Siirry sisältöön

Yleiskaavan sisältö

Kaupunkistrategiaa konkretisoidaan maankäytön osalta valtuustokausittain päivittyvässä Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa. Yleiskaavan toteuttamisen aikajänne on noin kaksikymmentä vuotta, mutta yleiskaavassa on strategisia tavoitteita, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua jo heti voimaan tullessaan.

Kaupungin kasvu ja sen ohjaaminen

Kantakaupungin yleiskaavassa varaudutaan tulevina vuosina kaupunkistrategian mukaiseen kasvuun. Tavoitteena on 1,4 % vuotuinen väestönkasvu, mikä tarkoittaa reilua 3 000 uutta asukasta vuodessa. Työpaikkojen määrän kasvussa tavoitellaan Pirkanmaan maakuntakaavan kasvulukua, jolloin vuonna 2040 Tampereella olisi noin 155 000 työpaikkaa.

Taulukko, jossa esitetty asukas- ja työpaikkojen määrän kehitys v. 2018-2040 Tampereella

Tampereen ydinkeskusta on koko Pirkanmaan maakunnan ydin ja kaupunkiseudun keskus. Sen lisäksi kantakaupungissa pyritään vahvistamaan aluekeskusten elinvoimaa täydennysrakentamisella ja palvelutarjonnan keskittämisellä. Tampereen viisi aluekeskusta ovat Lielahti-Hiedanranta, Tesoma, Peltolammi-Lakalaiva, Koilliskeskus ja Hervanta. Keskusverkon kytkeytymistä toisiinsa tukee raitiotiejärjestelmä joka ensimmäisen ja toisen rakentamisvaiheen jälkeen yhdistää Hervannan ja Lielahti-Hiedanranta -aluekeskuksen ydinkeskustaan. Raitiotien laajentuminen seudulliseksi on myös jo suunnitteilla. Seuturatikan eli Tampereen seudullisen raitiotien yleissuunnittelussa tarkastellaan raitiotien laajentamista Tampereelta Pirkkalan, Kangasalan Lamminrahkan ja Saarenmaan sekä Ylöjärven suuntiin ja määritellään kaupunkiseudun raitiotiejärjestelmän kehittämispolku. Yleissuunnittelu aloitettiin kesällä 2019 ja päätöksiä ratalinjauksista tehdään kuntien valtuustoissa syksyn 2020 aikana. Suunnitelmassa määritellyt jatkolinjaukset naapurikuntiin osoitetaan yleiskaavassa, jotta Tampereen raitiotiejärjestelmän laajentaminen on mahdollista tulevaisuudessa.

Kartta yleiskaavassa olevista aluekeskuksista

Yleiskaavatyön aikaan samaan aikaan on tekeillä Tampereen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP=Sustainable Urban Mobility Plan). Siinä määritellään painopistealueita ja toimenpidekokonaisuuksia, joilla kaupunkiliikkumista kehitetään turvallisemmaksi, ympäristöystävällisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Yleiskaavan kestävän liikkumisen ratkaisuja ovat keskustojen kävelypainotteisuuden kehittäminen, pyöräliikenteen pääreitistön kehittäminen sekä raitiotien seudullisen laajenemisen ohella joukkoliikennepainotteisten katujen osoittaminen ja sujuvien matkaketjujen kehittäminen.

Kaupungin kasvua ohjataan investointien kautta. Tampereella on käytössä vuosittain hyväksyttävä PALM-ohjelmointityö, jossa määritellään rakentamisen julkisten investointien ajoitukset eri alueilla. Tuorein PALM-investointiohjelma on laadittu vuosille 2019-2035, joista lähimmät vuodet on ohjelmoitu tarkimmin. Olemassa olevaa ja vireillä olevaa asemakaavavaranto vastaa noin kymmenen seuraavan vuoden kasvuun ja yleiskaavavarantoa tavoitellun kasvun turvaamiseksi tarvitaan noin vuoden 2031 jälkeen.

Kaupungin kasvun tulisi tapahtua siten, että samanaikaisesti kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Se saavutetaan vähentämällä päästöjä 80 % vuoden 1990 päästöistä ja kompensoimalla loput 20 %. Yhdyskuntarakenteella voidaan vaikuttaa päästöihin energiankäytön, purkamisen, rakentamisen ja liikkumisen osalta. Luomalla tiivistä ja sekoittunutta rakennetta, joka tukee intensiivistä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä pienentää arkipäivän matkasuoritetta työpaikkojen ja palveluiden ollessa lähellä, saavutetaan suurimmat päästövähennykset. Yleiskaavassa on määritelty kaupunkistrategian mukainen kasvun ja elinvoiman vyöhyke, joka ohjaa tehokkaan täydennysrakentamisen intensiivisen joukkoliikenteen varrelle ja jossa vaaditaan sekoittuneen rakenteen synnyttämistä sille soveltuvilla sijainneilla. Vyöhykkeen avulla ohjataan yleiskaavavarannon toteutus ja tuleva täydennysrakentaminen kestäville sijainneille.

Muutokset voimassa olevaan yleiskaavaan

Kantakaupungin yleiskaava 2017-2021 perustuu toukokuussa 2017 hyväksyttyyn kantakaupungin yleiskaavaan 2040. Yleiskaavaratkaisu on pääosin ajantasainen ja ohjaa hyvin myös uusimmassa kaupunkistrategiassa tavoitellun kasvun toteutumista. Valtuustokauden 2017 - 2021 yleiskaavan strategisia kehittämisperiaatemerkintöjä on tarkennettu ja käyttötarkoitusalueiden rajauksia on tarkistettu. Yleiskaavaa on täydennetty uusilla joukkoliikenteen palvelua lisäävillä tavoitteilla. Ohessa on lyhyesti kerrottu merkittävimmät muutokset voimassa olevaan yleiskaavaan. Näiden lisäksi on tehty pienempiä muutoksia, mm. kaavamääräysten ohjausvaikutuksen täsmentämistä tai teknisiä tarkistuksia.

Merkittävimmät muutokset edelliseen yleiskaavaan on koottu karttapalveluun muutoskartoille. Muutoskartat eivät ole varsinaista kaava-aineistoa, vaan ne on tehty helpottamaan vertailua voimassa olevaan yleiskaavaan.