Siirry sisältöön

Yleiskaava viidessä minuutissa

Kuvituskuva selostuksen tiivistelmästä

Kantakaupungin yleiskaavatyö pohjautuu kaupunginvaltuuston hyväksymään Tampereen kaupunkistrategiaan, joka on perusta kaupunkikonsernin toiminnalle ja päätöksenteolle. Strategiaa täydennetään erilaisilla periaatelinjauksilla. Maankäytön suunnittelun osalta strategiaa täydennetään Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa. Vireillä olevan yleiskaavan nimi on Tampereen kantakaupungin yleiskaava - valtuustokausi 2017-2021.

Yleiskaavaprosessi ja vuorovaikutus

Symbolikuva yleiskaavaprosessista ja vuorovaikutuksesta

Tampereen kantakaupungin yleiskaava on jatkuvasti työn alla oleva kaupungin kehittämisasiakirja. Yleiskaavassa konkretisoidaan kaupunkistrategian maankäytölliset tavoitteet ja ne hyväksytään valtuustokauden päättyessä yleiskaavan muodossa. Yleiskaavaa voikin pitää kaupungin strategian kuvana.

Valtuustokauden yleiskaavatyössä lähtökohtana on Tampereen strategia "Tampere - Sinulle paras", jonka "Urbaani ja kestävästi kasvava" -teema ohjaa keskeisesti yleiskaavatyötä. Strategian tavoitteita vuodelle 2030 ovat 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, hiilineutraalius sekä toimiminen älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijänä.

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2018. Samassa yhteydessä oli avoinna aluekeskusten kehittämistavoitteita kartoittava karttapohjainen asukaskysely. Lisäksi pidettiin viisi alueellista asukastilaisuutta, joissa esiteltiin yleiskaavan lisäksi kaupungin ajankohtaisia suunnittelu- ja rakennushankkeita.

Yleiskaavan sisältö

Symbolikuva yleiskaavan sisällöstä

Valtuustokauden yleiskaavatyössä kantakaupungin osalta pääpaino kohdistuu kaupunkistrategian kirjausten välittämiseen kaupungin maankäytön kokonaisprosessissa. Suurelta osin vuonna 2017 hyväksytty kantakaupungin yleiskaava on ajan tasalla, mikä osaltaan ilmentää Tampereella tehtävän pitkäjänteisen työn kestävän kasvun sekä asukkaille ja elinkeinoille hyvän kaupungin puolesta.

Yleiskaavatyössä on keskitytty ennen kaikkea hiilineutraalisuustavoitteeseen hankkimalla tietoa hiilineutraalisuuden yhdyskuntarakenteen välisestä kytköksestä. Tavoitteen toteutumiseksi kaupunkistrategia ohjaa jo vahvasti uuden asuntorakentamisen sijoittumisesta rakenteen kannalta edullisille vyöhykkeille. Jatkossa ohjausta on vahvistettava myös toimitilarakentamiseen, jotta kasvuun ja tulevaisuuden tarpeeseen vastaavaa työtilaa syntyy alueille, joilla olemassa olevaa rakennuskantaa ja toimitilaa korvataan uudella.

Yleiskaavaratkaisussa on aikaisempaa vahvempi painotus joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kaavassa osoitetaan 10 uutta mahdollista lähijunaseisaketta aikaisemmassa yleiskaavassa osoitettujen asemanseutujen lisäksi. Raitiotien osalta esitetään jatkolinjat Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle. Mutta on tärkeää osoittaa kehittämistavoite myös nykyiselle busseihin perustuvalle joukkoliikenteelle, joka on jatkossakin joukkoliikenneväline merkittävässä osassa kaupunkia. Kaavassa on esitetty tärkeimmät joukkoliikennepainotteiset kadut, joiden kehittäminen voidaan toteuttaa nopealla aikataululla ja paikallisesti päättämällä.

Toisena tärkeänä painotuksena on yleiskaavassa täsmennetty tavoitteita viheralueverkoston turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Kaavassa esitettyä viher- ja virkistysalueverkostokokonaisuutta koskevia määräyksiä on tarkistettu siten, että varmistetaan yhtenäisyyden ja alueiden arvojen säilyminen.

Vaikka kaupungin kasvu toteutuu pääosin uudistamalla jo rakennettuja alueita, käyttäjämäärän kasvu viher- ja virkistysalueilla lisää entisestään niihin kohdistuvaa käyttöä ja kulumista. Tästä syystä olemassa olevista viheralueista on huolehdittava riittävien virkistysmahdollisuuksien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Yleiskaavaan on tehty lisäksi teknisiä ja suunnittelutilanteen mukaisia kaavamerkintöjen ja -määräysten tarkistuksia. Edellisellä valtuustokauden yleiskaavapäätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ja sen jälkeen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaavapäätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset ja hallinto-oikeuden välipäätös on kumottu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 17.1.2020 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaava on kuulutettu kokonaisuudessaan voimaan 20.1.2020.

Edellisellä valtuustokaudella tehty työ yleiskaavan uudenlaisesta strategisemmasta sisällöstä ja esitystavasta on saanut lainvoiman, mikä antaa hyvän lähtökohdan käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön ja kaupungin pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Yleiskaavan toteuttaminen

Symbolikuva yleiskaavan toteuttamisesta

Kaavoituksen ja maankäytön toteuttamisen ohjelmointi samanaikaisesti on tärkeää, jotta kaupungin kasvu ja kehitys tapahtuvat hallitusti. Kaupunkirakenteen täydentyminen ilmastopäästöjen kannalta edullisille vyöhykkeille mahdollistaa kaupungin tavoitteen hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Yleiskaavaa toteutetaan asemakaavoitusohjelmalla ja maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmalla (PALM). Alustavan aikataulun mukaan seuraavaa PALMia käsitellään kaupunginhallituksessa huhtikuussa 2020.

Yleiskaavan vaikutukset

Symbolikuva yleiskaavan strategiakytköksestä ja vaikutuksista

Yleiskaavan tavoitellut vaikutukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan, joka painottaa kestävän kasvun lisäksi mm. Tampereen valtakunnallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden, osallisuuden ja digitalisaation teemoja. Asukasmäärän kasvun ja asemakaavoituksen kohdistuminen aluekeskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille sekä CO2-päästöjen vähentämisen osalta strategian tavoitteet ovat toteutumassa.

Yleiskaavaluonnoksen vaikutusarviointi on ryhmitelty strategian "Urbaani ja kestävästi kasvava" -teeman tavoitteiden pohjalta ja erityisesti yleiskaavassa korostuvat strategian hiilineutraalisuuteen sekä kestävän liikkumiseen liittyvät tavoitteet. Vaikutusarviointi on laadittu pääosin asiantuntija-arvioina osana kaavaluonnoksen valmistelua, ilmastovaikutuksia on arvioitu osana Suomen ympäristökeskuksen tutkimushanketta ja tuotettu yhdyskuntarakenteen nykyisiä ja tulevia päästöjä mallintava työkalu.

Strategian "Luova ja Innovatiivinen" -teeman alla olevista kirjauksista yritysten toimintaympäristöön ja saavutettavuuteen liittyvät tavoitteet ovat yleiskaavan keskeistä sisältöä. Vaikutusarviointi on laadittu asiantuntija-arvioina yleiskaava ja elinkeinopalvelut -yksiköissä.

Yleiskaavan lähtökohdat

Symbolikuva yleiskaavan lähtökohdista

Kantakaupungissa laadittava valtuustokausittain päivittyvä yleiskaava välittää kaupungin kasvu- ja kehittämistavoitteet ajantasaisesti yksityiskohtaisempaan maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun. Edellisen valtuustokauden yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.5.2017 ja se on saanut lainvoiman 20.1.2020. Tuore kantakaupungin yleiskaava on hyvä lähtökohta nyt tehtävälle yleiskaavatyölle. Käytännössä varmistetaan, että kaupunkistrategian tavoitteet ovat ajantasaisen yleiskaavan pohjalta toteutettavissa.

Edellisen ja nykyisen valtuustokauden tavoitteet kestävästä yhdyskuntarakenteesta ja liikkumisesta sekä asukkaiden ja luonnonympäristön huomioimisesta ovat suurelta osin saman sisältöisiä, mistä syystä voimassa olevaa kantakaupungin yleiskaavaan tehdään vain muutamia sisällöllisiä tarkistuksia. Valtuustokauden yleiskaavassa painottuvat toimenpiteet hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi, joukkoliikenteen kehittäminen sekä kantakaupungin viherympäristöjen turvaaminen. Lisäksi edellinen valtuusto evästi yleiskaavatyötä lähijunaliikennettä ja Ruotulan maankäyttöä koskevilla tavoitteilla.

Yleiskaavatyön rinnalla kaavan ajantasaisuuden ja päivitystarpeen arvioimiseksi on kehitetty Tampereen yhdyskuntarakenteen seurantatietoa. Avoimesti kaikkien saataville on tähän mennessä luotu neljä tilannekuvaa keskeisistä kaupunkikehityksen ja -rakenteen teemoista. Maapinta-alan käyttö-, väestönmuutos-, palvelujen monipuolisuus- ja ilmastovaikutukset-tilannekuvat ovat käytettävissä Oskari-karttapalvelussa. Lisäksi yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointia varten kehitetään paikkatietopohjaista laskentamallia nykyisen ja erilaisten kasvuskenaarioiden päästöistä.