Siirry sisältöön

Kartta 1

YHDYSKUNTARAKENNE

Merkinnät ja määräykset

Yleismääräykset

Yleismääräys

Yleiskaavan käyttötarkoitusalueilla voidaan sallia käyttötarkoituksesta poikkeavaa rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoitukselle. Asemakaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjataan yleiskaavan kartoilla 1 - 4.

Yleiskaavan RA ja R -alueilla yleiskaavaa voidaan käyttää MRL 72 §:n mukaisesti rakentamisen ohjaamiseen. Muilla alueilla rakentaminen edellyttää pääsääntöisesti asemakaavaa.

Rakennettaessa yli 50 metriä korkeita tuulivoimaloita tulee pyytää erillinen lausunto Puolustusvoimilta.

Seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat ovat paljon tilaa vaativan kaupan osalta 15 000 k-m², keskustahakuisen vähittäiskaupan osalta 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupan osalta 5 000 k-m².

Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle ei saa sijoittaa yli 4 000 k-m² suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä ja myymäläkeskittymiä.

Merkinnän kuvaus: Käyttötarkoitusaluemerkinnöillä on osoitettu alueiden maankäyttötavoite asemakaavan muutoksille. Pääkäyttötarkoituksen kanssa ristiriidassa olevia asemakaavoja tulee tarkistaa ensisijaisesti yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi. Muussa tapauksessa asemakaavassa on osoitettava, että toiminnasta ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käytölle. Asemakaavaa laadittaessa on huomioitava kaavakarttojen 1-4 merkinnät ja määräykset.

Yleiskaavassa loma-asumiseen ja yhteisöjen loma-asumiseen on osoitettu olemassa olevia ja rakennettuja rantaan rajautuvia kiinteistöjä, joille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan pohjalta ja joille ei laadita asemakaavaa. Muualla edellytetään asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan myöntämistä.

Tuulivoimalan korkeudella yli 50 metriä tarkoitetaan korkeutta maanpinnasta.

Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Samanlainen tulkinta koskee myös seudullisesti merkityksellisiä vähittäiskaupan suuryksikköjä.

Maankäyttö

Keskustatoimintojen alue

Aluetta kehitetään toiminnoiltaan sekoittuneena ja kaupunkikuvaltaan laadukkaana keskustamaisena ympäristönä. Alueelle voi sijoittua palveluja, työpaikkoja, keskustaympäristöön soveltuvaa asumista sekä monipuolisia vapaa-ajan, virkistyksen ja kaupunkikulttuurin toimintoja.

Alueella tapahtuvan täydennysrakentamisen tulee edistää toiminnallista monipuolisuutta sekä viihtyisän ja omaleimaisen kaupunkiympäristön syntymistä. Julkiseen kaupunkitilaan avautuvat maantasokerrokset tulee osoittaa pääsääntöisesti liike- ja toimitiloiksi. Alueelle sijoittuvissa yksityisten kehittämishankkeissa tulee varautua myös julkisten ja yksityisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin sekä toimitilojen kokonaismäärän riittävyyteen.

Keskustojen toiminnallisia ydinalueita tulee kehittää viihtyisinä kävelyn ja oleskelun alueina. Alueen liikenneympäristöä tulee kehittää kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla turvaamalla riittävät tilavaraukset kestäville liikkumismuodoille. Alueen pysäköintiratkaisut tulee toteuttaa suosien keskitettyä rakenteellista pysäköintiä sekä pysäköinnin tehostamiskeinoihin perustuvia ratkaisuja.
Yhteydet alueen ulkopuolisille laajemmille viher- ja virkistysvyöhykkeille tulee turvata. Tiivistyvässä kaupunkiympäristössä tulee kehittää kaupunkivihreän ratkaisuja miellyttävän ympäristökokemuksen ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen ydinkeskusta ja sen mahdolliset laajentumisalueet, aluekeskusten alueet ja muut kantakaupungin alueet, joille tavoitellaan keskustamaista rakenteen tiiviyttä ja toimintojen monipuolisuutta. Alueita tulee kehittää kaupunkikuvallisista ja -tilallisista lähtökohdista. Asemakaavojen muutoksen yhteydessä tulee tukea keskustamaisen julkisen kaupunkitilan muodostumista tonttien maantason ja rakennusten alimpien kerrosten ratkaisuilla.

Asuntorakentamisessa tulee ottaa huomioon ympäristön häiriöistä johtuvat haitat sekä turvattava pääsy virkistysalueille. Alueelle tulee toteutustavasta riippumatta sijoittaa julkisia ulko- ja sisäoleskelutiloja sekä varmistaa houkuttelevien, viihtyisien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen kestävien liikkumismuotojen käyttäjille. Lisäksi liikenneympäristön suunnittelussa tulee huomioida tarpeen mukaan uudet, esimerkiksi sähköavusteiset kaupunkiliikkumisen muodot. Alueen asemakaavoitettuja puistoja ja virkistysalueita ei ole tarkoitettu täydennysrakentamiseen. Alueella virkistysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden riittävyys ja laadullinen kehittäminen tulee varmistaa mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä.

Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä ja varsinkin olemassa olevan rakennuskannan korvautuessa tulee arvioida muun kuin asuntorakentamisen tilatarve yhteistyössä kaupungin elinkeino-, palvelu- ja maankäyttösektorien kanssa. Palvelutilatarpeet julkisten palvelujen osalta on voitava sisällyttää osaksi yksityisiä hankkeita ja laadittavia asemakaavoja. Erityisesti muutettaessa tonttien käyttötarkoitusta asumiseen tulee toteuttaa riittävästi liike- ja toimitilaa rakennusten ensimmäisiin kerroksiin, jotta voidaan vastata väestönlisäyksen myötä kasvavaan palvelu- ja työpaikkatarpeeseen sekä edistää kestävän, sekoittuneen kaupunkirakenteen muodostumista.

Jotta voidaan varmistaa kaupunkiympäristön tiiviyttä ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen, ei autoliikenteelle varattujen alueiden pinta-alaa tule keskustoissa kasvattaa nykyisestä. Kasvavaan liikennetarpeeseen tulee vastata ennen kaikkea liikennealueiden tilankäytön tehostamisella. Tonteilla maantasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa pysäköinti- ja liikennealueiksi. Lyhytaikainen vieraspysäköinti on syytä toteuttaa kuitenkin maantasossa.

Ydinkeskusta: Ydinkeskustaa kehitetään koko Pirkanmaan ja kaupunkiseudun palvelujen ja työpaikkojen keskittymänä. Etelän suunnassa ydinkeskustan laajentumisen alueita ovat Viinikan jätevedenpuhdistamon alue sekä osa Hatanpään alueesta. Alueiden kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on liittää alueet osaksi keskustan kestävän liikkumisen kokonaisuutta.

Kaleva: Nykyisen ydinkeskustan itäpuolella keskustan tiiviys ja monipuolisuus ulottuu Teiskontien ja Sammonkadun ympäristöihin. Kalevan aluetta tulee täydentää raitiotien rakentamisen myötä. Suuri osa alueesta on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja täydentämisen suhde kulttuuriarvoihin on huomioitava suunnittelussa.

Täydentyvä keskusta

Täydentyvä keskusta

Aluetta kehitetään täydennettävänä keskustatoimintojen alueena. Täydentämisen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta ja keskustojen elinvoimaisuutta. Suuryksikköjen enimmäismitoitus on Hervannassa 70 000 k-m² ja Tesomalla 30 000 k-m². Kaukajärven keskusta-aluetta koskevat maakuntakaavan taajamatoimintojen kaupan mitoitukset. Vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus Kalevassa on 70 000 k-m².

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kaleva-Hakametsän keskusta-alue, Tesoman ja Hervannan aluekeskukset ja Kaukajärven paikalliskeskus, joissa keskustamainen rakenne on jo toteutunut tai toteutuu uusien asemakaavojen toteuttamisen myötä. Tarkemmassa suunnittelussa on tavoitteina vahvistaa alueiden monipuolisia toimintoja ja turvata keskustan ydinalueella asukasmäärän ja palvelujen säilyminen.

Kaleva-Hakametsä: Sammonkadun päätteenä oleva Hakametsä on kehittyvä alue. Alueella on vireillä lukuisia asumisen ja kaupan palveluiden hankkeita, joita raitiotien tulo alueelle vahvistaa. Hakametsän jäähallia ympäristöineen ollaan muuttamassa urheilijatoimijat kokoavaksi kansainvälisen vaatimustason täyttäväksi keskukseksi Sport Campus -hankkeen avulla. Kalevan ja Hakametsän alueiden tarkemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota Hervannan valtaväylän estevaikutuksen pienentämiseen.

Tesoma: Läntisellä alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Tesoman aluekeskus. Tesoman keskustassa on jo uudistustyö käynnissä keskeisten korttelien osalta. Pitkällä aikavälillä täydentävää rakentamista tulee lisätä keskustan etelä- ja länsipuolelle mm. käyttötarkoituksen muutosten myötä.

Hervanta: Kaakkoisella alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Hervannan aluekeskus. Keskusta-aluetta täydennetään monipuolisella rakenteella ja laajennetaan Hervannan valtaväylän suuntaisena kaupunginosan pohjoiseen reunaan saakka ja valtaväylän yli itään. Hervannan valtavaäylän itäpuolelle tulee tarkemmassa suunnittelussa ratkaista sujuva kävelyn ja pyöräilyn yhteys Hermiankadun ja Vaajakadun välille. Pohjoisosan alueesta on järjestetty suunnittelukilpailu, jonka pohjalta aluetta asemakaavoitetaan.

Kaukajärvi: Kaakkoisella Tampereella pienialaisena keskusta-alueena on osoitettu Kaukajärven palvelujen keskittymä Juvankadun pohjoispäässä. Jo olevan palvelutarjonnan lisäksi alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa tukee Kaukajärven edelleen kehittämistä käyttötarkoitukseltaan monipuolisena palvelujen mutta myös asumisen ja työpaikkojen alueena. Kaukajärven keskustan kehittämiselle suuri potentiaali on myös valtatie 9:n ylittävä kansi, jonka kautta keskustan läpi voidaan ohjata Iidesjärven ja Kaukajärven yhdistävä puistoverkosto. Tämän laadullistavan elementin tulee olla keskustan kehittämisessä näkyvä lähtökohta, jota myös asuntorakentamisen keinoin jäsennetään. Maakuntakaavan mukaisesti alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa. Paljon tilaa vaativan kaupan yläraja on 15 000 k-m², keskustahakuisen vähittäiskaupan 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupan 5 000 k-m².

Uudistuva keskusta

Uudistuva keskusta

Aluetta kehitetään uudelleen rakennettavana keskustatoimintojen alueena. Tarkemmassa suunnittelussa sovitetaan yhteen toimintojen monipuolisuus, keskustamainen liikenneympäristö, lähivirkistysalueet ja laajemmille virkistysalueille kehitettävät viheryhteydet. Asemakaavoituksessa tulee varmistaa viheralueiden riittävä laajuus. Suuryksikköjen enimmäismitoitus on Lielahdessa 80 000 k-m², Lakalaivassa 45 000 k-m² ja Koilliskeskuksessa 55 000 k-m². Vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus Turtolassa on 35 000 k-m2. Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteutus tulee suunnitella ja vaiheistaa siten, ettei vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä tavaraliikenteen järjestelyratapihalla aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa alueelle.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Lielahden, Lakalaivan ja Koilliskeskuksen aluekeskukset sekä Turtolan uusi keskusta-alue. Alueilta puuttuu keskustamainen ympäristö ja rakenne. Keskustojen kehittämiseksi on tarpeen rakentaa uudelleen laajoja alueita. Alueiden kehittämistä tulee ohjata voimakkaasti kaavallisin ja maapoliittisin keinoin, mm. rakennuskielloin ja kaupungin maanhankinnalla. Käyttötarkoitukseltaan muuttuvien alueiden toteutumiseksi nykyisiä tonttitehokkuuksia voidaan lisätä.

Lielahti, Hiedanranta: Läntisellä alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Lielahden aluekeskus, jota kehitetään voimakkaasti Hiedanrannan alueen yleissuunnitelman pohjalta. Lielahden aluekeskus on toistaiseksi ollut kaupallinen keskus, josta on puuttunut asukkaat. Julkiset palvelut sijaitsevat Lielahtikeskuksessa. Hiedanrannan rakentumisen myötä julkisille palveluille voidaan löytää myös uusia sijainteja. Vanhan tehdasalueen kulttuuriympäristöstä tulee alueen identiteetin perusta. Aluetta kehitetään raitiotien myötä seudullisen liityntäpysäköinnin alueena.

Lakalaiva, radanvarsi: Etelä-Tampereelle uutena kehitettävänä keskusta-alueena on osoitettu Lakalaivan uusi aluekeskus, joka ulottuu pohjoisessa aina Rautaharkon ja Rantaperkiön eteläosiin saakka. Aluekeskuksen pohjoista osaa rautatien molemmin puolin tulee kehittää tulevaisuudessa henkilöliikenteen asemaan ja valtatiehen tukeutuvana työpaikkojen alueena. Alueen kehittäminen edellyttää uusia liikenteen yhteyksiä sekä osittain nykyisten toimintojen väistymistä alueelta. Toimintojen kehittämistä rajoittaa Rautaharkossa sijaitsevan tuloratapiha-alueen laajuus ja toiminnot. Alueella tulisi kehittää junaliikenteen ja raitiotien tulevaisuuden laajennukset huomioivaa seudullista liityntäpysäköintiä.

Lakalaiva, aluekeskus: Lakalaivan aluekeskuksen eteläinen osa sijoittuu VT:n 3 eteläpuolelle. Näiden kahden eri puolille valtatietä sijoittuvan keskusta-alueen välinen sujuva yhteys valtatien yli esimerkiksi kansiratkaisulla tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Aluekeskuksen toiminnoissa painottuvat asuminen sekä julkiset ja kaupalliset palvelut. Eteläisen alueen terveyspalvelut sijaitsevat Hatanpään sairaalan alueella, joten yhteydet sinne ovat tärkeät. Yleiskaavan tavoite edellyttää suurelta osin alueen asemakaavojen käyttötarkoituksen muuttamista, mistä syystä aluekokonaisuuksien osoittaminen rakennuskieltoalueiksi on perusteltua.

Turtola: Eteläisellä alueella on osoitettu uusi keskusta-alue Turtolaan. Alueen sijainti uuden raitiotien varrella mahdollistaa sen kehittämisen keskustamaisena asumisen, työpaikkojen ja kaupan alueena. Alueelle ei ole tulossa julkisia palveluja. Turtolan keskusta-alueelle sijoittuu raitiotien ja itä-länsisuuntaisten joukkoliikennelinjojen risteys ja merkittävä vaihtopysäkki.

Koilliskeskus: Koillisen alueen aluekeskuksena toimii Koilliskeskus. Yleiskaavassa keskustatoimintojen alue käsittää nykyisen kaupan suuryksikköjen alueen, sen viereisiä kerrostalokortteleita sekä VT9 länsipuolella olevia täydentyviä alueita. Koillisen alueen yhdyskuntarakenteen eheyttä sekä aluekeskuksen saavutettavuutta etenkin valtatien länsipuolella olevista kaupunginosista tulisi parantaa ja kehittää toimenpiteitä, joilla vähennetään VT9 estevaikutusta. Aluetta tulee kehittää tulevaisuudessa raitiotien myötä idästä ja pohjoisesta tulevan seudullisen liikenteen liityntäpysäköintipaikkana. Lisäksi sujuvat ja houkuttelevat yhteydet virkistysalueille Kauppi-Niihamaan tulee ratkaista Koilliskeskuksen osalta.

Laajentuva keskusta

Laajentuva keskusta

Aluetta kehitetään kaupunkitilaltaan ja tehokkuudeltaan keskustamaisena alueena. Aluetta koskevat maakuntakaavan taajamatoimintojen kaupan mitoitukset.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tesoman ja Mediapoliksen välisen radanvarren alue sekä Lielahden voimalaitoksen alue. Suunnittelun tavoitteena on luoda keskustamainen ympäristö ja parantaa aluekeskusten välistä saavutettavuutta etenkin kävelyn ja pyöräilyn osalta. Maakuntakaavan mukaisesti alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa. Paljon tilaa vaativan kaupan yläraja on 15 000 k-m², keskustahakuisen vähittäiskaupan 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupan 5 000 k-m².

Mediapolis, radanvarsi: Länsi-Tampereella keskusta-alueeksi on osoitettu Tesoman ja Mediapoliksen väliin jäävä alue Porin radan molemmin puolin sekä Mediapoliksen innovaatioympäristö. Alueen muuttaminen keskustamaiseksi edellyttäisi suurelta osin alueen asemakaavojen käyttötarkoituksien muuttamista, mistä syystä aluekokonaisuuksien osoittaminen rakennuskieltoalueiksi on perusteltua.

Lielahden voimalaitoksen alue: Lielahden voimalaitoksen muutosalue liittyy Hiedanrannan rakentumiseen ja Energiankadun yhteyden rakentamiseen Enqvistinkadun ja Pispalan valtatien välille. Alueen rakenteen muutos keskustamaiseksi on mahdollinen voimalaitoksen seuraavassa isossa saneeraustarvevaihessa noin vuonna 2030.

Etelään laajentuva ydinkeskusta

Kaavamerkintä Etelään laajentuva ydinkeskusta

Aluetta kehitetään kaupunkitilaltaan ja tehokkuudeltaan keskustamaisena alueena. Rantojen maankäyttöä kehitetään siten, että ranta varataan julkiseen käyttöön ja rannalle syntyy pääkäyttötarkoituksen lisäksi monipuolisia virkistyspalveluita ja -toimintoja sekä korkeatasoisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita.
Asemakaavoituksessa tulee varmistaa viheralueiden riittävä laajuus ja rannan suuntainen yhtenäisyys sekä sini-viherrakenteen kytkeytyneisyys. Alueen pilaantuneisuus tulee selvittää ja kunnostaa käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Mahdollisten rantatäyttöjen materiaalin tulee olla ympäristökelpoisuudeltaan alueelle ja maankäyttöön soveltuvaa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Viinikanlahti-Hatanpään uusi keskusta-alue. Alueelta puuttuu keskustamainen ympäristö ja rakenne.

Viinikanlahti - Hatanpää: Etelän suunnassa ydinkeskustan laajentumisen alueita ovat Viinikan jätevedenpuhdistamon alue sekä osa Hatanpään alueesta. Alueiden kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on liittää alueet osaksi keskustan kestävän liikkumisen kokonaisuutta ja tukea rantavyöhykkeen virkistysaluekokonaisuuden kehittämistä.

Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunut alue

Keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittunut alue

Aluetta kehitetään hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvana monipuolisena asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen vyöhykkeenä. Rantatäyttöjen materiaalin tulee olla ympäristökelpoisuudeltaan alueelle ja maankäyttöön soveltuvaa. Rakentaminen ei saa vaarantaa Epilänharju-Villilä pohjavesialueella pohjaveden laatua, aiheuttaa pohjaveden tilaan heikentäviä muutoksia eikä heikentää vedenottamoiden toimintaedellytyksiä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Näsijärven rantaan sijoittuva uusi Hiedanranta -nimisen kaupunginosan rannan ja vesistötäytön alue. Alueen kehittäminen pohjautuu Lielahti-Hiedanranta -kokonaisuutta koskevaan kansainväliseen ideakilpailuun vuodelta 2017 ja sitä seuranneeseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden kaupunginosa, joka perustuu kestävään liikkumiseen, on kaupunkimaisen tiivis, muuntautumiskykyinen sekä vihreä ja vähähiilinen.

Asumisen alue

Asumisen alue

Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvissa yksityisten kehittämishankkeissa tulee varautua myös julkisten ja yksityisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Väylien varressa rakennusten sijoittelua ja massoittelua hyödynnetään rakenteellisena melusuojauksena.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kantakaupungin asuinkerrostalojen ja -pientalojen alueet. Asumista palvelevia toimintoja ovat mm. päiväkodit ja perusasteen koulut, seurakuntien palvelut, päivittäistavarakaupat sekä erilaiset lähivirkistysalueet ja puistot. Lisäksi alueille sijoittuu vähäisessä määrin erilaista elinkeinotoimintaa.

Alueiden kehittämisen lähtökohtana on pitää yllä ja parantaa nykyisten asumisen alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta, johon myös alueiden uudistaminen ja täydentäminen tulee sovittaa. Alueen asemakaavoitettuja puistoja ja virkistysalueita ei ole tarkoitettu täydennysrakentamiseen. Alueella virkistysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden riittävyys ja laadullinen kehittäminen tulee varmistaa mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä.

Alueelle sijoittuvaa yritystoimintaa on mahdollista kehittää huomioimalla ympäröivän asumisen olosuhteet. Yritystonttien muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää hankkeen hyväksymistä asemakaavoitusohjelmaan.

Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä tulee arvioida julkisten palvelujen nykyinen ja tuleva tarve yhteistyössä maankäytön suunnittelun ja palvelusektorin toimijoiden kesken. Palvelutarpeen ilmetessä tarpeelliset julkisten palvelujen tilavaraukset sisällytetään osaksi hankkeiden tilaohjelmia ja laadittavia asemakaavoja.

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue

Aluetta kehitetään täydentävän asuntorakentamisen alueena virkistyskäytön sekä viher- ja virkistysverkoston, luontoarvojen ja alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alue varataan monipuoliselle asuntorakentamiselle ja asumista palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille ja lähipalveluille. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista vasta nykyisten toimintojen väistyttyä tai varmistamalla alueen soveltuminen rakentamiseen.

Alueelle sijoittuvissa yksityisten kehittämishankkeissa tulee varautua myös julkisten ja yksityisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Väylien varressa rakennusten sijoittelua ja massoittelua hyödynnetään rakenteellisena melusuojauksena.

Alueen kehittämisen tulee perustua kokonaistarkasteluun, jossa varmistetaan kytkeytyminen muuhun kaupunkirakenteeseen sekä viher- ja virkistysalueiden riittävyys.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä asuntorakentamisen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuistoverkostoon ja joita tulee kehittää viher- ja virkistysverkoston ja maiseman sekä luontoarvojen ja ekologisen verkoston lähtökohdista. Alueilla tulee toteuttaa monipuolista asuntotuotantoa eri-ikäisille ja -tuloisille sekä eri elämäntilanteessa oleville asukkaille. Alueen käyttömahdollisuuksia yleiseen virkistykseen tulee parantaa ottaen huomioon myös ympäröivien alueiden asukkaiden virkistyskäyttö. Merkinnällä osoitetut alueet ovat lähtökohdiltaan ja kehittämistavoitteiltaan erilaisia.

Länsi-Tampereella tutkittava alue sijoittuu käytöstä poistuvan Raholan jätevedenpuhdistamon ympäristöön, jonka kehittäminen mahdollistaa luoteisten kaupunginosien kytkeytymisen Pyhäjärven rantavyöhykkeeseen. Kehitettävään aluekokonaisuuteen kuuluu puhdistamoalueen lisäksi viereinen Tesoman eritasoliittymän alue sekä mahdollisesti osa Nokian moottoritiealueesta. Alueen suunnittelussa tulee erityisesti varmistaa riittävät rannan suuntaiset viher- ja virkistysyhteydet sekä ekologinen yhteys (seudullinen) ja alueelle osoitetut muut mahdolliset kehitettävät virkistyspalvelut kuten pienvenesatama sekä uimaranta. Virkistysyhteyttä Raholan alueelta Piikahaan kaupunginosapuistoon ja edelleen Tohlopin keskuspuistoverkoston alueelle tulee kehittää.

Eteläisellä alueella tutkitaan Härmälän leirintäalueen kehittämismahdollisuuksia asumisen ja virkistystoimintojen yhteensovittamiseksi.

Särkijärvi-Lahdesjärven alueella on runsaasti rakentamista rajoittavia luonto- ja virkistysarvoja. Alueelle on tehty maankäyttöselvitys, jonka johtopäätöksenä esitetään Hallilan eteläpuolelle sijoittuvaa asumisen aluetta. Alue kytketään olemassa olevaan liikenneverkkoon Vuoreksen puistokadun ja mahdollisesti Loukkaankadun kautta. Alueen asemakaavoituksessa tulee varautua niin ekologisten kuin viher- ja ulkoiluyhteyksien osoittamiseen.

Koillisella alueella Juvankadun varressa tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Kantakaupungin yleiskaavan 1998 täydennysaluevarauksia.

Kaukajärven pohjoisrannalla tutkitaan mahdollisuutta siirtää Kangasalantie kiinni pohjoispuolella oleviin teollisuustontteihin ja käyttää vapautuvaa katualuetta ja osaa ns. Kristillan alueesta täydentävään asumiseen, virkistykseen ja soutu- ja melontastadionin kehittämiseen.

Ruotulan alueesta on edellistä kantakaupungin yleiskaavaa ja sen toteuttamista varten laadittu suunnitelmavaihtoehtoja ja luontoselvityksiä. Lisäksi vuoden 2019 aikana järjestetyn Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluhankkeen lopputuloksena asukkaat esittivät yhteisen kokonaiskuvan alueen kehittämisestä. Selvitysten ja vuorovaikutuksen perusteella kaupunginhallitus päätti 12.8.2019 että raitiotie linjataan Ruotulan kohdalla Teiskontien varteen ja sen yhteyteen osoitetaan tehokkaan kerrostalorakentamisen vyöhyke. Golf-kenttää uudistetaan nykyisellä sijainnilla ja tarvittava vähäinen kentän laajentaminen suunnitellaan siten, että luonnon arvokokonaisuus säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Teiskontien eteläpuolisen maankäytön mahdollinen kehittäminen tulee kytkeä myöhemmin raitiotiepysäkkeihin.

Koillisella alueella oleva Aitovuoren ampumarata-alue lopettaa toimintansa. Rataa ja sen melualuetta voidaan kehittää mm. asumiskäyttöön maaperän pilaantuneisuusselvitysten ja mahdollisten puhdistustoimenpiteiden jälkeen.

Palvelujen ja työpaikkojen sekoittunut alue tai kohde

Palvelujen ja työpaikkojen sekoittunut alue tai kohde

Aluetta kehitetään monipuolisena, kaupunkitilaltaan viihtyisänä työpaikka-alueena. Alue varataan työpaikka- ja koulutustoiminnoille, kaupallisille palveluille, kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminnoille sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle tuotantotoiminnalle. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee parantaa kestäviä liikkumismuotoja tukevaa liikenneympäristöä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maankäytöltään monipuolisia ja sekoittuneita alueita, joilla tapahtuu jatkuvaa toimintojen kehittämistä. Tonttien kokonaan uudelleen rakentamiseen tähtäävä asemakaavamuutos on ohjelmoitava asemakaavoitusohjelmaan. Olemassa olevan rakennuskannan käytön kehittämistä yleiskaavan sallimiin käyttötarkoituksiin on mahdollista tukea muuttamatta asemakaavaa ja kehittämällä hankkeita poikkeamisluvan pohjalta. Alueiden liikenneympäristöjä tulee kehittää turvallisiksi ja kestävää liikkumista tukeviksi erityisesti ympäristöissä, joissa erilaiset palvelut ja harrastusmahdollisuudet vetävät puoleensa eri ikäisiä ja ilman omaa autoa liikkuvia käyttäjiä.

Länsi-Tampereella merkinnällä on osoitettu Tesomankadun eteläpuolella oleva käyttötarkoitukseltaan sekoittunut alue sekä Lielahden tilaa vaativan vähittäiskaupan ja yrityspalvelujen alue.

Eteläisellä suunnalla palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneita alueita ovat Hatanpää-Nekala, Messukeskus-Sarankulma sekä Lahdesjärvi-Lakalaiva. Kantakaupungin yleiskaava 2040 varten on laadittu rakennetarkastelu Viinikka-Rautaharkko alueesta, jossa on tutkittu alueen mahdollista maankäytön kehittymistä ratapiha-alueen vapauduttua.

Keskustan itäpuolella oleva Kaupin Kampuksen alue on osoitettu hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvana palvelujen ja työpaikkojen alueena.

Koillisella alueella Sammon valtatien ja VT 9 risteysalueen tuntumaan on osoitettu pienialainen palvelujen ja työpaikkojen alue, joka varataan seudulliselle tilaa vaativalle kaupalle.

Kaakkoisella alueella Hervannassa Hervannan valtaväylän itäpuolella olevat oppilaitosten ja toimipaikkakeskittymien alueet on osoitettu palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneeksi alueeksi.

Vuoreksessa Ruskontien varressa on pienialainen palvelujen ja työpaikkojen sekoittunut alue, jolla sijaitsee jäteasema ja palvelurakennusten korttelialue.

Varalan urheiluopiston, Ahlmanin maatalousoppilaitoksen sekä UKK-instituutin toiminnot on osoitettu palvelujen ja työpaikkojen kohdemerkinnöillä. Toiminnot ja niistä aiheutuvat mahdolliset häiriöt olisi sovitettava ympäristön pääkäyttötarkoitukseen. Alueilla toimintaan kytkeytyvä vähäinen asuntorakentaminen on mahdollista.

Alue, jolle saa sijoittaa seudullista paljon tilaa vaativaa kauppaa

Alue, jolle saa sijoittaa seudullista paljon tilaa vaativaa kauppaa

Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan kerrosalaa enimmäismäärältään seuraavasti: Lahdesjärvi 150 000 k-m², Lielahti 70 000 k-m², Hankkio 40 000 k-m². Alueelta tulee olla sujuvat yhteydet seudullisille pääväylille.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 alueet Lahdesjärven länsiosassa, Lielahdessa ja Hankkiolla, joille voidaan sijoittaa seudullisia paljon tilaa vaativia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

Teollisuus- ja tuotantotoimintojen alue

Työpaikkojen ja elinkeinojen alue

Aluetta kehitetään hyvin saavutettavana tuotantotoiminnan alueena. Alue varataan tilaa vaativille teollisuus- ja tuotantotoiminnoille, varastotoiminnoille, logistisille toiminnoille ja palveluille sekä yhdyskuntateknisen huollon toiminnoille. Alueille ei tule sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka häiriintyvät raskaasta liikenteestä, melusta, tärinästä ja pölystä. Soveltuvilla osilla sallitaan lumenvastaanotto- ja maanvastaanottotoiminta. Alueiden yhteyksiä seudullisille ja valtakunnallisille pääväylille parannetaan erityisesti logistiikan ja tavaraliikenteen tarpeet huomioiden.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kehätiehen tukeutuvia tuotantopainotteisen toiminnan alueita, jotka sisältävät myös teollista tuotantoa sekä kuljetuksiin ja varastointiin liittyvää yritystoimintaa. Alueiden suunnittelun ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että alueille ei sijoiteta toimintoja, jotka eivät kestä erilaisia häiriöitä, kuten liikennettä, melua ja tärinää. Alueille voidaan sijoittaa ympäristöluvanvaraista toimintaa.

Länsi-Tampereella tuotantovaltaista yritystoimintaa varten on osoitettu pienialainen varaus Turvesuon alueelle.

Eteläisellä Tampereella on pienialainen Pärrinmaan varaus Pirkkalan rajan tuntumassa.

Kaakkoisella alueella sijaitsee laajana kokonaisuutena Hervannan itäpuolella Ruskon alue, jota voidaan kehittää tuotantotoiminnan ja logistiikan alueena ja jonka tukeutumista II-kehään vahvistetaan.

Koillisella Tampereella kehitetään VT9:ään tukeutuvia Etu-Hankkion, Hankkion ja Aitovuoren aluekokonaisuuksia. Hankkion alueet tukeutuvat VT9:ään kahden eritasoliittymän kautta. Hankkion alue kuuluu liikenneverkon kehittämisen kohdealueelle, jossa tulee ratkaista Kaukajärven ja Koilliskeskuksen väliset liikenteelliset yhteydet.

Teollisuus- ja tuotantotoimintojen alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia

Työpaikkojen ja elinkeinojen alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia

Alue varataan toimisto- ja työpaikkatiloille, ympäristöön soveltuville teollisuus- ja varastotiloille sekä näihin liittyville liike- ja varastotiloille. Alueelle ei tule sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka häiriintyvät raskaasta liikenteestä, melusta ja tärinästä. Alueiden yhteyksiä seudullisille ja valtakunnallisille pääväylille parannetaan erityisesti logistiikan ja tavaraliikenteen tarpeet huomioiden. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Toiminta alueella ei saa heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Myllypuron valinnan perusteina olevia luontoarvoja.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kehätiehen tukeutuva tuotantopainotteisen toiminnan alue Myllypurossa. Alueella tulee erityisesti kiinnittää huomiota hulevesiratkaisuihin, sillä alue rajautuu Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Myllypuron suojelualueeseen. Myllypuron alue sisältää monipuolisesti erilaista yritystoimintaa, mm. teollista tuotantoa sekä kuljetuksiin ja varastointiin liittyvää yritystoimintaa. Myllypuron alue tukeutuu vahvasti VT3:een kahden eritasoliittymän kautta. Alue kytkeytyy myös kokoojakatujen kautta Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueelle ja Nokian puolelle Juhansuon teollisuusalueelle.

Keskuspuistoverkosto

Keskuspuistoverkosto

Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupamenettelyn yhteydessä tulee varmistaa luontoarvojen, kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoitettuja rakenteita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena kantakaupungin keskeiset, laajat ja yhtenäiset virkistys- ja viheralueet sekä niitä yhdistävät lähivirkistysalueiden ja puistojen sarjat. Keskuspuistoverkostolla on merkittävä asema kaupunki- ja maisemarakenteen tasapainon, luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen kantokyvyn säilyttäjänä. Keskuspuistoverkosto ilmentää maisemakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin ja muodostaa Tampereen kantakaupungin viheraluejärjestelmän ja ekologisen verkoston rungon. Keskuspuistoverkostoa täydentävät alueita yhdistävät virkistysyhteydet ja/tai lähivirkistysalueiden sarjat.

Yleiskaavan tavoitteena on, että jokaisella kaupunginosalla on omaleimainen keskuspuisto, keskuspuistoverkosto on kattava ja yhtenäinen sekä viherrakenteen, ekologian että liikkumisen näkökulmasta. Keskuspuistoverkoston tehtävänä on muodostaa selkäranka eri kaupunginosien viheralueille ja -yhteyksille sekä toimia tasapainottavana elementtinä tiivistyvän kaupungin rakennettujen alueiden lomassa, koota virkistystoimintoja ja tarjota monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia, lisätä asukkaiden lähiliikkumisen mahdollisuuksia ja asumisviihtyvyyttä, ylläpitää vesitasapainoa, muodostaa pohjavettä, parantaa paikallis- ja pienilmasto-oloja, puhdistaa ilmaa sekä toimia monipuolisena elinympäristönä ja ekologisena yhteytenä luonnon kasvi- ja eliölajeille.

Keskuspuistoverkostokokonaisuuteen kuuluu erilaisia viheralueita; maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä viheralueita ja puistoja, toiminnallisia virkistysalueita kuten mm. kaupunginosapuistoja sekä luonnonmukaisia viheraluekokonaisuuksia. Keskuspuistoverkostoon sisältyy valtaosa niistä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman kohteista, joita ei ole tarkoitus suojella luonnonsuojelulain nojalla. Keskuspuistoverkoston alueella sijaitsevat myös tärkeimmät liito-oravien elinympäristöt ja kulkuyhteydet.

Keskuspuistoverkoston päivittäisessä käytössä / lähivirkistyskäytössä olevat virkistysalueet on tarkoitus asemakaavoittaa virkistysalueiksi alueiden muun asemakaavoituksen yhteydessä. Muilla alueilla keskuspuistoverkostoa voidaan ylläpitää ja kehittää virkistys- ja viheralueena yleiskaavan pohjalta. Toimenpiteille tulee tarvittaessa hakea maisematyölupa MRL 128 §:n mukaisesti. Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen keskuspuistoverkoston merkinnän alueella sijaitsee myös olemassa olevia asuin- ja muita rakennuksia, joiden säilyttäminen on mahdollista. Asemakaavoittamattomilla alueilla maankäytöllinen lähtökohta on, että olemassa olevia rakennuksia voi korjata ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista, mutta uusia rakennuspaikkoja ei saa muodostaa. Rakentamisedellytykset tulee tutkia erillisessä poikkeuslupamenettelyssä.
Tarkemmassa suunnittelussa ja lupien myöntämisessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteillä ei heikennetä keskuspuistoverkoston yhtenäisyyttä, hyvää saavutettavuutta tai toimintojen ja luonnonympäristön monimuotoisuutta. Suunnittelussa tulee myös varmistaa, että ulkoilureitit ja ekologiset yhteydet muodostavat jatkuvan verkoston ja alueella olevat luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät.

Loma-asuntoalue

Alue varataan olemassa olevalle loma-asutukselle. Lomarakennuspaikalle saa sijoittaa loma-asuntokäyttöön tarkoitettua rakentamista olemassa olevan rakennetun rakennuspaikan pinta-alasta 10 prosenttia kuitenkin enintään 170 k-m². Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja. Alueilla ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu rantoihin tukeutuvat yksityiset loma-asuntokäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei varata virkistysalueiksi. Loma-asuntoalueeksi on osoitettu ne rantaan tukeutuvat kiinteistöt, joilla on olemassa käyttötarkoituksen mukaista rakentamista. Alueella on myös olemassa olevia asuinrakennuksia, jotka voidaan säilyttää siinä käyttötarkoituksessa. Kiinteistöille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan pohjalta. Rakennusoikeuden voi sijoittaa eri rakennuksiin.

Yhteisöjen loma-asuntoalue

Rakennuspaikalle saa sijoittaa yhteisöjen käyttöön tarkoitettua lomarakentamista. Suluissa oleva luku ilmoittaa alueen rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreissä. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja. Alueilla ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu rantoihin tukeutuvat yhteisöjen loma-asuntokäyttöön tarkoitetut alueet, joita ei varata virkistysalueiksi. Kiinteistöille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan pohjalta. Kiinteistöllä käytettävän rakennusoikeuden määrä on osoitettu yleiskaavassa ja sen voi sijoittaa eri rakennuksiin.

Yhteisöjen loma-asuntoalueeksi osoitetut rakennetut kiinteistöt on luetteloitu poikkileikkausajankohdan (06/2016) mukaan, jonka jälkeen tehty kiinteistön lohkominen ei muodosta uutta rakennuspaikkaa. Alueita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa.

Puolustusvoimien alue

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Puolustusvoimien alueet Vuoresvuoressa ja Aitovuoressa.


Luonnonsuojelualue tai -kohde

Luonnonsuojelualue tai -kohde

Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.

Merkinnän kuvaus: Luonnonsuojelualue tai -kohde, kartta 2

Vesialue

Vesialue-kaavamerkintä

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu vesialueena säilytettävät alueet.


VAK-ratapiha

VAK-ratapiha

Järjestelyratapihan alueella tehtävistä vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelytoiminnoista aiheutuu suuronnettomuusriski lähialueelle. Yksityiskohtainen riskiselvitys tai riskinhallintatoimenpiteet tulee arvioida ratapihan ja sen lähialueen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Alueen maankäytön muutos on mahdollinen sen jälkeen kun suuronnettomuusriskin aiheuttavat toiminnot poistuvat alueelta.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen Viinikan järjestelyratapiha, joka on Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) nimeämä vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) ratapiha sekä varsinaisen järjestelyratapihan eteläpuolella sijaitseva tuloratapiha (Tampere Tavara), jossa vaunuja seisotetaan ja järjestellään ja josta ne lähetetään varsinaiselle järjestelyratapihalle.

Järjestelyratapihan aiheuttamat rajoitteet maankäytön kehittämiseen perustuvat vuonna 2013 laadittuun selvitykseen (Gaia Consulting Oy).

Maatilan talouskeskus

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Luhtaan tilakeskus.


Uusi jäteveden puhdistamo

Uusi jätevedenpuhdistamo

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Sulkavuoreen sijoittuva uusi keskusjätevedenpuhdistamo.


Messu- ja urheilukeskus

Messu- ja urheilukeskus

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen messu- ja urheilukeskus. Tampereen messu- ja urheilukeskuksella on merkittävä rooli liikuntapaikkaverkostossa. Keskus toimii urheilukauden ajan muun muassa yleisurheilun, jalkapallon sekä pesäpallon harjoitus- ja tapahtumapaikkana n. 3000 päivittäisellä kävijällään. Tulevaisuuden kehittämistarpeena on yleisurheilun ympärivuotinen harjoittelu- ja kilpailuolosuhde (F-halli). Keskuksen saavutettavuutta tulee parantaa valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti kaikilla kulkuvälineillä.

Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät

Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke

Vyöhyke koostuu kantakaupungin tehokkaimmin rakennetusta asioinnin ja työssäkäynnin sekä kaupunkiasumisen alueista yhdistäen ydinkeskustan ja aluekeskukset toimivaksi kaupunkirakenteeksi. Hiilineutraalisuutta ja kestävää liikkumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi vyöhykkeelle tulee ohjelmoida merkittävä osuus kaupungin kasvua toteuttavasta asunto- ja toimitilarakentamisesta sekä kestävien kulkumuotojen kehittämistoimenpiteistä.

Joukkoliikennepysäkkien lähikortteleita kehitetään vaikutusalueensa lähipalvelujen kävellen saavutettavina keskittyminä. Vyöhykkeelle sijoittuvan täydentävän asuntotuotannon tulee olla monipuolista ja suunnittelussa varmistaa asukkaiden riittävät lähivirkistysalueet ja virkistyspalvelut.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu täydennysrakentamiselle suotuisa, tehokkaan joukkoliikenteen palvelema vyöhyke, jolle sijoittuvat Tampereen pää- ja aluekeskukset, muut tehokkaimman rakentamisen alueet, uutta yleiskaavavarantoa muodostavat täydennysalueet sekä merkittävä osa kantakaupungin liikenneinfrasta. Vyöhyke on muodostettu keskustojen jalankulkuvyöhykkeistä sekä joukkoliikenteen kahden parhaimman palvelutason vyöhykkeistä 300 metrin puskurilla. Rakennettavalla raitiotielinjalla on 400 metrin puskuri.

Merkinnän tavoitteena on ohjata täydennysrakentamista siten, että täydentäminen sijoittuu Tampereen kaupunkistrategian mukaisesti ennen kaikkea tukemaan keskusten elinvoimaa, joukkoliikennevyöhykkeiden kehitystä ja asuinalueiden viihtyisyyden lisääntymistä. Tarkemman suunnittelun prosessissa tulee ottaa huomioon julkisten palvelujen tilatarpeet kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa. Yksityiseen hankekehittämiseen liittyen kaupunki voi edellyttää sitoutumista toteuttaa tiloja myös julkisille palveluille. Merkittävä osuus kestävän liikkumisen toimenpiteistä suunnataan vyöhykkeelle. Tärkeimmillä vaihtopysäkeillä tulee edistää sujuvien matkaketjujen muodostumista.

Vyöhykkeelle sijoittuvia hankekehittämisen kohteita tulee priorisoida suunnitteluprosessissa. Asemakaavoitusohjelmaa laadittaessa tulee priorisoida kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeelle sijoittuvia kaupunkikehittämisen hankkeita.

Kestävän ja hiilineutraalin kaupunkikehityksen varmistamiseksi tulisi vyöhykkeen rakennetuilla korttelialueilla tavoitella seuraavien yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä kuvaavien kynnysarvojen täyttymistä:

1. Riittävä kaupunkirakenteen tiiveys
1a. Joukkoliikennekaupungin mahdollistava tiiveys; vähintään 35 asukasta ja työpaikkaa hehtaarilla
1b. Kävelykaupungin mahdollistava tiiveys; vähintään 100 asukasta ja työpaikkaa hehtaarilla (erityisesti keskustatoimintojen alueilla)

2. Riittävä kaupunkirakenteen sekoittuneisuus
Keskustamainen sekoittuneisuuden aste; asukas- ja työpaikkamäärän keskinäinen prosentuaalinen jakauma välillä 20/80 - 80/20 (erityisesti keskustatoimintojen alueilla)

3. Tiiviyden myötä laskeva autoistumisaste
3a. 1-autoisten asuntokuntien osuus ylittää 2-autoiset; 2-autoisten osuus alle 30 %
3b. Autottomien asuntokuntien osuus ylittää 1-autoiset; autottomien osuus yli 40 % (erityisesti keskustatoimintojen alueilla)

4. Verrattain alhaiset liikkumisen päästöt
Henkilöliikenteen päästöt hiilineutraalisuuden tavoitetilanteessa kantakaupungin keskiarvon tasolla tai sen alle; enintään 0,05 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa kutakin asukasta ja työpaikkaa kohti

Tavoitelukujen muodostamista on kuvattu tarkemmin yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa.

Kokonaissuunnitelman tarvealue

Muutosalue-kaavamerkintä

Alueen asemakaavojen käyttötarkoituksen- ja rakentamistehokkuuden muutosten ja 1. asemakaavan tulee perustua aluekokonaisuutta koskevaan suunnitelmaan tai alueelle tulee laatia kokonaisuutta koskeva asemakaava, jossa sovitetaan yhteen alueen kehittämistavoitteet, alueelle mahdollisesti jäävät toiminnot ja ympäristön asettamat reunaehdot. Suunnitelmien toteuttaminen ei saa aiheuttaa olemassa olevalle yritystoiminnalle merkittävää haittaa. Toimitilatonttien muuttaminen asuntorakentamiseen edellyttää hankkeen hyväksymistä asemakaavoitusohjelmaan.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu 1. asemakaavan ja asemakaavamuutosten alueet, joilla nykyinen maankäyttö voidaan muuttaa yleiskaavan tavoitteen mukaiseksi, esim. yleiskaavassa asumisen alueilla ja keskustatoimintojen alueilla sijaitsevat teollisuustonttien kokonaisuudet sekä yleiskaavan keskustatoimintojen alueella olevat pientaloalueet. Yritystoiminnan jatkaminen ja kehittäminen kokonaissuunnitelman tarvealueilla on mahdollista huomioimalla ympäristön asettamat rajoitteet.

Aluekokonaisuutta koskevassa suunnitelmassa yleiskaavan maankäyttötavoitteen toteutettavuus arvioidaan suunnitelma-alueen eri osissa, suunnitellaan toteuttamisen mahdollinen vaiheittaisuus ja sovitetaan yhteen yksityisten maanomistajien kehittämistavoitteet. Kokonaissuunnitelman tarvealueilla, joissa toimitilarakentamisen aluetta muutetaan asumiseen, tulee suunnitelmassa osoittaa riittävät virkistysalue- ja palvelutilavaraukset ja varmistaa kestävän liikenneympäristön kehittäminen ja viihtyisän asuinympäristön laatu. Kokonaissuunnitelma voi tarkoittaa erillistä suunnitelmaa tai kokonaisuuden käsittävää asemakaavaa. Erilliset suunnitelmat laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi ja ne hyväksytään ja toteutus ohjelmoidaan kaupunginhallituksessa.

Korkeaan rakentamiseen soveltuva vyöhyke

Korkeaan rakentamiseen soveltuva vyöhyke

Korkean rakentamisen yhteydessä tulee parantaa lähiympäristön laatua. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan yli 12-kerroksista rakentamista. Hankkeen soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja maisemaan on arvioitava jo ennen kaavahankkeen aloittamista.

Merkinnän kuvaus: Korkeaan rakentamiseen soveltuvat alueet on osoitettu aluekeskuksien osalta selvityksen "Korkean rakentamisen selvitys Tampereen aluekeskuksissa, 27.1.2015" pohjalta ja Viinikanlahden osalta selvityksen "Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella, 30.10.2012" pohjalta. Kaavakartalla on esitetty viisi korkeaan rakentamiseen soveltuvaa aluetta: Ratapihan alue – Viinikanlahti, Hervanta, Linnainmaa (Koilliskeskus), Lielahti (Hiedanranta) ja Tesoma. Lähiympäristön laadun parantamisella kompensoidaan mm. korkean rakentamisen varjostavaa vaikutusta. Lähiympäristön laadun parantaminen tarkoittaa mm. viihtyisää kävely-ympäristöä, elävää ensimmäistä kerrosta, tuulisuuden huomioimista ja rakennuksen käyttäjien viihtyisiä ulkotiloja. Korkean rakentamisen hankkeiden yhteydessä on varmistettava, ettei lähiympäristö tontin ulkopuolella heikkene liikaa. Kullekin viidelle vyöhykkeelle on selvityksissä osoitettu toisistaan poikkeavat suositukset mm. kerroskorkeuksien suhteen. Korkealla rakentamisella on aina vaikutuksia maisemaan, usein laajaltakin alueelta. Siksi hankkeiden soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja maisemaan on arvioitava jo ennen kaavahankkeen aloittamista, ja tällöin on arvioitava mm. vaikutuksia tärkeisiin näkymäakseleihin. Hankkeen sijainnista on saatava kaupunkikuvatoimikunnan puoltava lausunto ennen asemakaavan vireilletuloa.

Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue

Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue

Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luonnonympäristön ja maiseman arvojen kanssa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu neljä keskuspuistoverkostoon kuuluvaa kokonaisuutta: Kauppi-Niihaman alue, Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti puistoakseli, Rajamäki-Särkijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkistysaluekokonaisuus ja Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puisto-aluekokonaisuus. Aluekokonaisuuksilla on tärkeä kokoava merkitys viherympäristön ja vapaa-ajan palveluiden, maiseman ja kulttuurihistorian sekä ekologisen verkoston kannalta. Alueilla on myös paljon painetta lisätä uusia toimintoja tai yhteensovittaa osin ristiriitaisia tavoitteita. Alueet ovat keskenään erilaisia ja niiden kehittäminen omista lähtökohdistaan monipuolistaa kaupungin virkistys- ja viherpalveluiden tarjontaa merkittävästi.

Kauppi-Niihaman alue: Kauppi-Niihama on kantakaupungin tärkeimpiä virkistys- ja viherpalvelujen alueita. Se muodostaa keskeisen osan Tampereen kaupungin keskuspuistoverkostosta. Kauppi-Niihama on sekä sijainniltaan, kooltaan että luontosuhteiltaan erinomaista ulkoilualuetta. Se palvelee paitsi Tampereen kaupungin keskustaa ja itäisiä kaupunginosia myös koko kaupunkiseutua. Kauppi-Niihaman alueella on pitkä historia kaupungin yleisenä ulkoilun ja vapaa-ajan alueena. Alueella on monipuolisesti erilaisia virkistyksen - ja vapaa-ajan palveluita, mutta myös painetta edelleen monipuolistaa urheilun ja vapaa-ajan palveluita. Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluhankkeessa 2018-2019 alueelle etsittiin asukkaiden yhteistä kokonaiskuvaa alueen kehittämisestä ja alueen luontoselvitystietoa on täydennetty. Täydentynyt selvitystieto ja vertaissuunnittelijoiden tuottama suunnittelumateriaali toimivat kokonaissuunnitelman pohjana.

Kirkkosuonnotkon alue: Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti on harjujaksoa seuraava laaksomuodostuma, joka on osa kaakko–luode-suuntaista Kangasalan Pitkäjärveltä edelleen Nokianvirralle asti ulottuvaa murroslaaksoa. Iidesjärvi muodostaa yhdessä Kirkkosuon alueen kanssa yhden merkittävimmistä avoimista ja puoliavoimista maisematilakokonaisuuksista kaupungin keskustan tuntumassa. Maisema-aluetta rajaa pohjoisessa Kalevankangas, jonka laelta ja rinteiltä aukeavat näkymät kohti puoliavointa laaksoa. Iidesjärvi ranta-alueineen on arvokas biologinen kokonaisuus, jolla on myös merkittävä luonnonsuojelullinen arvo. Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja siitä ollaan muodostamassa luonnonsuojelualuetta. Kalevanharju, Aakkulanharju ja Vilusenharju ovat osa geologisesti ja maisemallisesti merkittävää Tampereen kantakaupungin läpi kulkevaa harjujaksoa. Harjujakso kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen ja alueella sijaitsee Messukylän pohjavedenottamo. Kehittämisen tarvealue on tarkoituksella rajattu koskemaan myös muuta kehittämistä kuin virkistyskäyttöä. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena, jossa alueen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen potentiaali hyödynnetään nykyistä paremmin. Keskeistä alueen suunnittelussa ovat yhteydet paitsi aluetta ympäröiviin kaupunginosiin myös seudullisen saavutettavuuden ja tunnettavuuden kehittäminen ja parantaminen. Avoimen maisematilan väheneminen kantakaupungin alueella sekä Kirkkosuon kulttuurihistorialliset tekijät puoltavat alueen säilyttämistä avoimena myös tulevaisuudessa.

Rajamäki-Särkijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkistysaluekokonaisuus: Alue sijoittuu Iidesjärvi-Kaukajärvi laaksomuodostuman etelänpuoleiselle, kaupunkikuvaa rajaavalle, metsäiselle kallioselänteelle. Aluekokonaisuus alkaa Pirkkalan rajalta Multisillan Rajamäeltä ja jatkuu Särkijärven, Hervannan kanjonin, Lukonmäen, Selkämäen ja Solkimäen kautta Kangasalan Saarenmaalle asti. Se on yksi kantakaupungin alueen maisemallisesti parhaista virkistysalueista sekä yksi tärkeimmistä seudullisista viheryhteyksistä. Kokonaisuus muodostaa keskeisen osan eteläisen Tampereen keskuspuistoverkostosta. Maisemarakenne on suuntautunut luoteesta kaakkoon, mikä näkyy erityisen hyvin Särkijärvi-Hervannan kanjonissa. Maasto on pienipiirteistä ja vaihtelevaa, mutta rinteet ovat selvästi loivempia Särkijärven pohjois- kuin eteläpuolella. Alueella on laaja polku- ja latuverkosto, useita uimarantoja, arvokkaita luontokohteita, Hervannan hyppyrimäenalue ja Särkijärvessä hyvät virkistyskalastusmahdollisuudet. Alueella on myös runsas käyttäjäpotentiaali ja uusia asuinalueita on suunnitteilla mm. Särkijärven pohjoispuolelle Västinginmäkeen. Aluekokonaisuudelle sijoittuu useita luonnonarvoiltaan merkittäviä kohteita: Multisillan Rajamäki, Särkijärven Lahdenperä, Leppänen ja Lukonlahti sekä Lukonmäen Pitkäahde. Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta: Särkijärven pohjoispuolen jalopuumetsikkö ja Hallilan Pehkusuo. Alue muodostaa yhden kantakaupungin tärkeimmistä liito-orava-kokonaisuuksista: lajin on mahdollista kulkea ja asuttaa aluetta aina Kangasalan laajoilta metsäalueilta Pirkkalan Taaporinvuorelle asti. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota ympärivuotisen virkistysreitistön kehittämiseen ja alueen kytkemiseen sekä paikalliseen että seudulliseen viher- ja virkistysverkkoon. Lisäksi tulisi määritellä asumisen ja virkistyksen sekoittuneiden alueiden tavoitteet viher- ja virkistysverkoston osalta turvaten alueen maisemalliset ja ekologiset arvot.

Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puisto: Villilänsaari on lähiympäristön tärkeä virkistysalue. Saaren länsiosa rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2015. Alue on arvokasta kasvi- ja lintualuetta ja alueelta on sekä liito-orava- että lepakkohavaintoja. Mustavuoressa sijaitsee laskettelurinne ja alue on kokonaisuudessaan vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Mustavuoren alue sijoittuu osittain Nokialle ulottuvalle harjujaksolle. Mustavuoren alueella sijaitsee myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Tesomanpuisto ja Haukiluomanpuisto ovat osa läntisten kaupunginosien keskuspuistovyöhykettä, jolla on virkistyskäytön lisäksi merkitystä myös kaupunkirakenteen jäsentäjänä. Tesomajärven ympäristön kautta kulkee pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys Ylöjärven Teivaalanharjulta aina Villilänsaareen asti sekä itä-länsisuuntainen virkistysyhteys Myllypuron Natura-alueelta Tohloppijärven ympäristöön. Aluekokonaisuuteen kuuluu runsas virkistysreittiverkosto, kolme uimarantaa, uimahalli- ja jäähallipalvelut sekä laskettelurinne. Virkistysreittiverkostosta merkittävä osa toimii talvisin latuina.
Alueen kokonaissuunnittelussa tulee huomioida seudullisten yhteyksien kehittäminen sekä Ylöjärven että Nokian suuntaan kasvava käyttöpaine. Samoin alueen saavutettavuutta tulee parantaa ympäröiviltä asuinalueilta. Reitistöjen suunnittelussa keskeistä on eri käyttäjäryhmien huomioiminen sekä reitistöjen käyttömahdollisuuksien varmistaminen ympärivuotisesti. Mustavuoren ulkoilualueen potentiaalia monipuolisena ja ympärivuotisena ulkoilualueena tulee kehittää sekä kytkeä alue kiinteämmin ympäröivään viherverkkoon säilyttäen alueen historialliset kerrostumat. Soranottoalueiden käyttötarkoitus tulee ratkaista ja maisemointi suorittaa loppuun.

Aluekeskus

Tampereen aluekeskus, jota kehitetään alueellisesti ja seudullisesti hyvin saavutettavana ja monipuolisena työpaikkojen, asumisen, palvelujen, vapaa-ajan toimintojen ja kestävän liikkumisen alueena.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen palvelumallin mukaiset olemassa olevat aluekeskukset Tesoma, Lielahti, Koilliskeskus ja Hervanta sekä uutena eteläinen aluekeskus. Aluekeskuksia kehitetään alueiden palveluiden ja joukkoliikenteen hyvän saavutettavuuden keskittyminä. Yhteyksiä ydinkeskustaan tulee kehittää erityisesti Tesomalta ja uudesta eteläisestä aluekeskuksesta. Lisäksi aluekeskusten liikenteellistä kytkeytymistä toisiinsa tulee parantaa. Länsi-Tampereella Tesoman ja Lielahti-Hiedanrannan välistä yhteyttä tulee parantaa kaikilla liikkumismuodoilla. Itäisellä Tampereella Koilliskeskuksen, Hervannan ja eteläisen aluekeskuksen kytkeytymistä tulee parantaa etenkin joukkoliikenteen palvelutasoa ja pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä kehittämällä. Julkiset hyvinvointipalvelut on aluekeskuksissa keskitetty hyvinvointikeskuksiin. Julkisia liikuntapalveluja täydentävät yksityiset liikuntapalvelut ovat oleellinen osa kaupungin liikuntapalvelujen kokonaistarjontaa. Yksityisille liikuntapalveluille tulee osoittaa aluekeskuksissa toimitiloja ja Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmassa vuosille 2019-2030 osoitetut liikuntapaikat tulee korvata maankäytön muutostilanteissa.

Tesoma
Tesoman aluekeskuksen hyvinvointikeskus sijaitsee Westerin liikekeskuksen yhteydessä. Hyvinvointikeskuksen julkisia palveluja ovat terveysasema, hammashoitola, äitiys- ja lastenneuvola, kirjasto ja nuorisotila. Aluekeskuksen julkisia liikuntapalveluja ovat jäähalli, uimahalli, palloiluhalli ja Ikurin liikuntahalli. Tarjontaa täydentävät yksityiset Raholan liikuntakeskus ja Syssyn Sulkkis. Alueella on tarve Ikurin liikuntahallin laajennukselle.

Lielahti
Lielahden aluekeskuksessa julkiset palvelut on keskitetty Lielahtikeskukseen, jossa sijaitsee terveysasema, äitiys- ja lastenneuvolat, hammashoitola, palvelukeskus, päiväkeskus ja kirjasto. Tulevaisuudessa aluekeskuksen palvelut mahdollisesti siirtyvät uuteen Hiedanrannan rakennettavaan kaupunginosaan ja sinne sijoittuvaan hyvinvointikeskukseen. Alueella on puute liikuntapalveluista. Alueella on tarve jäähallille ja uimahallille sekä Hiedanrannan skeittihallin laajennukselle.

Koilliskeskus
Koilliskeskuksen julkiset palvelut jakautuvat Prisman kauppakeskukseen ja Linnainmaan terveysasemalle (Kirviälänkatu 2). Julkisia palveluja ovat kirjasto, nuortentila , äitiys- ja lastenneuvola, terveysasema ja hammashoitola. Aluekeskuksessa ei ole julkisia liikuntapalveluja, mutta sisäliikuntapalvelua tarjoaa yksityinen AutoCenter Areena. Alueella on tarve uimahallille.

Hervanta
Hervannan aluekeskuksessa toimii hyvinvointikeskus Hervanta Trio kolmessa erillisessä toimipaikassa. Kokonaisuuden muodostavat kirjasto, terveysasema, hammashoitolat, äitiys- ja lastenneuvola, nuorisokeskukset ja Hervannan vapaa-aikakeskus. Keinupuiston lähitori täydentää alueen palveluja. Hervannassa on jäähalli, uimahalli ja yksityisenä liikuntapalveluna jalkapallohalli talvisin. Hervanta-Vuores alueella on mahdollinen tarve uimahallille.

Eteläinen aluekeskus
Etelän alueelle suunnitellaan uutta aluekeskusta. Peltolammin hyvinvointikeskukseen suunnitellaan päiväkotia, koulua (0-6 luokat), äitiys- ja lastenneuvolaa, kirjastoa ja nuorisotilaa. Hyvinvointikeskuksessa mahdollistuu alueen yhteisöllinen toiminta mm. ikäihmisille. Lisäksi hyvinvointikeskus mahdollistaa Me-talon toimintamallin jatkumisen alueella. Alueelta puuttuu liikuntapalvelut. Aluekeskukseen rakennettavan koulun liikuntatilat vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Lakalaiva-Peltolammi on yksi mahdollinen tutkittava vaihtoehto Tampereella tarvittavan yhden uuden jäähallin sijoittamiseksi.

Paikalliskeskus

Paikalliskeskus, jota kehitetään ympäröiviltä asuinalueilta hyvin saavutettavana julkisten ja yksityisten palvelujen ja vapaa-ajan toimintojen alueena.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen palvelumallin mukaiset julkisen palvelun lähitorit Kaukajärvellä, Vuoreksessa ja Härmälässä sekä ydinkeskustan laajentuessa tulevaisuuden lähitorina Kaleva-Hakametsän alue. Palvelukeskittymien lähiympäristöjen liikennejärjestelyjen tulee tukea palvelujen hyvää saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla.

Kaukajärvi
Kaukajärvellä on kattavat julkiset hyvinvointipalvelut, siellä on mm. päiväkoti- ja koulupalvelut, terveysasema, äitiys- ja lastenneuvola ja hammashoitola. Lisäksi alueella toimii lähitori, jonka muodostavat kirjasto, vapaa-aikatalo, Haihara ja Kaukaharjukeskus. Alueella toimivat yksityiset Sentteri Tampere jäähalli ja Spiral liikuntahalli.

Vuores
Vuoreksen lähitorin julkiset palvelut sijaitsevat Vuores-talossa, jonka ydinpalveluja ovat perusopetus, varhaiskasvatus, neuvola ja suun terveydenhoito. Hervanta-Vuores alueella on tarve liikuntahallille. Lisäksi Hervannan ja Vuoreksen alueilla selvitetään uimahallikapasiteetin lisätarvetta.

Kalevan ja Hakametsän alue
Kalevan ja Hakametsän alueen suunnittelussa varaudutaan mahdolliseen lähitoriin aluetta koskevan, vuonna 2019 ratkaistun, suunnittelukilpailun pohjalta. Alueen asemakaavamuutosten tulee sisältää lähitorin tilavaraukset ja varmistaa sen saavutettavuus. Alueella olevat keskitetyt liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalvelut tulevat ratkaistavaksi uudelleen yksityisen Tampere-Areenan poistuttua muun maankäytön tieltä. Tavoitteena on koota nykyiset toimijat yhteen kansainvälisen vaatimustason täyttäväksi keskukseksi, nykyisen jäähallin alueelle sijoittuvaan Hakametsän Sport Campus -alueelle.

Kehitettävä innovaatioympäristö

Alueella priorisoidaan ja tuetaan kärkitoimialaan liittyvien hankkeiden kehittämistä. Alueen kytkeytymistä osaksi kaupunkirakennetta tulee edistää kehittämällä sujuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet palveluihin, joukkoliikennepysäkeille ja lähivirkistysalueille. Alueella sallitaan vähäinen pääkäyttötarkoituksen mukaista toimintaa tukeva asuminen.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kaupungin keskeiset, palvelujen ja työpaikkojen alueille sijoittuvat innovaatioympäristöt, eli Hermian alue ja Kaupin kampus, joihin kohdistuu erityistä tarvetta ohjata asumisen ja muun toiminnan välistä suhdetta. Alueilla sallitaan ainoastaan vähäinen, pääkäyttötarkoituksen mukaista toimintaa tukeva asuntorakentaminen, joka palvelee esimerkiksi alueiden käyttäjiä ja vierailijoita. Alueille sijoittuvissa kaupunkikehittämisen hankkeissa tulee huolehtia toimitilavarannon riittävyydestä myös jatkossa, jotta käyttötarkoituksen muutoksilla ei heikennetä mahdollisuutta pääkäyttötarkoituksen mukaisen toiminnan kehittämiseen.

Ohjeellinen uusi leirintäalue

Leirintäalueen sijoittamisen edellytykset ja yhteensovittaminen luontoarvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.

Merkinnän kuvaus: Yleiskaavassa on osoitettu tarve uudelle leirintäalueelle, sijoitusvaihtoehtoina Alasjärven ja Suomensaaren ympäristöt. Nykyiselle Härmälän leirintäalueelle on tavoitteena toteuttaa asuntorakentamista virkistyskäytön ohella. Tampereen kaupunki käynnisti syksyllä 2019 selvitystyön, jossa on kartoitettu leirintämatkailun nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja alan megatrendejä sekä tarkasteltu leirintäalueen sijoittumisvaihtoehtoja Tampereen alueella. Selvityksen johtopäätöksenä todetaan, että leirintämatkailu tulee nähdä verkostomaisema palveluna muiden virkistyspalveluiden yhteydessä palvellen monipuolisesti sekä kaupunkilaisia että matkailijoita. Selvityksen pohjalta yleiskaavaluonnoksessa esitetään kaksi vaihtoehtoa uuden leirintäalueen sijoituspaikaksi.

Liikennejärjestelmä

Valtakunnallinen pääväylä

Valtakunnallinen pääväylä

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat nykyiset valtakunnalliset pääväylät: valtatie 3, valtatie 9 ja valtatie 12.


Valtakunnallisen pääväylän maanalainen osuus

Valtakunnallisen pääväylän maanalainen osuus

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Karkunvuoren tunnelin osuus valtatiellä 9.


Kehitettävä valtakunnallinen pääväylä

Kehitettävä valtakunnallinen pääväylä

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu niiden valtakunnallisten pääväylien tieosuudet, jotka on tarkoitus kehittää moottoriteiksi: valtatien 9 osuus Alasjärvi - Tarastenjärvi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 mukaisesti ja valtatien 12 osuus Alasjärvi - Kangasalan raja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kehittämishankkeen mukaisesti. Valtatien 3 osuutta välillä Lakalaiva-Partola kehitetään maakuntakaavan mukaisesti lisäkaistoja rakentamalla. Valtatiellä 12 välillä Santalahti-Lielahti on tekeillä yleissuunnitelma tielinjauksen muutoksesta ja kolmansien kaistojen rakentamisesta.

Seudullinen pääväylä

Seudullinen pääväylä

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu seudulliset pääväylät: Ruskontie, Hervannan valtaväylä, Kantatie 65 Lielahdesta Ylöjärvelle ja yhdystien 3495 osa välillä Lakalaiva - Viinikan liikenneympyrä.

Kehitettävä seudullinen pääväylä

Kehitettävä seudullinen pääväylä

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu valtatien 12 ja kantatien 65 osuus Pölkkylänniemen ja Lielahden välillä, jossa on tekeillä yleissuunnitelma tielinjauksen muutoksesta ja kolmansien kaistojen rakentamisesta.

Uusi seudullinen pääväylä

Uusi seudullinen pääväylä

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 mukainen Ruskonkehän (II-kehä) itäisen jatkeen Tampereen puoleinen osuus.


Pääkokoojakatu

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat pääkokoojakadut Myllypuronkatu, Lielahdenkatu, Nokiantie / Pispalan valtatie, Hatanpään valtatie / Sarankulmankatu / Ilmailunkatu, Lahdenperänkatu / Lempääläntie, Vuoreksen puistokatu, Kalevantie / Messukyläntie / Messukylänkatu / Kangasalantie, Sammon valtatie, Heikkilänkatu ja Aitolahdentie.

Kehitettävä pääkokoojakatu

Kehitettävä pääkokoojakatu

Väylää kehitetään osana eheytyvää kaupunkirakennetta.



Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kangasalantien linjaus Kaukajärven kohdalla, missä tien linjausta siirretään pohjoisemmaksi ja ranta-aluetta kehitetään asumisen ja yleisen virkistyksen alueena.

Uusi pääkokoojakatu

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uudet pääkokoojakadut Myllypurossa, Lielahdessa, Hiedanrannassa, Lakalaivassa, Tasanteella ja Ojalassa. Energiakatu Hiedanrannasta Epilään alittaa kantatien 65 ja pohjanmaanradan ja sijoittuu paineellisen pohjaveden alueelle.

Joukkoliikennepainotteinen katu

Joukkoliikennepainotteinen katu

Kestävän kaupunkirakenteen toimivuuden kannalta merkittävä katujakso, jolla kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä osana laadukasta ja tiivistyvää kaupunkiympäristöä. Katuympäristöä uudistettaessa tulee huolehtia siitä, että katutilan jäsentely, pysäkkien sijoittelu ja liittymäalueiden toteutustapa tukevat joukkoliikenteen sujuvuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pysäkkien ja niiden ympäristön jalankulkuyhteyksien sujuvuuteen, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen.

Katuun rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta etenkin pysäkkien läheisyydessä. Joukkoliikenteen pysäkkien ja vaihtoterminaalien läheisyydessä sekä pääkatujen keskeisissä kohdissa tulee varmistaa toimitilarakentamisen toteutuminen. Kadunvarsikortteleissa rakentamisen tulee edistää viihtyisän ja rajatun katutilan muodostumista.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu keskeisesti sijoittuvat, keskuksia ja muita kantakaupungin yhdyskuntarakenteen päävyöhykkeitä palvelevat kadut. Näitä katuja ovat Tesomakatu / Kohmankaari / Tohlopinranta / Pispalan valtatie, Pyynikintie, Hatanpään valtatie / Nuolialantie, Lahdenperänkatu / Lempääläntie / Automiehenkatu / Vuoreksen puistokatu, Nekalantie / Jokipohjantie / Kuoppamäentie, Kalevantie / Messukyläntie / Messukylänkatu / Juvankatu ja Takojankatu / Sammon valtatie / Aitolahdentie. Osuuksilla parannetaan merkittävästi joukkoliikenteen sujuvuutta joukkoliikennekaistoin ja liikennevaloetuisuuksin. Myös muu ajoneuvoliikenne on kaduilla sallittua. Katuympäristön uudistaminen edellyttää osaltaan katutilan uudelleenjäsentelyä, jonka yhteydessä varataan tilaa kestävien kulkumuotojen käyttöön sekä urbaaneille katuelementeille, kuten katuvihreälle ja lähipalvelujen tarvitsemalle pienimuotoiselle kadunvarsipysäköinnille. Pysäkkiympäristöt suunnitellaan tunnistettaviksi sekä laadukkaiksi materiaaleiltaan, valaistukseltaan ja esteettisyydeltään.

Joukkoliikennepainotteiseen katuun rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta ja toiminnallisesti sekoittunutta, jotta tuetaan intensiivisen joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä. Toimitilarakentamisen riittävä toteutuminen tulee varmistaa erityisesti niissä kaupunkikehittämisen hankkeissa, jotka sijoittuvat toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviin katujakson kohtiin. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi keskeiset risteysalueet, yhtä tonttia tai korttelia laajemmat maankäytön muutosalueet sekä joukkoliikenteen pysäkkien ja vaihtoterminaalien välittömät lähiympäristöt. Kaupunkikuvallisesti kadun varren rakentamisen tulee muodostaa eheää ja kaupunkimaista katuympäristöä, johon kuuluvat myös aktiiviset, katutilaan avautuvat rakennusten maantasokerrokset.

Katujaksoille, joihin kohdistuu useita maankäytön kehittämishankkeita tai muuten merkittävää maankäytön kehittämispainetta, tulee laatia katuympäristön tavoitetilaa ohjaava yleissuunnitelma, jossa yhteensovitetaan liikenneympäristön ja uudistuvan maankäytön tavoitteet.

Kävelykeskustana kehitettävä hitaan liikkumisen alue

Kävelykeskustana kehitettävä hitaan liikkumisen alue

Liikenneympäristöä on kehitettävä kävelyn ehdoilla. Alueella kehitetään jalankulkijoiden olosuhteita viihtyisien, monipuolisten, laadukkaiden ja esteettömien kävelyalueiden, kävelypainotteisten katujen, kävelykatujen ja -reittien avulla. Alueen monimuotoista kaupunkivihreää on vahvistettava. Hitaan liikkumisen alueella pyöräily on ohjattava ajoradoille lukuun ottamatta pyöräilyn pääreittejä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Hervannan aluekeskuksen liikenneverkkosuunnitelmassa (15.11.2019) osoitettu hitaan liikkumisen alue sekä Lielahti-Hiedanrannassa alustavan yleissuunnitelman mukainen hitaan liikkumisen alue.

Hervannassa on tunnistettu tarve korostaa kävelypainotteisia hitaan liikkumisen alueita. Näillä alueilla jalankulkijoiden määrä on jo nykyisin suuri ja alueilla pyritään lisäämään oleskelua. Ympäristön tulee olla jalankulkua suosiva ja oleskeluun houkutteleva, jotta liikkuminen ja ajan vietto koetaan miellyttäväksi. Nykytilassa voidaan jo tunnistaa Hervannan ydinkeskustan alue Duon ympäristössä yhdeksi tärkeäksi hitaan liikkumisen alueeksi. Pohjoisakselin alueelle rakentuva uusi maankäyttö vastaa keskustamaista tehokkaan rakentamisen aluetta erilaisine palvelukeskittymineen, mikä tekee siitä toisen selkeän hitaan liikkumisen alueen kokonaisuuden Hervannassa. Myös Tampereen yliopiston Hervannan kampusaluetta kehitetään kävelyn ympäristönä. Hitaan liikkumisen alueilla olevilla kaduilla nopeusrajoitus voi olla 20 km/h.

Hiedanrantaan rakennetaan uusi kävelypainotteinen keskusta-alue. Näsijärven rantaan sijoittuvalla Hiedanrannan alueella on ainutlaatuiset puitteet kävelylle, ja aluetta kehitetään ensisijaisesti kävelijän ehdoilla. Kävely tapahtuu katuympäristössä aina omalla väylällä erotettuna auto- ja pyöräliikenteestä. Liikenneympäristö viestii autoilijalle ja pyöräilijälle saapumisesta hitaan liikenteen alueelle, jossa liikutaan jalankulkijan ehdoilla. Hiedanrantaan muodostuu korkeatasoinen kävely-ympäristö, joka yhdistää myös nykyiset ja tulevat Näsijärven rannan virkistysreitit Lentävänniemestä Rauhaniemeen.

Liikenteen yhteystarve

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uusien yhteystarpeiden sijainnit Pärrinmaalla, Lahdesjärvellä, Hankkiossa ja Ojalassa. Uusien liikenneväylien tarkemmassa linjauksessa tulee ottaa huomioon mm. direktiivilajit ja merkittävien luontoarvojen säilyttäminen.

Ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue

Ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Lakalaivan ja Viinikan liikenneympyrän sekä Kaukajärven ja Koilliskeskuksen väliset alueet, joilla on liikenneverkon kehittämistarpeita.

Lakalaivan ja Viinikan liikenneympyrän välisen alueen kehittämisen tarpeet liittyvät Lakalaivan aluekeskuksen rakentumiseen, järjestelyratapihan alueelta pois siirtymiseen ja Viinikanojan viheryhteyden parantamiseen.

Viinikanojan virkistys- ja ekologista yhteyttä tulee kehittää Pyhäjärven ja Iidesjärven välillä. Tampereen valtatien linjausta muuttamalla voidaan löytää ratkaisuja yhteyden parantamiseen. Yhteyksien parantaminen tulee olla tavoitteena myös Viinikan liikenneympyrää kehitettäessä. Viinikan liikenneympyrän pohjoispuolelta tulee tutkia myös mahdollisia sisäänajoja keskustan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Järjestelyratapihan siirtyessä pois alueelta, tulee alueen liikennejärjestelmää kehittää niin, että etelästä keskustaan päin saapuva liikenne sujuvoituu. Tätä tukevia toimenpiteitä ovat mm. Lahdenperänkadun eritasoliittymän kehittäminen, Lempääläntien linjauksen siirtäminen lännemmäksi, jolloin itäpuolelle vapautuu tilaa myös maankäytölle sekä ratapiha-alueen läpi itä-länsisuunnassa rakennettava uusi ajoyhteys.

Lakalaivan uuden aluekeskuksen ja uuden henkilöliikenteen aseman tulo alueelle edellyttävät ajoyhteyden rakentamista Sarankulmankadun ja Lempääläntien välille alueen liikennejärjestelmän toimivuuden vuoksi. Yhteystarve sijaitsee hulevesien hallinnan kannalta huomioon otettavalla alueella. Tavoitteena on myös löytää sujuvat ajoneuvoliikenteen ja pyöräilyn yhteydet Vuoreksen, Lahdesjärven, Lakalaivan ja Nirvan välille.

Kaukajärvellä ja Koilliskeskuksessa on tavoitteena siirtää keskustojen läpiajavaa liikennettä muille väylille, jotta keskusta-alueita voidaan kehittää enemmän joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla. Vaihtoehtoja rinnakkaisille reiteille löytyy sekä valtatien itä- että länsipuolelta. Aluekeskusten välisille pyöräilyn pääreiteille ja joukkoliikennekäytäville tulee suunnittelussa löytää potentiaaliset sijainnit. Myös uusia eritasoliittymiä valtatielle voidaan tutkia. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. Aakkulanharjun pohjavesialue.

Rautatie

Rautatie

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu säännölliseen henkilöjunaliikenteeseen käytettävä nykyinen Tampereen alueen rataosa välillä Tampere-Jyväskylä.


Kehitettävä rautatie

Kehitettävä rautatie

Rautatiealueeseen rajautuvissa maankäyttöhankkeissa tulee huomioida tunnistettujen lisäraidetarpeiden aiheuttamat tilavaraukset.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu säännölliseen henkilöjunaliikenteeseen käytettävät nykyiset rataosat, joilla on todettu tarve lisäraiteiden toteuttamiseen rataverkon toimivuuden parantamiseksi. Näitä ovat Tampereen alueen rataosat välillä Riihimäki-Tampere, Tampere-Seinäjoki ja Lielahti-Kokemäki. Lisäraidetarpeet on todettu seuraavissa selvityksissä:

Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys (Liikennevirasto 2013)
Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere-Lielahti-Nokia/Ylöjärvi (Liikennevirasto 2015)
Riihimäki-Tampere-rataosan tarveselvitys (Liikennevirasto 2018)
Pääradan operointiselvitys (Pirkanmaan liitto 2019)

Ohjeellinen uusi rautatie

Ohjeellinen uusi rautatie

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 mukaiset uudet rautatiet: läntinen oikorata Myllypuron alueella valtatien 3 länsipuolella sekä Peltolammin ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman välinen yhdysrata.

Eritasoliittymä

Uusi eritasoliittymä

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu "Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi" -yleissuunnitelman mukainen uusi eritasoliittymä Tasanteella ja Hiedanrannan suunnittelukilpailun pohjaksi tehdyn liikenneverkkotarkastelun mukaiset 3 uutta eritasoliittymää Paasikiventiellä.

Kehitettävä liittymä

Liikennealuetta ympäristöineen kehitetään osana täydentyvää kaupunkirakennetta. Kehittämisen yhteydessä varmistetaan alueen sujuvat ja turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reitit sekä seudullisen ajoneuvoliikenteen sujuvuus.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tesoman valtatien ja Nokian moottoritien eritasoliittymä, Lahdenperänkadun eritasoliittymä, Kekkosentien ja Teiskontien eritasoliittymä, Teiskontien ja Kuntokadun liittymä, Turtolan liittymä, Alasjärven eritasoliittymä ja Aitovuoren eritasoliittymä.
Tesoman valtatien liittymän kehittäminen liittyy Raholan vedenpuhdistamon alueen kehittämiseen. Liittymää tulee kehittää kaupunkimaisemmaksi ja ottaa huomioon Raholan vedenpuhdistamon alueen tuleva kehittäminen ja kytkeytyminen Tesoman aluekeskukseen.

Lahdenperänkadun eritasoliittymän kehittämisen visiot on esitetty "Viinikka-Rautaharkko rakennetarkastelussa". Tarkastelussa on haettu ratkaisua järjestelyratapihan alueen täydentämiselle osaksi kaupunkirakennetta ja liikenneverkostoa. Liikenteellisen ratkaisun perusidea on, että etelästä saapuva liikenne jaetaan Lahdenperänkadun eritasoliittymässä keskustaan, VT12:lle ja itään menevään liikenteeseen, jolloin ei kuormiteta liikaa Viinikan liikenneympyrän aluetta. Tällöin Viinikan liikenneympyrän alueella mahdollistuu kävelyn, pyöräilyn ja maakuntakaavassa esitetyn viheryhteyden kehittäminen.

Kekkosentien ja Teiskontien liittymästä on tehty tarkastelu "Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma 2016". Tarkastelu osoittaa, että liittymää tulee kehittää niin, että liikennettä jaetaan uusilla yhteyksillä suoraan Kekkosentieltä Tekunkadun kautta Kaupin kampukselle. Näin liikenteen painetta tasataan laajemmalle alueelle ja alueen maankäytöllinen potentiaali voidaan hyödyntää tiiviillä kaupunkimaisella rakenteella, mikä puolestaan vähentää liikenteen haittavaikutuksia. Samalla parannetaan viher- ja virkistysyhteyksiä Kalevasta Kauppiin.

Teiskontien ja Kuntokadun liittymästä on tehty liittymän kehittämisselvitys. Liittymän kehittämistarpeet tulee arvioida uudelleen ja kehittää liittymää niin, että saavutettavuus kävellen ja pyörällä paranee Teiskontien eteläpuolelta ja estevaikutukset kävelylle ja pyöräilylle vähenvät Kissanmaalta Kaupin ja Taysin sairaalan alueelle.

Turtolan liittymässä on tulevaisuudessa tarpeen tehdä liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyviä parannustoimenpiteitä. Näitä on tutkittu mm. yleiskaavaa varten tehdyssä Turtolan liikenne- ja maankäyttötarkastelussa. Yhtenä ratkaisuna esitetään kiertoliittymien sijoittamista Nekalantielle ramppien päähän ja Hervannan suunnasta Turtolaan kääntyvän rampin sijoittamista keskustaan päin menevän rampin rinnalle. Lisäksi alueella tulee ratkaista joukkoliikenteen sujuvat vaihtomahdollisuudet bussin ja raitiotien välillä.

Alasjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien kehittäminen liittyy valtatien 9 Alasjärvi-Orivesi- ja valtatien 12 Alasjärvi-Huutijärvi-välien kehittämistyöhön. Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastellut liittymien kehittämistä muun muassa "Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi" -yleissuunnitelmassa vuodelta 2010. Alasjärven liittymässä varaudutaan mm. uusien ramppien rakentamiseen ja vanhojen uudelleen muotoiluun. Tasanteen eritasoliittymään tulee vihersilta. Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa on varauduttu Aitovuoren liittymän parantamistoimenpiteisiin.

Raitiotie

Raitiotie

Raitiotien katujaksoilla kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä osana laadukasta ja tiivistyvää kaupunkiympäristöä. Katuympäristöä uudistettaessa tulee huolehtia siitä, että katutilan jäsentely, pysäkkien sijoittelu ja liittymäalueiden toteutustapa tukevat joukkoliikenteen sujuvuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pysäkkien ja niiden ympäristön jalankulkuyhteyksien sujuvuuteen, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen.

Katuun rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta etenkin pysäkkien läheisyydessä. Joukkoliikenteen pysäkkien ja vaihtoterminaalien läheisyydessä sekä pääkatujen keskeisissä kohdissa tulee varmistaa toimitilarakentamisen toteutuminen. Kadunvarsikortteleissa rakentamisen tulee edistää viihtyisän ja rajatun katutilan muodostumista.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu raitiotien linjaus, jonka toteuttamisesta valtuusto päätti 7.11.2016. Lielahdessa linjausta on tarkennettu Hiedanrannan yleissuunnitelmatyön yhteydessä kaupunginhallituksen päätöksellä 18.12.2017.

Seudulliset raitiotien laajenemisvaihtoehdot

Seudulliset raitiotien laajenemisvaihtoehdot

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu raitiotien yleissuunnitelman ensimmäisen ja toisen toteuttamisvaiheen jälkeiset ohjeelliset laajenemissuunnat.

Tampereen kaupunkiseudulla on vireillä seudullinen yleissuunnitelma raitiotien jatkolinjoista. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu selvityksessä tarkasteltavat vaihtoehdot kullekin laajenemissuunnalle Pirkkalan keskustaan, Ylöjärven keskustaan, Kangasalan Lamminrahkaan ja Kangasalan Saarenmaalle.

Raitiotievarikko

Raitiotieverikko

Merkinnän kuvaus: Kohdemerkinnällä on osoitettu Hervantaan rakennettavan raitiotievarikon sijainti. Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 ja 2 liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin.


Vaihtoterminaali

Liikenteen solmupiste ja tulevaisuuden liikkumiskeskus, jonka suunnittelussa varataan riittävät tilavaraukset eri liikennemuodoille, liityntäpysäköinnille ja sujuville vaihdoille.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu merkittävät joukkoliikenteen solmupisteet Hiedanrannassa, Tesomalla, Koilliskeskuksessa, Hakametsässä, Hervannassa, Lakalaivassa ja Härmälässä. Seudullista joukkoliikennejärjestelmää palveleva terminaali voidaan Härmälän osalta toteuttaa Pirkkalaan Partolan puolelle. Taysin alueelle tulee väliaikainen vaihtoterminaali raitiotien rakentamisen ensimmäisen vaiheen jälkeen.

Terminaalialueet tulee toteuttaa korkeatasoisesti tavoitteena matkaketjujen edistäminen. Terminaaleissa tulee varautua tilallisesti eri kulkumuotojen välisiin sujuviin vaihtoihin, mukaan lukien tilavaraukset kaukoliikenteen vaihdoille. Terminaaliympäristöt tulee suunnitella korkeatasoisiksi julkisen katutilan, tunnistettavuuden, materiaalien ja valaistuksen osalta. Seudullinen ajoneuvojen liityntäpysäköinti voidaan aluksi toteuttaa pintaratkaisuna, mutta myöhemmin tulee varautua rakenteelliseen pysäköintiin, josta on hyvät yhteydet pysäkeille ja palveluihin.

Vaihtopysäkki

Tärkeä joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jonka suunnittelussa varataan riittävät tilavaraukset pyöräpysäköinnille ja sujuville vaihdoille.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Vihiojan, Turtolan ja Kaukajärven vaihtopysäkit, jotka palvelevat kaupungin sisäistä joukkoliikennettä. Tarkemmassa pysäkkiympäristöjen suunnittelussa tulee varautua tilavarauksin sujuviin vaihtoihin ja pyöräpysäköinnin laadukkaaseen järjestämiseen.

Pysäkkialueiden tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon paikan erityispiirteet ja -tarpeet. Alueita asemakaavoitettaessa tulee tutkia katusuunnitelmatasolla vaihtopysäkin tilavaraus.

Uusi henkilöliikenteen asema

Uuden aseman yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen. Aseman seutua kehitetään monipuolisena asumisen, palvelujen ja työssäkäynnin alueena. Asemalle johtavia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tesomalle, Hiedanrantaan ja Lakalaivaan sijoittuvat uudet henkilöliikenteen asemat.

Ohjeellinen lähijuna-asema

Lähijunaliikenteen asema, jonka vaatima tilavaraus otetaan huomioon vireille tulevassa asemakaavoituksessa ja muussa suunnittelussa.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kalkun, Kalkunvuoren, Mediapoliksen, Amurin, Ranta-Tampellan, Rantaperkiön, Vuohenojan, Messukylän, Hankkion ja Vehmaisten tulevaisuuden lähijunaliikennettä palvelevat asemat. Aseman maankäytölliset ja liikenneverkolliset vaikutukset ratkaistaan yleiskaavassa ja huomioidaan suunnittelussa vasta lähijunaliikennöinnin toteutuksen varmistuttua / yhteydessä. Aseman edellyttämä tilavaraus huomioidaan riittävällä tarkkuustasolla tukeutuen yleiskaavaan liittyvään selvitykseen (Selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä, 11/2019).

Vesiväylä

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Näsijärven ja Pyhäjärven vesiväylät.

Valtatien 9 moottoritieksi muuttamisen yhteydessä tulee varmistua Olkahistenlahden siltojen alittavista vesiväylien mitoituksesta. Väyläkorkeuden tulee pysyä vähintään nykyisellään.

Pyöräliikenteen pääreitistö

Pyöräliikenteen pääreitistö

Pyöräliikenteen pääreitistöä kehitetään korkeatasoisena ja laadukkaana pyöräliikenteen verkkona, joka yhdistää seutukeskukset ja aluekeskukset Tampereen keskustaan sekä toisiinsa. Pääreitistöä kehitetään nykyisten ja puuttuvien osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, nopeina ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan omille väylilleen. Pääreitistön kehittämismahdollisuudet ja tarkempi sijainti ratkaistaan jatkosuunnittelussa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu pyöräliikenteen seudullisen pääreitistön ja verkostoa täydentävien alueellisten yhteyksien tavoiteverkko. Merkinnän tavoitteena on pyöräliikenteen pääreitistön kehittäminen johdonmukaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi verkoksi, joka mahdollistaa sujuvan pyöräilyn yhdistäen kaupunkiseudun keskustat ja aluekeskukset toisiinsa parantaen saavutettavuutta pyörällä sekä lisäten pyöräilyn kilpailukykyä ja houkuttelevuutta kulkumuotona. Reitin kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota väylän laatuun mm. jalankulun ja pyöräilyn erotteluun, valaistukseen, pintamateriaaleihin ja liittymäratkaisuihin. Lisäksi pääreittien varrella panostetaan toimiviin matkaketjuihin mm. laadukkailla pysäkkijärjestelyillä ja pyöräpysäköinnillä.