke Eerolansuorantien oikaisun kohdalla. Alueen valinta perustuu hyviin liikenneyhteyksiin ja nykyiseen maankäyttöön. Kyseessä on pitkän tähtäimen varaus, jonka mittavampi toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta sekä keskitettyä vesihuoltoa. Suunnittelutarveharkinta edellyttää vaikutusten arviointia ja laajempaan tarkasteluun perustuvaa arviointia asemakaavan tarpeesta. Koko vyöhykettä ei ole tarkoitus hyödyntää elinkeinotoimintoihin. Alueelle sijoitettavat muut toiminnot eivät saa aiheuttaa haittaa tulevalle elinkeinotoiminnalle. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä.

Luonnonsuojelualue- tai kohde

Luonnonsuojelualueen- ja kohteen karttamerkintä, sininen täyttö ja neliö

Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueen ja sen vaikutusalueen suunnittelussa on varmistettava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet ja ne Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukaiset alueet tai kohteet, jotka on tavoitteena suojella luonnonsuojelulain nojalla. Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena yli 5 hehtaarin laajuiset ja kohdemerkinnällä sitä pienemmät luonnonsuojelualueet. Aluemerkintä on yleispiirteinen. Alue- tai kohdemerkintää tulkitaan tarkemman suunnittelun yhteydessä olemassa olevan rajauspäätöksen mukaisesti tai rajaus tarkentuu perustamisesitystä- ja päätöstä tehdessä.
Luonnonsuojelualueita ja -kohteita on osoitettu 53 kpl ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 956 hehtaaria. Luettelo alueista ja kohteista.pdf (pdf)

Virkistysalue

Virkistysalueen karttamerkintä, vaalean vihreä täyttö

Alue on varattu laajempaa käyttäjäkuntaa palvelevaa virkistystoimintaa varten. Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa tulee ottaa huomioon luontoarvot sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Suunnittelussa tulee varmistaa alueen saavutettavuus ja kiinnittää huomiota yhteyksiin lähiseudun virkistys- ja matkailualueiden välillä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kaupungin omistamat Kulkkilan ja Ala-Pirttijärven alueet, joilla on normaalia laajempaa virkistyskäyttöä. Pienemmät virkistyskohteet on esitetty kaavakartalla 2.

Ilmailu- ja moottoriurheilualue

Ilmailu- ja moottoriurheilualueen karttamerkintä, punaisella reunuksella rajattu valkoisella täytetty alue

Toiminnan harjoittamisessa on huomioitava alueen sijainti pohjavesialueella.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kaanaan pienlentokenttä ja moottoriurheilukeskus. Ympäristöluvan mukaiset toiminnot sijaitsevat Jakamakankaan II-luokan pohjavesialueella, jossa tulee varmistua siitä, että toiminta ei vaaranna pohjavesialueen käyttökelpoisuutta vedenhankintaan.

Vesialue

Vesialueen karttamerkintä, vaalean sininen täyttö

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu vesialueena säilytettävät alueet.



Kehitettävä matkailukokonaisuus

Kehitettävän matkailukokonaisuuden karttamerkintä, keltaisella pistekatkoviivalla rajattu alue

Alueella on erityisiä edellytyksiä matkailu- ja virkistystoiminnan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Alueella tulee tukea matkailua edistäviä hankkeita ja niitä yhdistävien reitistöjen muodostamista.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen matkailun kannalta keskeiset aluekokonaisuudet Maisansalo-Murikka, Kaanaa, Paarlahti ja Kintulammi, joiden kehittäminen tulee turvata jatkossakin. Alueet ovat luonteeltaan erityyppisiä, mutta ne yhdessä voivat muodostaa rungon koko alueen matkailulle. Maisansalon alueella on mittavaa majoitustoimintaa oheispalveluineen, Kaanaassa mahdollisuudet moottoriurheiluun sekä massatapahtumiin ja Kintulammella luontomatkailua. Paarlahti nähdään monipuolisesti kehitettävänä aluekokonaisuutena, jossa kulttuuri- ja luonnonmaisema luo ainutlaatuisen pohjan matkailutoiminnoille.

Matkailukohde

Matkailualueen karttamerkintä, vinoneliö keltaisella täytöllä

Alueella sijaitsee matkailuyrityksiä, yhteisöjen loma-asuntoalueita tai leirikeskuksia. Alueiden kehittämisessä on huomioitava toiminnan yhteensovittaminen lähialueen muun maankäytön sekä maisema-, luonto- ja virkistysarvojen kanssa. Suunnittelussa tulee varmistaa alueen saavutettavuus ja kiinnittää huomiota yhteyksiin lähiseudun matkailu- ja virkistysalueiden välillä. Laajemmat kehityshankkeet edellyttävät ranta-asemakaavan tai muun tarkemman suunnitelman laatimista. Suunnitelman tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin ja siitä on tiedotettava laajemmin kuin rajanaapureiden kuulemisella.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen matkailupalvelut kuten majoitus- ja ravitsemisalan toimijat, yhteisöjen alueet, kyläyhdistysten tilat ja museot, yhteensä 39 kpl. Kohteet perustuvat pääosin Pohjois-Tampereen matkailutoimijaselvitykseen ( Ekokumppanit Oy 2018). Alueen matkailutoiminnan kehittäminen tulee turvata Tampereen kaupunkistrategian mukaisesti. Pienemmät kehittämishankkeet voidaan toteuttaa suoralla rakennusluvalla tai sunnittelutarve-/poikkeamispäätöksellä, mutta laajemmat kehittämishankkeet edellyttävät laaja-alaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Kaikissa hankkeissa on tärkeää tiedottaa lähiympäristön asukkaita ja toimijoita. Luettelo matkailukohteista (pdf)

Maatilan talouskeskus

Maatilan talouskeskuksen karttamerkintä, musta kolmio, jonka keskellä musta piste

Maataloushallinnon rekisterissä oleva aktiivitila. Talouskeskuksen yhteyteen voidaan sijoittaa toinen yksiasuntoinen asuinrakennus. Talouskeskuksen asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 1/10 rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 k-m2. Alueelle saa lisäksi rakentaa maa- ja metsätaloutta sekä siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia rakennuksia. Alueelle laaditun kokonaissuunnitelman pohjalta talouskeskuksen yhteyteen voidaan sijoittaa matkailua palvelevia rakennuksia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 300 k-m2. Toista asuinrakennusta tai matkailupalveluja palvelevia rakennuksia ei saa erottaa maanmittaustoimenpiteellä tai muutoin omaksi tilakseen.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maataloushallinnon rekisterin mukaiset Tampereen aktiivitilat (9/2017), joita on 91 kpl. Näiden lisäksi alueella voi sijaita muitakin aktiivitiloja, joilla maatalouselinkeinon harjoittaminen on erikseen todennettava. Maatalouselinkeinotoiminnan muutokseen varaudutaan mahdollistamalla sivuelinkeinojen kuten matkailun kehittäminen.

Maatalouden ydinalue

Maatalouden ydinalueen karttamerkintä, mustalla katkoviivalla rajattu alue, jonka reunassa toistuu lyhenne mt

Alue on ensisijaisesti maatalouden elinkeinoaluetta, peltoalueet on pyrittävä säilyttämään avoimina. Alueelle mahdollisesti muodostuva rakennusoikeus ja muu toiminta on pyrittävä sijoittamaan niin, ettei se aiheuta häiriötä maatalouden harjoittamiselle.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on yleispiirteisesti osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 yhteydessä selvitetyt hyvät ja yhtenäiset peltoalueet (Pirkanmaan liitto 2014). Alueiden muodostamisen kriteerejä ovat olleet mm. peltolohkojen koko, yhtenäisen pellon katkeamattomuus ja peltolohkojen väliset etäisyydet. Lohkojen on muodostettava yksin tai yhdessä vähintään 100 hehtaarin kokonaisuus. Alueita on osoitettu mm. Paarlahden eteläpuolelle, Teiskon kirkonseudulle, Ukaaseen, Vehokylään, Kaanaaseen, Velaattaan ja Kapeeseen. Merkinnällä halutaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti korostaa maatalouselinkeinon merkittävyyttä alueella.

Laaja yhtenäinen metsäalue

Laajan yhtenäisen metsäalueen karttamerkintä, vihreä katkoviiva

Alueella tulee välttää maankäytöllä tapahtuvaa metsien pirstomista niin, että syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaista, pysyvää tai muuta merkittävää pitkäkestoista haittaa. Alueelle suunniteltavien toimintojen sijoittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto- ja maisema-arvot. Alueen suunnittelussa tulee turvata metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta ja kehittämisedellytykset.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on yleispiirteisesti osoitettu metsäiset luonnon ydinalueet. Alueiden muodostamisen kriteereinä ovat olleet mm. metsäalueiden koko (yli 100 ha), luonnontilaisuus, monimuotoisuuden kannalta tärkeä metsätyyppi ja hyvä kytkeytyvyys muiden arvokkaiden metsäalueiden kanssa. Alueet ovat pääasiassa metsätalouskäytössä. Alueelle voi sijoittua asumista ja muuta maankäyttöä, mikäli toiminta ei aiheuta haittaa alueen arvoille.

Ekologinen yhteystarve

Ekologisen yhteystarpeen karttamerkintä, kaksiäinen nuoli vihreällä katkoviivalla

Alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä tulee huomioida yhteyksien säilyvyys tai toteutuminen tavalla, joka turvaa lajiston liikkumismahdollisuudet.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu sijainnin ja leveyden osalta yleispiirteiset yhteystarpeet laajojen metsäaluekokonaisuuksien välillä. Yhteydet ovat vaihtelevan levyisiä metsäkäytäviä tai metsäalueiden sarjoja ns. askelkivien muodostamia metsäketjuja, jotka tukevat ydinalueiden toimintaa ja mahdollistavat eliöstön liikkumiseen alueelta toiselle.

Nurmi-Sorilan paikalliskeskus

Nurmi-Sorilan paikalliskeskuksen karttamerkintä, teksti Nurmi-Sorila

Paikalliskeskus, jota kehitetään hyvin saavutettavana julkisten ja yksityisten palvelujen ja vapaa-ajan toimintojen alueena.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Nurmi-Sorila, jonka jatkosuunnittelu perustuu voimassa olevaan Nurmi-Sorilan osayleiskaavaan. Alueelle tulee sijoittumaan mm. asunto-, palvelu-, työpaikka- sekä virkistysalueita. Lähiympäristön liikennejärjestelyiden tulee tukea palvelujen hyvää saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla.

Kämmenniemen palvelukeskus

Kämmenniemen palvelukeskuksen karttamerkintä, teksti Kämmenniemi

Palvelukeskus, jossa sijaitsee julkisia ja yksityisiä palveluita.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kämmenniemi, jonka jatkosuunnittelu perustuu käynnissä olevaan Kämmenniemen yleissuunnitelmaan. Alueella tutkitaan mahdollisia uusia asunto- ja elinkeinotoimintojen alueita.

Terälahden kyläkeskus

Terälahden kyläkeskuksen karttamerkintä, teksti Terälahden kyläkeskus

Kyläkeskus, jossa sijaitsee julkisia ja yksityisiä palveluita.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Terälahden kyläkeskus. Terälahden voimassa olevassa osayleiskaavassa ja vireillä olevassa osayleiskaavan tarkistuksessa on osoitettu alueelle uusia asuin- ja työpaikka-alueita.

Osayleiskaava-alue

Osayleiskaava-alueen karttamerkintä, pinkki katkoviiva

Alueella on voimassa aiemmin laadittu osayleiskaava, joka ohjaa alueen maankäyttöä. Osayleiskaavaa muutettaessa tai siitä poikettaessa tulee huomioida strategisen yleiskaavan periaatteet.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen voimassa olevat osayleiskaavat (Nurmi-Sorila, Sisaruspohja, Teiskon kirkonseutu, Terälahti, Velaatta ja Kapee). Uudisrakentaminen edellyttää pääosin suunnittelutarveharkintaa ennen rakennusluvan myöntämistä.

Ranta-asemakaava-alue

Ranta-asemakaava-alueen karttamerkintä, mustalla reunuksella rajattu alue, jonka täyttönä mustaa vinoraidoitusta

Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava, joka ohjaa alueen maankäyttöä. Ranta-asemakaavaa muutettaessa tai siitä poikettaessa tulee huomioida rantayleiskaavan ja strategisen yleiskaavan periaatteet.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen voimassa olevat (1/2019) ranta-asemakaavat, joita on yhteensä 36 kpl. Kaavan mukainen rakentaminen voidaan pääosin toteuttaa suoralla rakennusluvalla.

LIIKENNE

Seudullinen pääväylä

Seudullisen pääväylän karttamerkintä, musta paksu viiva

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva seututie 338 sekä Tarastenjärvellä valtatien 9 rinnakkaistienä toimiva Hyötyvoimankatu.


Uusi seudullinen pääväylä

Uuden seudullisen pääväylän karttamerkintä, punainen paksu viiva

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukainen uusi linjaus seututielle 338 Nurmin kohdalla.


Alueellinen pääväylä

Alueellisen pääväylän karttamerkintä, musta viiva

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu ELY-keskuksen ylläpitämät yhdystiet alueella.


Liikenteen yhteystarve

Liikenteen yhteystarveen karttamerkintä, kaksipäinen nuoli mustalla katkoviivalla

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uudet Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukaiset tieliikenteen yhteystarpeet Sorilan pohjoispuolelle (Aitoniementien uusi linjaus) sekä Nurmiin Hyötyvoimankadulta länteen.

Pääkokoojakatu

Pääkokoojakadun karttamerkintä, musta ohut viiva

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu asemakaava-alueilla sijaitsevat pääkokoojakadut Kämmenniemessä.


Uusi pääkokoojakatu

Uuden pääkokoojakadun karttamerkintä, punainen ohut viiva

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uusi Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukainen pääkoojakatu Nurmi-Sorilassa.


Kehitettävä pääkokoojakatu

Kehitettävän pääkokoojakadun karttamerkintä, musta ohut katkoviiva

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kämmenniemenkadun pohjoisosa ja Aunessalmenkadun itäosa Kämmenniemessä.


Eritasoliittymä

Eritasoliittymän karttamerkintä, musta reunainen valkoisella täytetty rengas

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tarastenjärven eritasoliittymä.



Kehitettävä liittymä

Kehitettävän liittymän karttamerkintä, punainen tähti

Liikennealuetta ympäristöineen kehitetään osana täydentyvää kaupunkirakennetta. Alueelle muodostetaan sujuvat ja turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reitit sekä parannetaan seudullisen ajoneuvoliikenteen sujuvuutta.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Aitovuoren eritasoliittymä, jonka kehittämistä on tutkittu valtatien 9 yleissuunnitelman 2010 yhteydessä. Valtatiellä 9 on käynnissä tiesuunnitelman laatiminen, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Liittymän kehittäminen johtuu valtatien 9 lisäkaistoista, rinnakkaistietarpeesta ja seututien 338 uudesta linjauksesta (Nurmin ohitus).

Kehitettävä pyöräily- ja kävelyreitti

Kehitettävän pyöräily- ja kävelyreitin karttamerkintä, oranssi ohut katkoviiva

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu seudullinen pyöräilyreitti Nurmista Kämmenniemen pohjoispuolelle, Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukaiset kävelyn ja pyöräilyn pääreitit, Hyötyvoimankatu sekä Paavolantien itäosa. Merkinnän tavoitteena on yhtenäisen ja turvallisen kävely- ja pyöräilyreitistön kehittäminen em. osuuksilla.

Ohjeellinen joukkoliikenteen vaihtopysäkki

Ohjeellisen vaihtoliikenteen bussipysäkin karttamerkintä, valkoinen bussi sinisellä täytetyssä laatikossa

Pysäkin välittömässä läheisyydessä tulee varautua pyöräpysäköintiin ja liityntäpysäköinnin järjestämiseen.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu mahdolliset joukkoliikenteen vaihto- ja liityntäpysäköintipaikat Sorilassa, Tervakiventien liittymässä, Viitapohjantien liittymässä, Kämmenniemessä, Teiskon kirkkotien liittymässä sekä Terälahdessa. Pysäkin läheisyydessä tulee varautua pyörä- ja autopysäköinnin laadukkaaseen järjestämiseen. Liityntäpysäköintialueen toteuttaminen edellyttää jatkoselvityksiä ja sopimuksia mm. alueen hallinnoinnista sekä palvelun ylläpitäjästä.

YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA

Yleiskaava-alueen rajan karttamerkintä, musta katkoviiva, jossa pitkää viivaa seuraa kolme pienempää viivaa