Siirry sisältöön

Kartta 2

VIHERYMPÄRISTÖ JA VAPAA-AJAN PALVELUT

Merkinnät ja määräykset

Yleismääräykset

Yleismääräys

Alueidenkäytön suunnittelussa tulee huomioida tunnistettujen kaupunkihiljaisten alueiden säilyminen sekä varmistaa lähivirkistykseen soveltuvien kaupunkihiljaisen alueiden ja kohteiden riittävyys sekä hyvä saavutettavuus.

Merkinnän kuvaus: Kaupunkihiljaisilla alueilla tarkoitetaan alueita, joissa melutaso ei ylitä päivällä (klo 7-22) 50 dB eikä yöllä (klo 22-7) 45 dB, joilla voi kuulua ihmisten ja liikenteen ääniä, mutta alue on kuitenkin ympäristöään hiljaisempi. Tampereen kaupungin meluselvityksen (2017) tulokset esittävät kaupunkialueella melun leviämisen lisäksi myös hiljaisia alueita. Laskennallisesti hiljaisia tai lähes hiljaisia alueita löytyy sekä kaupungin reunoilta, että myös tiiviimmän kaupunkirakenteen sisältä. Alueiden kokoluokka on kuitenkin laskennallisesti pienentynyt verrattuna vuoden 2012 meluselvitykseen. Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa vuosille 2018-2022 meluntorjunnan pitkän ajan tavoitteiksi on kirjattu hiljaisten alueiden osalta: "Hiljaiset alueet ovat kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Säilytettävät hiljaiset alueet määritellään ja turvataan tärkeiden hiljaisten virkistysalueiden ääniympäristön säilyminen." Tampereen kaupunkihiljaisten alueiden tarkempi tunnistaminen / kartoitus on käynnistetty vuonna 2019 keskustan alueelta. Selvitystyötä jatketaan koskemaan koko kantakaupungin aluetta vuoden 2020 aikana.

Hiljaisilla virkistys-, liikunta- ja puistoalueilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta. Melu heikentää elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua erityisesti asumiseen käytettävillä alueilla, hoito- ja oppilaitosten alueilla sekä loma- ja virkistysalueilla. Laajojen virkistysalueiden lisäksi lähellä kotia sijaitsevat pienet, hiljaiset puistot ovat tärkeitä. Taajamissa tarvitaan kaupunkihiljaisia virkistysalueita, jotka ovat päivittäin saavutettavissa.

Alueidenkäyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että vähämeluisia ns. kaupunkihiljaisia alueita säilyy luonnon virkistyskäytön tarpeisiin, ja että asutuksen lähellä sekä hyvin saavutettavissa on kaupunkihiljaisia lähivirkistykseen sopivia alueita. Tavoite on turvata virkistysalueilla meluolosuhteet, jotka koetaan miellyttäviksi ja jotka mahdollistavat rentoutumisen ja virkistäytymisen. Tunnistettujen kaupunkihiljaisten virkistysalueiden melutilanteeseen on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota.

Keskuspuistoverkosto

Keskuspuistoverkosto

Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupamenettelyn yhteydessä tulee varmistaa luontoarvojen, kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoitettuja rakenteita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena kantakaupungin keskeiset, laajat ja yhtenäiset virkistys- ja viheralueet sekä niitä yhdistävät lähivirkistysalueiden ja puistojen sarjat. Keskuspuistoverkostolla on merkittävä asema kaupunki- ja maisemarakenteen tasapainon, luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen kantokyvyn säilyttäjänä. Keskuspuistoverkosto ilmentää maisemakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin ja muodostaa Tampereen kantakaupungin viheraluejärjestelmän ja ekologisen verkoston rungon. Keskuspuistoverkostoa täydentävät alueita yhdistävät virkistysyhteydet ja/tai lähivirkistysalueiden sarjat.

Yleiskaavan tavoitteena on, että jokaisella kaupunginosalla on omaleimainen keskuspuisto, keskuspuistoverkosto on kattava ja yhtenäinen sekä viherrakenteen, ekologian että liikkumisen näkökulmasta. Keskuspuistoverkoston tehtävänä on muodostaa selkäranka eri kaupunginosien viheralueille ja -yhteyksille sekä toimia tasapainottavana elementtinä tiivistyvän kaupungin rakennettujen alueiden lomassa, koota virkistystoimintoja ja tarjota monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia, lisätä asukkaiden lähiliikkumisen mahdollisuuksia ja asumisviihtyvyyttä, ylläpitää vesitasapainoa, muodostaa pohjavettä, parantaa paikallis- ja pienilmasto-oloja, puhdistaa ilmaa sekä toimia monipuolisena elinympäristönä ja ekologisena yhteytenä luonnon kasvi- ja eliölajeille.

Keskuspuistoverkostokokonaisuuteen kuuluu erilaisia viheralueita; maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä viheralueita ja puistoja, toiminnallisia virkistysalueita kuten mm. kaupunginosapuistoja sekä luonnonmukaisia viheraluekokonaisuuksia. Keskuspuistoverkostoon sisältyy valtaosa niistä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman kohteista, joita ei ole tarkoitus suojella luonnonsuojelulain nojalla. Keskuspuistoverkoston alueella sijaitsevat myös tärkeimmät liito-oravien elinympäristöt ja kulkuyhteydet.

Keskuspuistoverkoston päivittäisessä käytössä / lähivirkistyskäytössä olevat virkistysalueet on tarkoitus asemakaavoittaa virkistysalueiksi alueiden muun asemakaavoituksen yhteydessä. Muilla alueilla keskuspuistoverkostoa voidaan ylläpitää ja kehittää virkistys- ja viheralueena yleiskaavan pohjalta. Toimenpiteille tulee tarvittaessa hakea maisematyölupa MRL 128 §:n mukaisesti. Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen keskuspuistoverkoston merkinnän alueella sijaitsee myös olemassa olevia asuin- ja muita rakennuksia, joiden säilyttäminen on mahdollista. Asemakaavoittamattomilla alueilla maankäytöllinen lähtökohta on, että olemassa olevia rakennuksia voi korjata ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista, mutta uusia rakennuspaikkoja ei saa muodostaa. Rakentamisedellytykset tulee tutkia erillisessä poikkeuslupamenettelyssä.
Tarkemmassa suunnittelussa ja lupien myöntämisessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteillä ei heikennetä keskuspuistoverkoston yhtenäisyyttä, hyvää saavutettavuutta tai toimintojen ja luonnonympäristön monimuotoisuutta. Suunnittelussa tulee myös varmistaa, että ulkoilureitit ja ekologiset yhteydet muodostavat jatkuvan verkoston ja alueella olevat luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät.

Luonnonsuojelualue tai -kohde

Luonnonsuojelualue tai -kohde

Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet ja ne Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukaiset alueet tai kohteet, jotka on tavoitteena suojella kokonaan tai osittain luonnonsuojelulain nojalla. Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena yli 5 hehtaarin laajuiset ja kohdemerkinnällä sitä pienemmät luonnonsuojelualueet. Aluemerkintä on yleispiirteinen. Alue- tai kohdemerkintää tulkitaan tarkemman suunnittelun yhteydessä olemassa olevan rajauspäätöksen mukaisesti tai rajaus tarkentuu perustamisesitystä- ja päätöstä tehdessä. Järvensivu-Viinikan ratavarren luonnonsuojelualueet on osoitettu yhdellä kohdemerkinnällä, vaikka siihen kuuluu kolme erillistä aluetta. Aluevarauksella on osoitettu rajauspäätöksellä suojellut Myllypuron puronvarsilehdon, Villilänsaaren, Vaakkolammin, Litokallion, Viikinsaaren, Pyynikin, Kauppi-Niihaman Soukonvuoren, Halimasjärven, Pärrinkosken-Peltolammin ja Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueet sekä luonnonsuojeluohjelman mukaiset Iidesjärven, Alasjärven-Lahnakallion, Petäjässuon, Härmälän Vähäjärven, Myllyojan-Hupakonojanpuiston, Lukonmäen Pitkäahteen ja Särkijärven Lahdenperän alueet. Kohdemerkinnällä on osoitettu rajauspäätöksellä suojellut Leppiojan, Juhansuon puronvarren, Hikivuoren, Pehkusuon, Vuoreksen Koukkujärven ja Järvensivu-Viinikan ratavarren luonnonsuojelualueet ja Särkijärven, Rukkamäen ja Juhansuon jalopuumetsiköt sekä luonnonsuojeluohjelman mukaiset Pappilan-Sikosuon Kirviälänmäki ja Aitovuoren louhikkorotkon alueet. Luonnonsuojelualueita tai -kohteita ei ole tarpeen erikseen asemakaavoittaa. Asemakaavoitus tulee ajankohtaiseksi, jos luonnonsuojelualueen tai -kohteen välittömässä läheisyydessä tutkitaan täydennysrakentamista.

Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunut alue

Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunut alue

Aluetta kehitetään hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvana monipuolisena asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen vyöhykkeenä. Rantatäyttöjen materiaalin tulee olla ympäristökelpoisuudeltaan alueelle ja maankäyttöön soveltuvaa. Rakentaminen ei saa vaarantaa Epilänharju-Villilä pohjavesialueella pohjaveden laatua, aiheuttaa pohjaveden tilaan heikentäviä muutoksia eikä heikentää vedenottamoiden toimintaedellytyksiä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Näsijärven rantaan sijoittuva uusi Hiedanranta -nimisen kaupunginosan rannan ja vesistötäytön alue. Alueen kehittäminen pohjautuu Lielahti-Hiedanranta -kokonaisuutta koskevaan kansainväliseen ideakilpailuun vuodelta 2017 ja sitä seuranneeseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden kaupunginosa, joka perustuu kestävään liikkumiseen, on kaupunkimaisen tiivis, muuntautumiskykyinen sekä vihreä ja vähähiilinen.

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue

Aluetta kehitetään täydentävän asuntorakentamisen alueena virkistyskäytön sekä viher- ja virkistysverkoston, luontoarvojen ja alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alue varataan monipuoliselle asuntorakentamiselle ja asumista palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille ja lähipalveluille. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista vasta nykyisten toimintojen väistyttyä tai varmistamalla alueen soveltuminen rakentamiseen.

Alueelle sijoittuvissa yksityisten kehittämishankkeissa tulee varautua myös julkisten ja yksityisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Väylien varressa rakennusten sijoittelua ja massoittelua hyödynnetään rakenteellisena melusuojauksena.

Alueen kehittämisen tulee perustua kokonaistarkasteluun, jossa varmistetaan kytkeytyminen muuhun kaupunkirakenteeseen sekä viher- ja virkistysalueiden riittävyys.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä asuntorakentamisen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuistoverkostoon ja joita tulee kehittää viher- ja virkistysverkoston ja maiseman sekä luontoarvojen ja ekologisen verkoston lähtökohdista. Alueilla tulee toteuttaa monipuolista asuntotuotantoa eri-ikäisille ja -tuloisille sekä eri elämäntilanteessa oleville asukkaille. Alueen käyttömahdollisuuksia yleiseen virkistykseen tulee parantaa ottaen huomioon myös ympäröivien alueiden asukkaiden virkistyskäyttö. Merkinnällä osoitetut alueet ovat lähtökohdiltaan ja kehittämistavoitteiltaan erilaisia.

Länsi-Tampereella tutkittava alue sijoittuu käytöstä poistuvan Raholan jätevedenpuhdistamon ympäristöön, jonka kehittäminen mahdollistaa luoteisten kaupunginosien kytkeytymisen Pyhäjärven rantavyöhykkeeseen. Kehitettävään aluekokonaisuuteen kuuluu puhdistamoalueen lisäksi viereinen Tesoman eritasoliittymän alue sekä mahdollisesti osa Nokian moottoritiealueesta. Alueen suunnittelussa tulee erityisesti varmistaa riittävät rannan suuntaiset viher- ja virkistysyhteydet sekä ekologinen yhteys (seudullinen) ja alueelle osoitetut muut mahdolliset kehitettävät virkistyspalvelut kuten pienvenesatama sekä uimaranta. Virkistysyhteyttä Raholan alueelta Piikahaan kaupunginosapuistoon ja edelleen Tohlopin keskuspuistoverkoston alueelle tulee kehittää.

Eteläisellä alueella tutkitaan Härmälän leirintäalueen kehittämismahdollisuuksia asumisen ja virkistystoimintojen yhteensovittamiseksi.

Särkijärvi-Lahdesjärven alueella on runsaasti rakentamista rajoittavia luonto- ja virkistysarvoja. Alueelle on tehty maankäyttöselvitys, jonka johtopäätöksenä esitetään Hallilan eteläpuolelle sijoittuvaa asumisen aluetta. Alue kytketään olemassa olevaan liikenneverkkoon Vuoreksen puistokadun ja mahdollisesti Loukkaankadun kautta. Alueen asemakaavoituksessa tulee varautua niin ekologisten kuin viher- ja ulkoiluyhteyksien osoittamiseen.

Koillisella alueella Juvankadun varressa tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Kantakaupungin yleiskaavan 1998 täydennysaluevarauksia.

Kaukajärven pohjoisrannalla tutkitaan mahdollisuutta siirtää Kangasalantie kiinni pohjoispuolella oleviin teollisuustontteihin ja käyttää vapautuvaa katualuetta ja osaa ns. Kristillan alueesta täydentävään asumiseen, virkistykseen ja soutu- ja melontastadionin kehittämiseen.

Ruotulan alueesta on edellistä kantakaupungin yleiskaavaa ja sen toteuttamista varten laadittu suunnitelmavaihtoehtoja ja luontoselvityksiä. Lisäksi vuoden 2019 aikana järjestetyn Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluhankkeen lopputuloksena asukkaat esittivät yhteisen kokonaiskuvan alueen kehittämisestä. Selvitysten ja vuorovaikutuksen perusteella kaupunginhallitus päätti 12.8.2019 että raitiotie linjataan Ruotulan kohdalla Teiskontien varteen ja sen yhteyteen osoitetaan tehokkaan kerrostalorakentamisen vyöhyke. Golf-kenttää uudistetaan nykyisellä sijainnilla ja tarvittava vähäinen kentän laajentaminen suunnitellaan siten, että luonnon arvokokonaisuus säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Teiskontien eteläpuolisen maankäytön mahdollinen kehittäminen tulee kytkeä myöhemmin raitiotiepysäkkeihin.

Koillisella alueella oleva Aitovuoren ampumarata-alue lopettaa toimintansa. Rataa ja sen melualuetta voidaan kehittää mm. asumiskäyttöön maaperän pilaantuneisuusselvitysten ja mahdollisten puhdistustoimenpiteiden jälkeen.

Vesialue

Vesialue-kaavamerkintä

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu vesialueena säilytettävät alueet.


Natura-alue

Natura-alue

Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu valtioneuvoston päätöksen mukainen Myllypuron (FI0345001) puronvarsilehdon Natura 2000 -ohjelman alue. Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ssä.

Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue

Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue

Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luonnonympäristön ja maiseman arvojen kanssa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu neljä keskuspuistoverkostoon kuuluvaa kokonaisuutta: Kauppi-Niihaman alue, Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti puistoakseli, Rajamäki-Särkijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkistysaluekokonaisuus ja Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puisto-aluekokonaisuus. Aluekokonaisuuksilla on tärkeä kokoava merkitys viherympäristön ja vapaa-ajan palveluiden, maiseman ja kulttuurihistorian sekä ekologisen verkoston kannalta. Alueilla on myös paljon painetta lisätä uusia toimintoja tai yhteensovittaa osin ristiriitaisia tavoitteita. Alueet ovat keskenään erilaisia ja niiden kehittäminen omista lähtökohdistaan monipuolistaa kaupungin virkistys- ja viherpalveluiden tarjontaa merkittävästi.

Kauppi-Niihaman alue: Kauppi-Niihama on kantakaupungin tärkeimpiä virkistys- ja viherpalvelujen alueita. Se muodostaa keskeisen osan Tampereen kaupungin keskuspuistoverkostosta. Kauppi-Niihama on sekä sijainniltaan, kooltaan että luontosuhteiltaan erinomaista ulkoilualuetta. Se palvelee paitsi Tampereen kaupungin keskustaa ja itäisiä kaupunginosia myös koko kaupunkiseutua. Kauppi-Niihaman alueella on pitkä historia kaupungin yleisenä ulkoilun ja vapaa-ajan alueena. Alueella on monipuolisesti erilaisia virkistyksen- ja vapaa-ajan palveluita, mutta myös painetta edelleen monipuolistaa urheilun ja vapaa-ajan palveluita. Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluhankkeessa 2018-2019 alueelle etsittiin asukkaiden yhteistä kokonaiskuvaa alueen kehittämisestä ja alueen luontoselvitystietoa on täydennetty. Täydentynyt selvitystieto ja vertaissuunnittelijoiden tuottama suunnittelumateriaali toimivat kokonaissuunnitelman pohjana.

Kirkkosuonnotkon alue: Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti on harjujaksoa seuraava laaksomuodostuma, joka on osa kaakko–luode-suuntaista Kangasalan Pitkäjärveltä edelleen Nokianvirralle asti ulottuvaa murroslaaksoa. Iidesjärvi muodostaa yhdessä Kirkkosuon alueen kanssa yhden merkittävimmistä avoimista ja puoliavoimista maisematilakokonaisuuksista kaupungin keskustan tuntumassa. Maisema-aluetta rajaa pohjoisessa Kalevankangas, jonka laelta ja rinteiltä aukeavat näkymät kohti puoliavointa laaksoa. Iidesjärvi ranta-alueineen on arvokas biologinen kokonaisuus, jolla on myös merkittävä luonnonsuojelullinen arvo. Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja siitä ollaan muodostamassa luonnonsuojelualuetta. Kalevanharju, Aakkulanharju ja Vilusenharju ovat osa geologisesti ja maisemallisesti merkittävää Tampereen kantakaupungin läpi kulkevaa harjujaksoa. Harjujakso kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen ja alueella sijaitsee Messukylän pohjavedenottamo. Kehittämisen tarvealue on tarkoituksella rajattu koskemaan myös muuta kehittämistä kuin virkistyskäyttöä. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena, jossa alueen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen potentiaali hyödynnetään nykyistä paremmin. Keskeistä alueen suunnittelussa ovat yhteydet paitsi aluetta ympäröiviin kaupunginosiin myös seudullisen saavutettavuuden ja tunnettavuuden kehittäminen ja parantaminen. Avoimen maisematilan väheneminen kantakaupungin alueella sekä Kirkkosuon kulttuurihistorialliset tekijät puoltavat alueen säilyttämistä avoimena myös tulevaisuudessa.

Rajamäki-Särkijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkistysaluekokonaisuus: Alue sijoittuu Iidesjärvi-Kaukajärvi laaksomuodostuman etelänpuoleiselle, kaupunkikuvaa rajaavalle, metsäiselle kallioselänteelle. Aluekokonaisuus alkaa Pirkkalan rajalta Multisillan Rajamäeltä ja jatkuu Särkijärven, Hervannan kanjonin, Lukonmäen, Selkämäen ja Solkimäen kautta Kangasalan Saarenmaalle asti. Se on yksi kantakaupungin alueen maisemallisesti parhaista virkistysalueista sekä yksi tärkeimmistä seudullisista viheryhteyksistä. Kokonaisuus muodostaa keskeisen osan eteläisen Tampereen keskuspuistoverkostosta. Maisemarakenne on suuntautunut luoteesta kaakkoon, mikä näkyy erityisen hyvin Särkijärvi-Hervannan kanjonissa. Maasto on pienipiirteistä ja vaihtelevaa, mutta rinteet ovat selvästi loivempia Särkijärven pohjois- kuin eteläpuolella. Alueella on laaja polku- ja latuverkosto, useita uimarantoja, arvokkaita luontokohteita, Hervannan hyppyrimäenalue ja Särkijärvessä hyvät virkistyskalastusmahdollisuudet. Alueella on myös runsas käyttäjäpotentiaali ja uusia asuinalueita on suunnitteilla mm. Särkijärven pohjoispuolelle Västinginmäkeen. Aluekokonaisuudelle sijoittuu useita luonnonarvoiltaan merkittäviä kohteita: Multisillan Rajamäki, Särkijärven Lahdenperä, Leppänen ja Lukonlahti sekä Lukonmäen Pitkäahde. Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta: Särkijärven pohjoispuolen jalopuumetsikkö ja Hallilan Pehkusuo. Alue muodostaa yhden kantakaupungin tärkeimmistä liito-orava-kokonaisuuksista: lajin on mahdollista kulkea ja asuttaa aluetta aina Kangasalan laajoilta metsäalueilta Pirkkalan Taaporinvuorelle asti. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota ympärivuotisen virkistysreitistön kehittämiseen ja alueen kytkemiseen sekä paikalliseen että seudulliseen viher- ja virkistysverkkoon. Lisäksi tulisi määritellä asumisen ja virkistyksen sekoittuneiden alueiden tavoitteet viher- ja virkistysverkoston osalta turvaten alueen maisemalliset ja ekologiset arvot.

Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puisto:
Villilänsaari on lähiympäristön tärkeä virkistysalue. Saaren länsiosa rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2015. Alue on arvokasta kasvi- ja lintualuetta ja alueelta on sekä liito-orava- että lepakkohavaintoja. Mustavuoressa sijaitsee laskettelurinne ja alue on kokonaisuudessaan vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Mustavuoren alue sijoittuu osittain Nokialle ulottuvalle harjujaksolle. Mustavuoren alueella sijaitsee myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Tesomanpuisto ja Haukiluomanpuisto ovat osa läntisten kaupunginosien keskuspuistovyöhykettä, jolla on virkistyskäytön lisäksi merkitystä myös kaupunkirakenteen jäsentäjänä. Tesomajärven ympäristön kautta kulkee pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys Ylöjärven Teivaalanharjulta aina Villilänsaareen asti sekä itä-länsisuuntainen virkistysyhteys Myllypuron Natura-alueelta Tohloppijärven ympäristöön. Aluekokonaisuuteen kuuluu runsas virkistysreittiverkosto, kolme uimarantaa, uimahalli- ja jäähallipalvelut sekä laskettelurinne. Virkistysreittiverkostosta merkittävä osa toimii talvisin latuina.
Alueen kokonaissuunnittelussa tulee huomioida seudullisten yhteyksien kehittäminen sekä Ylöjärven että Nokian suuntaan kasvava käyttöpaine. Samoin alueen saavutettavuutta tulee parantaa ympäröiviltä asuinalueilta. Reitistöjen suunnittelussa keskeistä on eri käyttäjäryhmien huomioiminen sekä reitistöjen käyttömahdollisuuksien varmistaminen ympärivuotisesti. Mustavuoren ulkoilualueen potentiaalia monipuolisena ja ympärivuotisena ulkoilualueena tulee kehittää sekä kytkeä alue kiinteämmin ympäröivään viherverkkoon säilyttäen alueen historialliset kerrostumat. Soranottoalueiden käyttötarkoitus tulee ratkaista ja maisemointi suorittaa loppuun.

Kehitettävä keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalveluiden alue tai kohde

Alue on varattu liikunta-, urheilu- tai vapaa-ajan palveluille ja niiden tarvitsemille rakennuksille ja rakenteille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon palveluiden monipuolisuus ja -käyttöisyys, hyvä saavutettavuus erityisesti kävellen, pyörällä sekä julkisella liikenteellä, tapahtumien järjestäminen, keskitetyn pysäköinnin mahdollisuudet sekä luonto- ja muut arvot.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkoston osa-alueet, joissa sijaitsevat keskeisimmät Tampereen kaupungin tai yksityisten toimijoiden liikunta-, urheilupalveluiden ja vapaa-ajanpalveluiden toiminnot. Alueet palvelevat laajasti koko palvelualuetta, osa toiminnoista koko kaupunkia ja/tai seutua.

Merkintä ohjaa keskittämään alueita monipuolisiksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa erityisesti kävellen, pyörällä ja julkisella liikenteellä. Keskeistä on myös tutkia keskitetyn pysäköinnin mahdollisuuksia ja yhteisten pysäköintitilojen hyödyntämistä esim. tapahtumien aikana. Keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueilla suunnittelua tulee tehdä ensisijaisesti kokonaissuunnittelun yhteydessä.

Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkostolla sijaitsevat Mustavuoren laskettelurinne ja vanha maa-aineisten ottoalue, Hervannan hyppyrimäen alue, Kaupin urheilupuisto, Alasjärven - Niihaman alue ja Kaukajärven soutu- ja melontastadion (rata-alueineen).

Messu- ja urheilukeskus

Messu- ja urheilukeskus

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen messu- ja urheilukeskus. Tampereen messu- ja urheilukeskuksella on merkittävä rooli liikuntapaikkaverkostossa. Keskus toimii urheilukauden ajan muun muassa yleisurheilun, jalkapallon sekä pesäpallon harjoitus- ja tapahtumapaikkana n. 3000 päivittäisellä kävijällään. Tulevaisuuden kehittämistarpeena on yleisurheilun ympärivuotinen harjoittelu- ja kilpailuolosuhde (F-halli). Keskuksen saavutettavuutta tulee parantaa valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti kaikilla kulkuvälineillä.

Geologisesti arvokas kallioalue

Geologisesti arvokas kallioalue

Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti arvokkaat Tuomikallio–Pirunvuori, Ristimäki, Hikivuori, Taaporinvuori-Myllyvuori ja Ruskonperä-Houkanvuori kallioalueet sekä paikallisesti arvokas Väljäsuon kallioalue. Alueilla on merkittäviä, maa-aineslain tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Rajaukset perustuvat Pirkanmaan maakuntakaavan tausta-aineistoon:

- Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä (VYH 1995)
- Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet I ja II (SYKE 1996).
- Pirkanmaan POSKI-hankkeen (2012-2015) arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys.

Geologisesti arvokas harjualue

Geologisesti arvokas harjualue

Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen.


Merkinnnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti arvokas Pyynikin harjumuodostuman alue, joilla on merkittäviä, maa-aineslain tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Rajaus perustuu Pirkanmaan maakuntakaavan tausta-aineistoon:

- Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014 (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2014).

Ohjeellinen luonnon ydinalue

Luonnon ydinalue tulee säilyttää rakentamattomana sekä riittävän laajana ja yhtenäisenä. Hiljaisten alueiden (alle 35 dB) säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu ekosysteemipalvelut ja viherrakenne selvityksen (2014) pohjalta luonnon ydinalueeksi luokiteltava laaja yli 100 hehtaarin yhtenäinen ja luontoarvoiltaan monipuolinen metsäalue Kauppi-Niihamassa. Merkintä sisältää luonnonsuojelualueita ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Alueella on myös vuonna 2017 laaditun kantakaupungin meluselvityksen mukaisia hiljaisia alueita, joissa liikennemelun taso on alle 35 dB. Luonnon ydinaluetta ei ole asemakaavoitettu. Luonnon ydinalueen arvot tulisi huomioida Kauppi-Niihaman keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueen kokonaissuunnitelmassa. Luonnon ydinalue-merkinnällä on vaikutusta myös Teiskontien varren ja Taysin alueen kehittämissuunnitelmiin ja asemakaavahankkeisiin.

Ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue

Aluetta suunniteltaessa tulee kehittää virkistysyhteyksien toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä ottaa huomioon toimivien ekologisten yhteyksien ja virkistysyhteyksien kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueet, joissa ekologinen yhteys on heikko tai puutteellinen ja virkistysyhteyden laatutaso huono, johtuen pääasiassa olemassa olevan tai uuden rata- tai moottoriliikennealueen muodostamasta estevaikutuksesta. Osalla alueista on yleiskaava 2040:n yhteydessä laaditun Kantakaupungin väylien kattamisen selvityksen mukaan maastollisia edellytyksiä kansirakenteiden toteuttamiselle. Merkinnällä on osoitettu
1. Pahaluomanpuiston ja Myllypuron Natura-alueen välinen yhteys, jossa uusi suunniteltava pääradan linjaus voi katkaista ekologisen yhteyden. Myös nykyinen valtatie 3 linjaus aiheuttaa haasteita yhteyden toimivuudelle.
2. Hiedanranta-Epilänharju-Santalahti yhteys, jossa rata ja Paasikiventie aiheuttavat estevaikutusta. Paikalla on osittaista kattamisen potentiaalia.
3. Kalevan keskuspuisto-Kauppi-Linnainmaa yhteys, jossa Teiskontie ja Hervannan valtaväylä aiheuttavat estevaikutusta ja vähentävät viihtyvyyttä. Paikalla on kattamisen potentiaalia.
4. Tasanteen yhteys, jossa suunnitellun valtatien 9 parantamisen ja eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä toteutetaan vihersilta.
5. Koilliskeskuksen yhteys, jossa aluekeskustan suunnittelun yhteydessä on tarpeen parantaa virkistysyhteyksiä valtateiden yli. Alueella on kattamisen potentiaalia.
6. Kalevanharju-Iidesjärvi-Messukylä yhteys,
7. Kaukajärvi-Vilusenharju yhteys,
8. Vihioja-Nekala-Hatanpää yhteys,
9. Lakalaivan aluekeskuksen yhteydet Peltolammille, Härmälään, Sulkavuoreen ja Lahdesjärvelle
10. Messukylä-Pappila-Janka yhteys
11. Pyynikki-Särkänniemi-Santalahti yhteys
12. Hatanpää-Iidesjärvi–Keskusta–Sorsapuisto yhteys

Merkinnän alueilla on pääosin olemassa välttävä virkistysyhteys, kuten kevyen liikenteen silta tai alikulku, mutta ekologiset yhteydet ovat heikot tai ne puuttuvat kokonaan. Alueen suunnittelussa tulee vahvistaa virkistysverkoston toimivuutta / sujuvuutta sekä kehittää yhteyksien viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tarvittaessa tulisi istuttaa ekologisia yhteyksiä parantavaa kasvillisuutta tai rakentaa vihersiltoja tai alikulkuja. Alueiden toteuttaminen liittyy pääasiassa liikennealueiden ja keskusta-alueiden suunnitteluun.

Ohjeellinen ekologinen yhteys

Ohjeellinen ekologinen yhteys

Yhteydellä on merkitystä eliölajien liikkumiselle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Ekologisen yhteyden jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon tulee turvata. Tarkemman suunnittelun yhteydessä ratkaistaan ekologisen yhteyden sijainti, leveys ja luonne huomioiden arvokkaat luontokohteet, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä varmistaen, että ekologinen yhteys säilyy mahdollisimman leveänä, puustoisena, kasvillisuudeltaan kerroksellisena ja luonnon olosuhteiltaan monipuolisena. Ekologinen yhteys on turvattava maisemaa muuttavien maanrakennustöiden, puiden kaatojen tai muiden näihin verrattavien toimenpiteiden yhteydessä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu keskeisiä keskuspuistoverkoston osia yhdistäviä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä eliöiden kulkuyhteyksiä tai sellaiseksi soveltuvaa viherympäristöä. Riittävän laajojen ja monipuolisten viheralueiden lisäksi on tärkeää varmistaa, että lajien siirtyminen alueiden välillä on mahdollista. Ekologisten yhteyksien avulla on mahdollista ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, monipuolistaa virkistysverkostoa sekä turvata ekosysteemipalveluja. Kantakaupungin alueella ekologinen verkosto ja virkistysverkosto ovatkin osittain päällekkäisiä. Yhteyden luonne voi vaihdella leveydeltään ja laajuudeltaan puistomaisesta tai luonnonmukaisesta viheralueesta rakennettujen kortteleiden piha-alueisiin. Ekologisesti monipuolisimpia yhteyksiä ovat järvien ja pienvesistöjen rantametsiköt sekä vanhat metsät, mutta myös rakennettujen alueiden pihojen ja suojavyöhykkeiden kasvillisuudella on merkitystä ekologisen verkoston toimivuudelle. Liito-orava on toiminut sateenvarjolajina yhteyksiä määriteltäessä. Liito-oravakannan suotuisan suojelutason turvaamiseksi on tärkeä varmistaa, että viheralueet muodostavat liikkumista tukevan, yhtenäisen viherverkoston. Ekologisten yhteyksien sisälle on pyritty tuomaan myös niitä liito-oravan elinympäristöjä, jotka eivät ole osa keskuspuistoverkostoa. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suoraan luonnonsuojelulailla suojeltuja, vaikka ne eivät sisältyisi viherverkkoon. Ekologisen yhteyden merkinnällä osoitetut alueet ovat osin asemakaavoitettu virkistys- ja viheralueiksi. Tarvittaessa tulee laatia tarkempia luontoselvityksiä, joilla varmistetaan yhteyden riittävä leveys, laadukkuus ja toimivuus ekologisena yhteytenä. Yhteyden leveyden merkitys korostuu, kun yhteyden käyttötarpeet esim. virkistyskäyttö ja hulevesien hallintatarve lisääntyvät. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida ekologisiin yhteyksiin sijoittuvat arvokkaat luontokohteet sekä alueiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Samoin tulee turvata liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä elinympäristöjen säilyminen lajille soveltuvina. Ekologinen yhteys tulee toteuttaa yhtenäisenä ja rakenteellisesti monipuolisena ja kerroksellisena. Merkinnän lähelle tuleva täydennysrakentaminen tulee suunnitella siten, että yhteysmerkinnän tarkoittaman olemassa olevan viherrakenteen toimivuus ekologisena yhteytenä ei heikkenisi. Merkintä ohjaa myös asemakaavoittamaan ekologisia yhteyksiä korttelialueille, jolloin rakentamishankkeeseen ryhtyvä olisi velvollinen säilyttämään kasvillisuuden tai toteuttamaan toimenpiteitä ekologisten yhteyksien parantamiseksi.

Ohjeellinen virkistysyhteys

Keskuspuistoverkostoa yhdistävä virkistysyhteys tai lähivirkistysalueiden sarja. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa lähivirkistysalueiden riittävyys, saavutettavuus, luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä varmistaa virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta luonnonmukaiseen.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva tai kehitettävä keskuspuistoverkostoa yhdistävä ja täydentävä yhteys, ulkoilureitti tai lähivirkistysalueiden sarja, joka palvelee asuinalueiden tai keskustojen virkistys- ja viheryhteytenä ja lähivirkistysalueena. Keskeisenä tavoitteena on parantaa keskuspuistoverkoston saavutettavuutta. Verkosto on laaja sisältäen hyvin erityyppisiä kehittämistavoitteita ja tarpeita. Yhteyden luonne voi vaihdella leveydeltään ja laajuudeltaan rakennetusta puistokadusta, puistomaiseen kaupunkipuistoon ja luonnonmukaiseen metsäiseen viheralueeseen. Virkistys- ja viheryhteyksiä on yleiskaavassa varattu kaupungin eri osiin pääasiassa olemassa olevien asemakaavoitettujen puistojen tai virkistysyhteyksien kohdille siten, että yhdessä keskuspuistoverkoston kanssa ne muodostavat kantakaupungin läpi jatkuvan katkeamattoman virkistysverkoston. Merkinnällä osoitetun yhteyden lisäksi viheralueilla on tai sinne voidaan osoittaa myös muita virkistysreittejä ja polkuja. Merkinnän lähelle tuleva täydennysrakentaminen tulee suunnitella siten, että yhteysmerkinnän tarkoittaman olemassa olevan viherrakenteen toimivuus virkistysyhteytenä ja lähivirkistysalueena paranee. Erityinen kehittämiskohde on katkeamaton rantareitistö, järveltä järvelle johtavat yhteydet ovat myös osa seudullista liikunta- , virkistys- ja luontopalveluita. Tavoitteena on aktivoida Pyhä- ja Näsijärven rantoja ympärivuotisen rannoilla ja järvillä liikkumisen reitteinä, joiden käyttöä tukee virkistyspalveluiden kehittäminen. Ranta-alueille sijoittuvan loma-asutuksen vuoksi virkistysyhteysmerkinnällä on osoitettu myös loma-asunnoille johtavat ajoyhteydet ja pääsytiet.

Pyöräliikenteen pääreitistö

Pyöräliikenteen pääreitistö

Pyöräliikenteen pääreitistöä kehitetään korkeatasoisena ja laadukkaana pyöräliikenteen verkkona, joka yhdistää seutukeskukset ja aluekeskukset Tampereen keskustaan sekä toisiinsa. Pääreitistöä kehitetään nykyisten ja puuttuvien osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, nopeina ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan omille väylilleen. Pääreitistön kehittämismahdollisuudet ja tarkempi sijainti ratkaistaan jatkosuunnittelussa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu pyöräliikenteen seudullisen pääreitistön ja verkostoa täydentävien alueellisten yhteyksien tavoiteverkko. Merkinnän tavoitteena on pyöräliikenteen pääreitistön kehittäminen johdonmukaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi verkoksi, joka mahdollistaa sujuvan pyöräilyn yhdistäen kaupunkiseudun keskustat ja aluekeskukset toisiinsa parantaen saavutettavuutta pyörällä sekä lisäten pyöräilyn kilpailukykyä ja houkuttelevuutta kulkumuotona. Reitin kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota väylän laatuun mm. jalankulun ja pyöräilyn erotteluun, valaistukseen, pintamateriaaleihin ja liittymäratkaisuihin. Lisäksi pääreittien varrella panostetaan toimiviin matkaketjuihin mm. laadukkailla pysäkkijärjestelyillä ja pyöräpysäköinnillä.

Kehitettävä virkistyspainotteinen pyöräilyreitti

Kehitettävä virkistyspainotteinen pyöräilyreitti

Reitti tulee suunnitella ja toteuttaa alueen ympäristöarvot ja virkistyskäyttö huomioiden.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu viheralueilla sijaitsevia reittejä sekä tavoiteltuja viihtyisiä reittiyhteyksiä, joita voidaan kehittää muun virkistyskäytön lisäksi pyöräilyn näkökulmasta vaihtoehdoksi nopeille pääkatujen varrella oleville yhteyksille. Reittiyhteydet ovat lähtökohdiltaan erilaisia ja niillä on eri tyyppisiä kehittämistarpeita. Reitin suunnittelussa tulee ratkaista pyöräilyn ja muun virkistyskäytön välinen suhde ja alueen virkistys- ja ympäristöarvot huomioiva toteuttamistapa. Merkinnän tavoitteena on kytkeä pyöräily soveltuvissa kohdin osaksi viheralueiden tarjoamaa virkistyspalveluverkostoa. Tavoitteena on lisäksi edistää sellaisen pyöräily-ympäristön syntyä, joka tuottaa positiivisia pyöräilykokemuksia ja mahdollistaa turvallisen vapaa-ajan pyöräilyn entistä paremmin myös niille käyttäjäryhmille (esim. lapset ja erityisryhmät), joiden kynnys pyöräillä katualueella saattaa olla korkea. Reitin sijoittuessa viheralueelle sen geometria, poikkileikkaus ja pintamateriaalit tulee sovittaa huolellisesti ympäristöönsä siten, että viheralue säilyttää ominaisluonteensa. Pitkällä tähtäimellä yhdyskuntarakenne tiivistyy myös näiden merkittävien virkistysreittien ympärillä ja se lisää tarvetta kehittää näitä reittejä palvelemaan yhä suurempia kulkijamääriä.

Kehitettävinä reitteinä on osoitettu:
1. Pyhäjärven maisemareitistä osuus, joka kulkee rannan tuntumassa Villilästä Pispalan ja Pyynikin kautta Tampereen keskustaan. Kehitetään maisema-/ matkailureittinä.
2. Pyhäjärven eteläisellä rannalla on osoitettu yhteys Härmälänrannasta Rantaperkiöön.
3. Pappila-Kaleva yhteys, kehitetään nopealle pyöräilylle vaihtoehtoisena viihtyisänä reittinä asuinalueiden ja keskustan välillä.
4. Kaukajärvi-Turtola yhteys, kehitetään nopealle pyöräilylle vaihtoehtoisena viihtyisänä reittinä asuinalueiden ja keskustan välillä.
5. Uittotunnelin yhteys Pyhäjärven ja Näsijärven välillä. Kehitetään maisema- / matkailureittinä.

Kansallisen kaupunkipuiston alue, alustava rajaus (KH 12.8.2019)

Kansallisen kaupunkipuiston alue, alustava rajaus (KH 12.8.2019)

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kaupunginhallituksen 12.8.2019 (334§) nähtäville asettama kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen rajausehdotus. Alustava rajausehdotus oli nähtävillä 2.9.-1.10.2019. Kansallisen kaupunkipuiston rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, Tampereen kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä erillisellä kaupunginhallituksen päätöksellä. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemusluonnos rajausesityksineen on tavoitteena tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 2020. Kansallinen kaupunkipuisto on Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvokkaita kulttuurimaisemia ja luonnonalueita yhdistävä kaupunkiympäristön kokonaisuus, jota statuksen ympäristöministeriöltä saanut kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 68-71§).

Kansallisen kaupunkipuiston muutosalue, alustava rajaus (KH 12.8.2019)

Kansallisen kaupunkipuiston muutosalue, alustava rajaus (KH 12.8.2019)

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitettu kansallisen kaupunkipuiston muutosalue on kansallisen kaupunkipuiston hakuvaiheen rajausehdotukseen (KH 12.8.2019, 334§) sisältyvä suurpiirteinen ja myöhemmän asemakaavoituksen mukaisesti tarkentuva aluerajaus. Kansallisen kaupunkipuiston rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, Tampereen kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä erillisellä kaupunginhallituksen päätöksellä. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemusluonnos rajausesityksineen on tavoitteena tuoda kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 2020. Kaupunki sitoutuu hakemuksessa muutosalueen kehittämiseen kansallisen kaupunkipuiston arvojen mukaisesti kaupunkipuiston sisältöön soveltuvilla osa-alueilla erillisten suunnittelua ohjaavien määräysten kautta. Määräykset siirtyvät ympäristöministeriön kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen. Kansallinen kaupunkipuisto on Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvokkaita kulttuurimaisemia ja luonnonalueita yhdistävä kaupunkiympäristön kokonaisuus, jota statuksen ympäristöministeriöltä saanut kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 68-71§).

Erikoispuisto

Alueita ylläpidetään ja kehitetään omista lähtökohdistaan seudullisesti merkittävinä virkistyspalveluiden, tapahtumien, matkailun ja vapaa-ajan alueina. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon erikoispuistojen hyvä saavutettavuus ja esteettömyys sekä olemassa olevat ominaispiirteet ja arvot.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu erikoispuistot, joilla on erityinen merkitys seudullisina virkistyspalveluina, tapahtumapaikkoina tai matkailun kohteina. Osa puistoista on olemassa olevia kaupungin tärkeimpiä keskustapuistoja, matkailukohteita tai nähtävyyksiä ja osa taas uusia suunnitteilla olevia teemapuistoja. Erikoispuistoja ovat: Hatanpään arboretum, Pyynikki, Kalevan liikennepuisto, Vuoreksen liikuntapuisto, Vilusenharjun skeitti- ja bmx-puisto, Iidesjärven perhepuisto ja Santalahden rantapuisto (Särkänniemen tapahtumapuisto).

Kaupunginosapuisto

Alueella sijaitsee asemakaavan mukainen kaupunginosapuisto. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa kaupunginosapuiston riittävä koko, monipuolinen palvelutaso, hyvä saavutettavuus sekä kytkeytyminen ympäröiviin asuinalueisiin ja viherympäristöön.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmän mukaiset kaupunginosapuistot. Kaupunginosapuistot ovat päivittäisen leikin ja oleskelun lisäksi tarkoitettu paikallisia eri ikäryhmien urheilu- ja ulkoiluharrastuksia ja myös tapahtumia varten. Lasten leikkipaikkojen ja pallokenttien lisäksi voi kaupunginosapuistoissa olla erilaisia pelikenttiä ja reittejä. Kaupunginosapuistoja käyttävät usein myös koululaisryhmät, päiväkodit ja perhepäivähoitajat. Kaupunginosapuistot ovat merkittäviä kaupunkikuvan elävöittäjinä. Laajimmat puistot ovat usein pääosin metsäisiä, toiminnallisilta osiltaan rakennettuja puistoja. Kaupunginosien erilaisuudesta ja vaihtelevasta koosta johtuen kaikissa kaupunginosissa ei ole varsinaista kaupunginosapuistoksi luonnehdittavaa puistoa. Kaupunginosapuistoja ovat esimerkiksi Saukonpuisto Petsamossa, Pyhällönpuisto Lentävänniemessä ja Isolammenpuisto Kaukajärvellä. Keskeisiä kaupunginosapuistojen kehittämistavoitteita ovat monipuolisuus ja turvallisuus sekä koululaisille ja nuorille suunnattujen palvelujen lisääminen. Kaupunginosapuistot on asemakaavoitettu virkistys- ja viheralueiksi. Kaupunginosapuiston läheisyyteen suunniteltavan täydennysrakentamisen yhteydessä on varmistettava, että kaupunginosapuisto säilyy riittävän laajana. Täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä on myös selvitettävä olemassa olevan kaupunginosapuiston riittävyys kasvavalle asukasmäärälle ja tarvittaessa kehitettävä kaupunginosapuiston toimivuutta ja saavutettavuutta. Myös kaupunginosapuistojen esteettömyyden parantamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Ohjeellinen uusi kaupunginosapuisto

Alueelle on varattava tilaa uudelle kaupunginosapuistolle, jonka toteuttaminen on ajankohtainen uuden keskustan tai asuinalueen kehittämisen yhteydessä. Kaupunginosapuiston tulee olla hyvin saavutettava, riittävän suuri sekä toiminnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolinen.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uusiin keskustoihin tai kaupunginosiin liittyvä tarve uudelle kaupunginosapuistolle. Uusi kaupunginosapuisto on osoitettu Hiedanrannan ja Ojalan uusiin kaupunginosiin, Teiskontien pohjoispuolelle sijoittuvalle asumisen ja virkistyksen sekoittuneelle alueelle, Hervantajärven uudelle asuinalueelle, Turtolan ja Lakalaivan uusille keskusta-alueille, Ristinarkun täydentyvälle asuinalueelle sekä muuttuvan järjestelyratapihan alueelle. Uusien kaupunginosapuistojen kehittäminen/rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, kun yleiskaavalla osoitettu keskusta- tai asuinalue toteutetaan. Kaupunginosapuiston tarkempi sijainti, koko ja toiminnot määritellään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaupungin osapuisto voidaan toteuttaa kokonaan uutena puistona tai se voidaan osoittaa olemassa olevalle viheralueelle kehittäen sen palveluita ja toimintoja vastaamaan kaupunginosapuiston vaatimus- ja laatutasoa.

Ohjeellinen uusi leirintäalue

Leirintäalueen sijoittamisen edellytykset ja yhteensovittaminen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.

Merkinnän kuvaus: Yleiskaavassa on osoitettu tarve uudelle leirintäalueelle, sijoitusvaihtoehtoina Alasjärven ja Suomensaaren ympäristöt. Nykyiselle Härmälän leirintäalueelle on tavoitteena toteuttaa asuntorakentamista virkistyskäytön ohella. Tampereen kaupunki käynnisti syksyllä 2019 selvitystyön, jossa on kartoitettu leirintämatkailun nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja alan megatrendejä sekä tarkasteltu leirintäalueen sijoittumisvaihtoehtoja Tampereen alueella. Selvityksen johtopäätöksenä todetaan, että leirintämatkailu tulee nähdä verkostomaisema palveluna muiden virkistyspalveluiden yhteydessä palvellen monipuolisesti sekä kaupunkilaisia että matkailijoita. Selvityksen pohjalta yleiskaavaluonnoksessa esitetään kaksi vaihtoehtoa uuden leirintäalueen sijoituspaikaksi.

Ryhmäpuutarha-alue

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat ryhmä- ja siirtolapuutarha-alueet Raholassa, Nekalassa ja Litukanpuistossa.


Ohjeellinen kehitettävä ryhmäpuutarha-alue

Ryhmäpuutarha-alueen laajentamisen edellytykset ja yhteensovittaminen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva Niihaman ryhmä- ja siirtolapuutarha-alue, jota on tavoitteena laajentaa. Laajentaminen tulisi suunnitella asemakaavalla, jossa ratkaistaan siirtolapuutarhatoimintojen, virkistys- ja luontoarvojen ja muiden tarpeiden yhteensovittaminen.

Pienvene- tai lauttasatama

Vesiliikenteen toiminta on otettava huomioon suunniteltaessa lähiympäristön maankäyttöä sekä uusia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat pienvene- ja lauttasatamat, joita ovat Jänissaaren, Halkoniemen, Santalahden, Perkiönlahden, Rantaperkiön, Uittotunnelin/Hyhkyn, Rauhaniemen, Katiskanlahden, Tasanteen ja Härmälänsaaren satamat. Satamien perusvarustukseen kuuluvat parkkipaikat, sähköpisteet ja jätepisteet. Lisävarustuksena on mm. septitankkien tyhjennystä, polttoainejakelua ja mastonostureita. Esteettömiä venepaikkoja ja laitureita kalastukseen on toteutettu eri puolille kantakaupunkia. Satamissa voidaan edelleen kehittää esteettömyyttä, kanoottien säilytysmahdollisuuksia, veneiden, kanoottien ja vesijettien vuokrausta sekä veneiden ja venetarvikkeiden myyntiä. Tällaisten kaupallisten toimintojen satamia voisivat olla esim. uusi Hiedanrannan satama tai Santalahden satama. Vanhat laivalaiturit tulisi kunnostaa käyttökelpoisiksi. Rannoissa on jo olemassa sopiva syvyys laivaliikenteelle ja tulevaisuudessa niitä voidaan hyödyntää venematkailun lisääntyessä. Veneiden talvisäilytyspaikkojen tarjoaminen ei kuulu kaupungin vastuulle. Kaupungin tavoitteena ei ole osoittaa talvisäilytyspaikkoja kantakaupungin alueelle. Sen sijaan aidattu alue, jossa voisi säilyttää uisteluveneitä yms. veneilykauden aikana, on tarpeen, mutta sen ei tarvitse sijaita vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Merkinnällä osoitettujen pienvene- tai lauttasatamien lisäksi kantakaupungin alueella on pienempiä venevalkamia ja laituripaikkoja.

Ohjeellinen uusi tai kehitettävä pienvene- tai lauttasatama

Uuden tai kehitettävän pienvene- tai lauttasataman sijoittamisen tai kehittämisen edellytykset tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uusia tai kehitettäviä pienvene- tai lauttasatamia, joita ovat Raholan, Hiedanrannan, Viinikanlahden puhdistamon rannan ja Viikinsaaren satamat. Uuden sataman sijoittamisen edellytykset tulisi tutkia asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhteydessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pysäköinnin järjestämiseen.

Uimaranta

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat uimarannat, joissa on kattava palvelutaso mm. pukusuojat, wc/käymälä ja/tai saunatilat sekä esimerkiksi talviuintimahdollisuus. Uimarantoina on osoitettu Tesomajärven, Tohlopin, Suomensaaren, Tahmelan, Kaukajärven, Suolijärven, Peltolammin, Hervantajärven, Alasjärven sekä Rauhaniemen uimarannat. Merkinnällä osoitettujen uimarantojen lisäksi kantakaupungin alueella on myös pienempiä uimapaikkoja.

Ohjeellinen uusi tai kehitettävä uimaranta

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uudet tai kehitettävät uimarannat. Uusi palvelutasoltaan kattava uimaranta olisi tarpeen sijoittaa Hiedanrantaan, Raholanrantaan, Vuorekseen ja Härmälänrantaan uusien asuinalueiden palveluiksi. Pyynikin ja Lahdesjärven uimarantoja on tavoitteena kehittää. Kehittämisen yhteydessä rannan sijaintia voidaan tarvittaessa muuttaa nykyisestä.

Hautausmaa

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat hautausmaa-alueet Lamminpäässä, Kalevanharjulla ja Messukylässä. Kalevanharjun ja Messukylän hautausmaat on asemakaavoitettu. Lamminpään hautausmaa on asemakaavoittamaton. Lamminpään hautausmaan asemakaavoitus on ajankohtaista, jos alueella on tarpeita lisärakentamiselle.

Merkittävä oja tai vesireitti

Merkittävä oja tai vesireitti

Vesireitti tai avoimena säilytettävä oja.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kantakaupungin pienvesiselvityksen (2011) merkittävät purot, ojat ja norot. Kohteet tulee säilyttää avoimena ja vesireitit eli putkitetut osuudet tulee pyrkiä palauttamaan avoimiksi. Kohteilla on arvoa hulevesien hallinnan sekä luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta. Ojan välitön lähiympäristö tulee säilyttää rakentamattomana ja mahdollisimman kasvipeitteisenä. Asiantuntija-arvio huomioonotettavan lähiympäristön laajuudesta tulee tehdä hankekohtaisesti perustuen kohteen merkitykseen hulevesien hallinnassa sekä kohteen merkitykseen osana luontoarvo- ja virkistysverkostoa. Merkittävien ojien lisäksi kantakaupungin alueella on pienempiä ojia, joilla on merkitystä huleveden hallinnan sekä muiden ympäristöarvojen kannalta: myös nämä tulee säilyttää avoimena ja viherympäristöltään yhtenäisenä maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaavaluonnoksessa esitetyt merkittävät ojat ja vesireitit tullaan tarkistamaan ehdotusvaiheessa.