Siirry sisältöön

Kaavamerkinnät ja -määräykset - Kartta 2

KANTAKAUPUNGIN VAIHEYLEISKAAVA - VALTUUSTOKAUSI 2017-2021 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Viherympäristö ja vapaa-ajanpalvelut

Keskuspuistoverkosto

Keskuspuistoverkoston kaavamerkintä, joka on väriltään vaalean vihreä alue.

Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty.

Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja varmistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoitettuja rakenteita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja.

Luonnonsuojelualue tai -kohde

Aluemerkinnässä kirkkaan sininen tasainen väri, kohdemerkintä kirkkaan sininen pieni neliö.

Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue

Vinoraitakuvio, jossa joka toinen raita on vaalean ruskea ja joka toinen raita on vaalean vihreä.

Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen soveltuminen rakentamiseen.

Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue

Reunaviivana musta katkoviiva, jossa lukee vkk.

Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luonnonympäristön, kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen kanssa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu neljä keskuspuistoverkostoon kuuluvaa kokonaisuutta: Kauppi-Niihaman alue, Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti puistoakseli, Rajamäki-Särkijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkistysaluekokonaisuus ja Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puisto-aluekokonaisuus. Aluekokonaisuuksilla on tärkeä kokoava merkitys viherympäristön ja vapaa-ajan palveluiden, maiseman ja kulttuurihistorian sekä ekologisen verkoston kannalta. Alueilla on myös paljon painetta lisätä uusia toimintoja tai yhteensovittaa osin ristiriitaisia tavoitteita. Alueet ovat keskenään erilaisia ja niiden kehittäminen omista lähtökohdistaan monipuolistaa kaupungin virkistys- ja viherpalveluiden tarjontaa merkittävästi.

Kauppi-Niihaman alue: Kauppi-Niihama on kantakaupungin tärkeimpiä virkistys- ja viherpalvelujen alueita. Se muodostaa keskeisen osan Tampereen kaupungin keskuspuistoverkostosta. Kauppi-Niihama on sekä sijainniltaan, kooltaan että luontosuhteiltaan erinomaista ulkoilualuetta. Se palvelee paitsi Tampereen kaupungin keskustaa ja itäisiä kaupunginosia myös koko kaupunkiseutua. Kauppi-Niihaman alueella on pitkä historia kaupungin yleisenä ulkoilun ja vapaa-ajan alueena. Alueella on monipuolisesti erilaisia virkistyksen- ja vapaa-ajan palveluita, mutta myös painetta edelleen monipuolistaa urheilun ja vapaa-ajan palveluita. Kauppi-Niihaman vertaissuunnitteluhankkeessa 2018-2019 alueelle etsittiin asukkaiden yhteistä kokonaiskuvaa alueen kehittämisestä ja alueen luontoselvitystietoa on täydennetty. Täydentynyt selvitystieto ja vertaissuunnittelijoiden tuottama suunnittelumateriaali toimivat kokonaissuunnitelman pohjana.

Kirkkosuonnotkon alue: Kaukajärvi-Kirkkosuonnotko-Iidesjärvi-Viinikanlahti on harjujaksoa seuraava laaksomuodostuma, joka on osa kaakko–luode-suuntaista Kangasalan Pitkäjärveltä edelleen Nokianvirralle asti ulottuvaa murroslaaksoa. Iidesjärvi muodostaa yhdessä Kirkkosuon alueen kanssa yhden merkittävimmistä avoimista ja puoliavoimista maisematilakokonaisuuksista kaupungin keskustan tuntumassa. Maisema-aluetta rajaa pohjoisessa Kalevankangas, jonka laelta ja rinteiltä aukeavat näkymät kohti puoliavointa laaksoa. Iidesjärvi ranta-alueineen on arvokas biologinen kokonaisuus, jolla on myös merkittävä luonnonsuojelullinen arvo. Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja siitä ollaan muodostamassa luonnonsuojelualuetta. Kalevanharju, Aakkulanharju ja Vilusenharju ovat osa geologisesti ja maisemallisesti merkittävää Tampereen kantakaupungin läpi kulkevaa harjujaksoa. Harjujakso kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen ja alueella sijaitsee Messukylän pohjavedenottamo. Kehittämisen tarvealue on tarkoituksella rajattu koskemaan myös muuta kehittämistä kuin virkistyskäyttöä. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena, jossa alueen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen potentiaali hyödynnetään nykyistä paremmin. Keskeistä alueen suunnittelussa ovat yhteydet paitsi aluetta ympäröiviin kaupunginosiin myös seudullisen saavutettavuuden ja tunnettavuuden kehittäminen ja parantaminen. Avoimen maisematilan väheneminen kantakaupungin alueella sekä Kirkkosuon kulttuurihistorialliset tekijät puoltavat alueen säilyttämistä avoimena myös tulevaisuudessa.

Rajamäki-Särkijärvi-Hervannan kanjoni-Solkimäki -virkistysaluekokonaisuus: Alue sijoittuu Iidesjärvi-Kaukajärvi laaksomuodostuman etelänpuoleiselle, kaupunkikuvaa rajaavalle, metsäiselle kallioselänteelle. Aluekokonaisuus alkaa Pirkkalan rajalta Multisillan Rajamäeltä ja jatkuu Särkijärven, Hervannan kanjonin, Lukonmäen, Selkämäen ja Solkimäen kautta Kangasalan Saarenmaalle asti. Se on yksi kantakaupungin alueen maisemallisesti parhaista virkistysalueista sekä yksi tärkeimmistä seudullisista viheryhteyksistä. Kokonaisuus muodostaa keskeisen osan eteläisen Tampereen keskuspuistoverkostosta. Maisemarakenne on suuntautunut luoteesta kaakkoon, mikä näkyy erityisen hyvin Särkijärvi-Hervannan kanjonissa. Maasto on pienipiirteistä ja vaihtelevaa, mutta rinteet ovat selvästi loivempia Särkijärven pohjois- kuin eteläpuolella. Alueella on laaja polku- ja latuverkosto, useita uimarantoja, arvokkaita luontokohteita, Hervannan hyppyrimäenalue ja Särkijärvessä hyvät virkistyskalastusmahdollisuudet. Alueella on myös runsas käyttäjäpotentiaali ja uusia asuinalueita on suunnitteilla mm. Särkijärven pohjoispuolelle Västinginmäkeen. Aluekokonaisuudelle sijoittuu useita luonnonarvoiltaan merkittäviä kohteita: Multisillan Rajamäki, Särkijärven Lahdenperä, Leppänen ja Lukonlahti sekä Lukonmäen Pitkäahde. Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta: Särkijärven pohjoispuolen jalopuumetsikkö ja Hallilan Pehkusuo. Alue muodostaa yhden kantakaupungin tärkeimmistä liito-orava-kokonaisuuksista: lajin on mahdollista kulkea ja asuttaa aluetta aina Kangasalan laajoilta metsäalueilta Pirkkalan Taaporinvuorelle asti. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota ympärivuotisen virkistysreitistön kehittämiseen ja alueen kytkemiseen sekä paikalliseen että seudulliseen viher- ja virkistysverkkoon. Lisäksi tulisi määritellä asumisen ja virkistyksen sekoittuneiden alueiden tavoitteet viher- ja virkistysverkoston osalta turvaten alueen maisemalliset ja ekologiset arvot.

Villilänsaari-Mustavuori-Tesomajärvi-Haukiluoman puisto: Villilänsaari on lähiympäristön tärkeä virkistysalue. Saaren länsiosa rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 2015. Alue on arvokasta kasvi- ja lintualuetta ja alueelta on sekä liito-orava- että lepakkohavaintoja. Mustavuoressa sijaitsee laskettelurinne ja alue on kokonaisuudessaan vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta. Mustavuoren alue sijoittuu osittain Nokialle ulottuvalle harjujaksolle. Mustavuoren alueella sijaitsee myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusvarusteita ja niihin kuuluva tykkitie. Tesomanpuisto ja Haukiluomanpuisto ovat osa läntisten kaupunginosien keskuspuistovyöhykettä, jolla on virkistyskäytön lisäksi merkitystä myös kaupunkirakenteen jäsentäjänä. Tesomajärven ympäristön kautta kulkee pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteys Ylöjärven Teivaalanharjulta aina Villilänsaareen asti sekä itä-länsisuuntainen virkistysyhteys Myllypuron Natura-alueelta Tohloppijärven ympäristöön. Aluekokonaisuuteen kuuluu runsas virkistysreittiverkosto, kolme uimarantaa, uimahalli- ja jäähallipalvelut sekä laskettelurinne. Virkistysreittiverkostosta merkittävä osa toimii talvisin latuina.
Alueen kokonaissuunnittelussa tulee huomioida seudullisten yhteyksien kehittäminen sekä Ylöjärven että Nokian suuntaan kasvava käyttöpaine. Samoin alueen saavutettavuutta tulee parantaa ympäröiviltä asuinalueilta. Reitistöjen suunnittelussa keskeistä on eri käyttäjäryhmien huomioiminen sekä reitistöjen käyttömahdollisuuksien varmistaminen ympärivuotisesti. Mustavuoren ulkoilualueen potentiaalia monipuolisena ja ympärivuotisena ulkoilualueena tulee kehittää sekä kytkeä alue kiinteämmin ympäröivään viherverkkoon säilyttäen alueen historialliset kerrostumat. Soranottoalueiden käyttötarkoitus tulee ratkaista ja maisemointi suorittaa loppuun.

Kehitettävä keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalveluiden alue tai kohde

Valkoinen ympyrä, jolla punainen reunaviiva. Keskellä lukee Vu.

Alue on varattu liikunta-, urheilu- tai vapaa-ajan palveluille ja niiden tarvitsemille rakennuksille ja rakenteille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon palveluiden monipuolisuus ja -käyttöisyys, hyvä saavutettavuus erityisesti kävellen, pyörällä sekä julkisella liikenteellä, tapahtumien järjestäminen, keskitetyn pysäköinnin mahdollisuudet sekä luonto- ja muut arvot.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkoston osa-alueet, joissa sijaitsevat keskeisimmät Tampereen kaupungin tai yksityisten toimijoiden liikunta-, urheilupalveluiden ja vapaa-ajanpalveluiden toiminnot. Alueet palvelevat laajasti koko palvelualuetta, osa toiminnoista koko kaupunkia ja/tai seutua.

Merkintä ohjaa keskittämään alueita monipuolisiksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa erityisesti kävellen, pyörällä ja julkisella liikenteellä. Keskeistä on myös tutkia keskitetyn pysäköinnin mahdollisuuksia ja yhteisten pysäköintitilojen hyödyntämistä esim. tapahtumien aikana. Keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueilla suunnittelua tulee tehdä ensisijaisesti kokonaissuunnittelun yhteydessä.

Merkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkostolla sijaitsevat Mustavuoren laskettelurinne ja vanha maa-aineisten ottoalue, Hervannan hyppyrimäen alue, Kaupin urheilupuisto, Alasjärven - Niihaman alue ja Kaukajärven soutu- ja melontastadion (rata-alueineen).

Messu- ja urheilukeskus

Ympyrä, jossa on musta reunaviiva ja keskellä lukee Mu.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen messu- ja urheilukeskus. Tampereen messu- ja urheilukeskuksella on merkittävä rooli liikuntapaikkaverkostossa. Keskus toimii urheilukauden ajan muun muassa yleisurheilun, jalkapallon sekä pesäpallon harjoitus- ja tapahtumapaikkana n. 3000 päivittäisellä kävijällään. Tulevaisuuden kehittämistarpeena on yleisurheilun ympärivuotinen harjoittelu- ja kilpailuolosuhde (F-halli). Keskuksen saavutettavuutta tulee parantaa valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti kaikilla kulkuvälineillä.

Geologisesti arvokas kallioalue

Alueella raunaviivana musta katkoviiva, jossa lukee ge-1.

Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaat Tuomikallio–Pirunvuori, Ristimäki, Hikivuori, Taaporinvuori-Myllyvuori ja Ruskonperä-Houkanvuori kallioalueet, joilla on merkittäviä, maa-aineslain tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja sekä paikallisesti arvokkaat Väljäsuon kallioalue, Hepovuori, Myllyvuori ja Soukonvuori. Alueidenkäytöllä ja suunnittelulla tulee edistää arvokkaiden geologisten muodostumien arvojen säilymistä ja ottaa huomioon mahdollisten maisemavaurioiden korjaustarve. Rajaukset perustuvat Pirkanmaan maakuntakaavan tausta-aineistoon:

- Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä (VYH 1995)
- Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet I ja II (SYKE 1996).
- Pirkanmaan POSKI-hankkeen (2012-2015) arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys.

Geologisesti arvokas harjualue

Alueella reunaviivana musta katkoviiva, jossa lukee ge-2.

Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti arvokas Pyynikin rantakerrostuma-alue ja maakunnallisesti arvokas Pyynikin harjumuodostuman alue, joilla on merkittäviä, maa-aineslain tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja sekä paikallisesti arvokkaat harjualueet, Aakkulanharju ja Epilänharju. Alueidenkäytöllä ja suunnittelulla tulee edistää arvokkaiden geologisten muodostumien arvojen säilymistä ja ottaa huomioon mahdollisten maisemavaurioiden korjaustarve. Merkinnät perustuvat Pirkanmaan maakuntakaavan tausta-aineistoon:

- Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014 (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2014).

Ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue

Alueella tumman vihreä reunaviiva, jonka keskellä ohut vaalean vihreä pystyraidoitus. Alueen reunoilla nuolenkärjet osoittamassa suuntaa.

Aluetta suunniteltaessa tulee kehittää virkistysyhteyksien toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä ottaa huomioon toimivien ekologisten yhteyksien ja virkistysyhteyksien kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu alueet, joissa ekologinen yhteys on heikko tai puutteellinen ja virkistysyhteyden laatutaso huono, johtuen pääasiassa olemassa olevan tai uuden rata- tai moottoriliikennealueen muodostamasta estevaikutuksesta. Osalla alueista on yleiskaava 2040:n yhteydessä laaditun Kantakaupungin väylien kattamisen selvityksen mukaan maastollisia edellytyksiä kansirakenteiden toteuttamiselle. Merkinnällä on osoitettu
1. Pahaluomanpuiston ja Myllypuron Natura-alueen välinen yhteys, jossa uusi suunniteltava pääradan linjaus voi katkaista ekologisen yhteyden. Myös nykyinen valtatie 3 linjaus aiheuttaa haasteita yhteyden toimivuudelle.
2. Hiedanranta-Epilänharju-Santalahti yhteys, jossa rata ja Paasikiventie aiheuttavat estevaikutusta. Paikalla on osittaista kattamisen potentiaalia.
3. Kalevan keskuspuisto-Kauppi-Linnainmaa yhteys, jossa Teiskontie ja Hervannan valtaväylä aiheuttavat estevaikutusta ja vähentävät viihtyvyyttä. Paikalla on kattamisen potentiaalia.
4. Tasanteen yhteys, jossa suunnitellun valtatien 9 parantamisen ja eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä toteutetaan vihersilta.
5. Koilliskeskuksen yhteys, jossa aluekeskustan suunnittelun yhteydessä on tarpeen parantaa virkistysyhteyksiä valtateiden yli. Alueella on kattamisen potentiaalia.
6. Kalevanharju-Iidesjärvi-Messukylä yhteys,
7. Kaukajärvi-Vilusenharju yhteys,
8. Vihioja-Nekala-Hatanpää yhteys,
9. Lakalaivan aluekeskuksen yhteydet Peltolammille, Härmälään, Sulkavuoreen ja Lahdesjärvelle
10. Messukylä-Pappila-Janka yhteys
11. Pyynikki-Särkänniemi-Santalahti yhteys
12. Hatanpää-Iidesjärvi–Keskusta–Sorsapuisto yhteys

Merkinnän alueilla on pääosin olemassa välttävä virkistysyhteys, kuten kevyen liikenteen silta tai alikulku, mutta ekologiset yhteydet ovat heikot tai ne puuttuvat kokonaan. Alueen suunnittelussa tulee vahvistaa virkistysverkoston toimivuutta / sujuvuutta sekä kehittää yhteyksien viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tarvittaessa tulisi istuttaa ekologisia yhteyksiä parantavaa kasvillisuutta tai rakentaa vihersiltoja tai alikulkuja. Alueiden toteuttaminen liittyy pääasiassa liikennealueiden ja keskusta-alueiden suunnitteluun.

Ohjeellinen ekologinen yhteys

Ohjeellinen ekologinen yhteys -karttamerkintä. Alueella on vaaleanvihreä vinoraidoitus.

Yhteydellä on merkitystä eliölajien liikkumiselle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Ekologisen yhteyden jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon tulee turvata. Tarkemman suunnittelun yhteydessä ratkaistaan ekologisen yhteyden sijainti, leveys ja luonne huomioiden arvokkaat luontokohteet, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä varmistaen, että ekologinen yhteys säilyy mahdollisimman leveänä, puustoisena, kasvillisuudeltaan kerroksellisena ja luonnon olosuhteiltaan monipuolisena. Ekologinen yhteys on turvattava maisemaa muuttavien maanrakennustöiden, puiden kaatojen tai muiden näihin verrattavien toimenpiteiden yhteydessä. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 §:ssä on säädetty.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu keskeisiä keskuspuistoverkoston osia yhdistäviä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä eliöiden kulkuyhteyksiä tai sellaiseksi soveltuvaa viherympäristöä. Riittävän laajojen ja monipuolisten viheralueiden lisäksi on tärkeää varmistaa, että lajien siirtyminen alueiden välillä on mahdollista. Ekologisten yhteyksien avulla on mahdollista ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, monipuolistaa virkistysverkostoa sekä turvata ekosysteemipalveluja. Kantakaupungin alueella ekologinen verkosto ja virkistysverkosto ovatkin osittain päällekkäisiä. Yhteyden luonne voi vaihdella leveydeltään ja laajuudeltaan puistomaisesta tai luonnonmukaisesta viheralueesta rakennettujen kortteleiden piha-alueisiin. Ekologisesti monipuolisimpia yhteyksiä ovat järvien ja pienvesistöjen rantametsiköt sekä vanhat metsät, mutta myös rakennettujen alueiden pihojen ja suojavyöhykkeiden kasvillisuudella on merkitystä ekologisen verkoston toimivuudelle.

Liito-orava on toiminut sateenvarjolajina yhteyksiä määriteltäessä. Liito-oravakannan suotuisan suojelutason turvaamiseksi on tärkeä varmistaa, että viheralueet muodostavat liikkumista tukevan, yhtenäisen viherverkoston. Ekologisten yhteyksien sisälle on pyritty tuomaan myös niitä liito-oravan elinympäristöjä, jotka eivät ole osa keskuspuistoverkostoa. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat suoraan luonnonsuojelulailla suojeltuja, vaikka ne eivät sisältyisi viherverkkoon.

Ekologisen yhteyden merkinnällä osoitetut alueet ovat osin asemakaavoitettu virkistys- ja viheralueiksi. Tarvittaessa tulee laatia tarkempia luontoselvityksiä, joilla varmistetaan yhteyden riittävä leveys, laadukkuus ja toimivuus ekologisena yhteytenä. Yhteyden leveyden merkitys korostuu, kun yhteyden käyttötarpeet esim. virkistyskäyttö ja hulevesien hallintatarve lisääntyvät. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida ekologisiin yhteyksiin sijoittuvat arvokkaat luontokohteet sekä alueiden kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Samoin tulee turvata liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä elinympäristöjen säilyminen lajille soveltuvina. Ekologinen yhteys tulee toteuttaa yhtenäisenä ja rakenteellisesti monipuolisena ja kerroksellisena.

Merkinnän lähelle tuleva täydennysrakentaminen tulee suunnitella siten, että yhteysmerkinnän tarkoittaman olemassa olevan viherrakenteen toimivuus ekologisena yhteytenä ei heikkenisi. Merkintä ohjaa myös asemakaavoittamaan ekologisia yhteyksiä korttelialueille, jolloin rakentamishankkeeseen ryhtyvä olisi velvollinen säilyttämään kasvillisuuden tai toteuttamaan toimenpiteitä ekologisten yhteyksien parantamiseksi. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 §:ssä on säädetty. Puolustusvoimien käyttöön osoitetuilla alueilla ei edellytetä MRL 128§:ssa tarkoitettua maisematyölupaa. Alueilla tulee ottaa ympäristönäkökulma huomioon toiminnan sallimissa rajoissa.

Ohjeellinen virkistysyhteys

Ohjeellinen virkistysyhteys -kaavamerkintä on vihreä pistekatkoviiva.

Keskuspuistoverkostoa yhdistävä virkistysyhteys tai lähivirkistysalueiden sarja. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa lähivirkistysalueiden riittävyys, saavutettavuus, luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä varmistaa virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta luonnonmukaiseen.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa oleva tai kehitettävä keskuspuistoverkostoa yhdistävä ja täydentävä yhteys, ulkoilureitti tai lähivirkistysalueiden sarja, joka palvelee asuinalueiden tai keskustojen virkistys- ja viheryhteytenä ja lähivirkistysalueena. Keskeisenä tavoitteena on parantaa keskuspuistoverkoston saavutettavuutta. Verkosto on laaja sisältäen hyvin erityyppisiä kehittämistavoitteita ja tarpeita. Yhteyden luonne voi vaihdella leveydeltään ja laajuudeltaan rakennetusta puistokadusta, puistomaiseen kaupunkipuistoon ja luonnonmukaiseen metsäiseen viheralueeseen. Virkistys- ja viheryhteyksiä on yleiskaavassa varattu kaupungin eri osiin pääasiassa olemassa olevien asemakaavoitettujen puistojen tai virkistysyhteyksien kohdille siten, että yhdessä keskuspuistoverkoston kanssa ne muodostavat kantakaupungin läpi jatkuvan katkeamattoman virkistysverkoston. Merkinnällä osoitetun yhteyden lisäksi viheralueilla on tai sinne voidaan osoittaa myös muita virkistysreittejä ja polkuja. Merkinnän lähelle tuleva täydennysrakentaminen tulee suunnitella siten, että yhteysmerkinnän tarkoittaman olemassa olevan viherrakenteen toimivuus virkistysyhteytenä ja lähivirkistysalueena paranee. Erityinen kehittämiskohde on katkeamaton rantareitistö, järveltä järvelle johtavat yhteydet ovat myös osa seudullista liikunta- , virkistys- ja luontopalveluita. Tavoitteena on aktivoida Pyhä- ja Näsijärven rantoja ympärivuotisen rannoilla ja järvillä liikkumisen reitteinä, joiden käyttöä tukee virkistyspalveluiden kehittäminen. Ranta-alueille sijoittuvan loma-asutuksen vuoksi virkistysyhteysmerkinnällä on osoitettu myös loma-asunnoille johtavat ajoyhteydet ja pääsytiet.

Pyöräliikenteen seudullinen pääreitistö

Pyöräliikenteen seudullinen pääreitistö -kaavamerkintä on turkoosi paksu katkoviiva.

Pyöräliikenteen seudullista pääreitistöä kehitetään korkeatasoisena seutu- ja aluekeskukset yhdistävänä verkkona. Pääreitistöä kehitetään nykyisten ja puuttuvien osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, nopeina, houkuttelevina ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan omille väylilleen. Pääreitistön tarkempi sijainti ratkaistaan jatkosuunnittelussa.

Pyöräliikenteen alueellinen pääreitistö

Pyöräliikenteen alueellinen pääreitistö -kaavamerkintä on yhtenäinen turkoosi viiva.

Pyöräliikenteen alueellista pääreitistöä kehitetään korkeatasoisena seudullisen pääreitistön ja keskeiset asutus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät yhdistävänä verkkona. Alueellista pääreitistöä kehitetään nykyisten ja puuttuvien osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, viihtyisinä ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja pyöräliikenne pääsääntöisesti erotellaan omille väylilleen. Pääreitistön kehittämismahdollisuudet, laatukriteerit, tarkempi sijainti ja yhteensovittaminen muun virkistyskäytön kanssa ratkaistaan jatkosuunnittelussa alueen ympäristöarvot huomioiden.

Kansallisen kaupunkipuiston alue, hakemuksen rajaus (KH 7.12.2020)

Alueella reunaviivana harmaa katkoviiva, jossa keskellä harmaa vaakaraitakuvio.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen mukainen rajaus. Kansallisen kaupunkipuiston rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, Tampereen kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä erillisellä kaupunginhallituksen päätöksellä. Voimaan tultuaan rajauksella on tärkeä informatiivinen merkitys myös yleiskaavassa. Kansallinen kaupunkipuisto on Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvokkaita kulttuurimaisemia ja luonnonalueita yhdistävä kaupunkiympäristön kokonaisuus, jota statuksen ympäristöministeriöltä saanut kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 68-71§). Kaupunkipuistoksi rajattu alue perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat tunnusomainen ja tunnistettava maisemarakenne sekä historialliset elementit, kuten teollisuushistoria sekä kaupunkirakenteen ajallinen kerroksellisuus. Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdotetut alueet muodostavat Tampereen viherverkoston ytimen. Keskeisenä osana kansallisen kaupunkipuiston toteutusta ovat monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkistyspalvelut.

Kansallisen kaupunkipuiston muutosalue, hakemuksen rajaus (KH 7.12.2020)

Alueella reunaviivana harmaa katkoviiva, jonka keskellä on ohut harmaa pystyraidoitus.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitettu kansallisen kaupunkipuiston muutosalue on kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen rajaukseen sisältyvä suurpiirteinen ja myöhemmän asemakaavoituksen mukaisesti tarkentuva aluerajaus. Kansallisen kaupunkipuiston rajausta ei päätetä yleiskaavaprosessissa, Tampereen kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä erillisellä kaupunginhallituksen päätöksellä. Voimaan tultuaan rajauksella on tärkeä informatiivinen merkitys myös yleiskaavassa. Kaupunki sitoutuu hakemuksessa muutosalueen kehittämiseen kansallisen kaupunkipuiston arvojen mukaisesti kaupunkipuiston sisältöön soveltuvilla osa-alueilla erillisten suunnittelua ohjaavien määräysten kautta. Määräykset siirtyvät ympäristöministeriön kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen. Kansallinen kaupunkipuisto on Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty arvokkaita kulttuurimaisemia ja luonnonalueita yhdistävä kaupunkiympäristön kokonaisuus, jota statuksen ympäristöministeriöltä saanut kaupunki sitoutuu hoitamaan ja kehittämään (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 68-71§).

Erikoispuisto

Vinottain oleva tumman vihreä neliö, jolla on kirkkaan vihreä reunaviiva.

Alueita ylläpidetään ja kehitetään omista lähtökohdistaan seudullisesti merkittävinä virkistyspalveluiden, tapahtumien, matkailun ja vapaa-ajan alueina. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon erikoispuistojen hyvä saavutettavuus ja esteettömyys sekä olemassa olevat ominaispiirteet ja arvot.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu erikoispuistot, joilla on erityinen merkitys seudullisina virkistyspalveluina, tapahtumapaikkoina tai matkailun kohteina. Osa puistoista on olemassa olevia kaupungin tärkeimpiä keskustapuistoja, matkailukohteita tai nähtävyyksiä ja osa taas uusia suunnitteilla olevia teemapuistoja. Erikoispuistoja ovat: Hatanpään arboretum, Pyynikki, Kalevan liikennepuisto, Vuoreksen liikuntapuisto, Vilusenharjun skeitti- ja bmx-puisto, Iidesjärven luontopainotteinen puistokokonaisuus ja Santalahden rantapuisto (Särkänniemen tapahtumapuisto).

Kaupunginosapuisto

Kaupunginosapuiston kaavamerkintä on musta ympyrä.

Alueella sijaitsee asemakaavan mukainen kaupunginosapuisto. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa kaupunginosapuiston riittävä koko, monipuolinen palvelutaso, hyvä saavutettavuus, miellyttävä ääniympäristö sekä kytkeytyminen ympäröiviin asuinalueisiin ja viherympäristöön.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmän mukaiset kaupunginosapuistot. Kaupunginosapuistot ovat päivittäisen leikin ja oleskelun lisäksi tarkoitettu paikallisia eri ikäryhmien urheilu- ja ulkoiluharrastuksia ja myös tapahtumia varten. Lasten leikkipaikkojen ja pallokenttien lisäksi voi kaupunginosapuistoissa olla erilaisia pelikenttiä ja reittejä. Kaupunginosapuistoja käyttävät usein myös koululaisryhmät, päiväkodit ja perhepäivähoitajat. Kaupunginosapuistot ovat merkittäviä kaupunkikuvan elävöittäjinä. Laajimmat puistot ovat usein pääosin metsäisiä, toiminnallisilta osiltaan rakennettuja puistoja. Kaupunginosien erilaisuudesta ja vaihtelevasta koosta johtuen kaikissa kaupunginosissa ei ole varsinaista kaupunginosapuistoksi luonnehdittavaa puistoa. Kaupunginosapuistoja ovat esimerkiksi Saukonpuisto Petsamossa, Pyhällönpuisto Lentävänniemessä ja Isolammenpuisto Kaukajärvellä. Keskeisiä kaupunginosapuistojen kehittämistavoitteita ovat monipuolisuus, turvallisuus, hyvä saavutettavuus ja miellyttävä ääniympäristö sekä koululaisille ja nuorille suunnattujen palvelujen lisääminen. Kaupunginosapuistot on asemakaavoitettu virkistys- ja viheralueiksi. Kaupunginosapuiston läheisyyteen suunniteltavan täydennysrakentamisen yhteydessä on varmistettava, että kaupunginosapuisto säilyy riittävän laajana. Täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä on myös selvitettävä olemassa olevan kaupunginosapuiston riittävyys kasvavalle asukasmäärälle ja tarvittaessa kehitettävä kaupunginosapuiston toimivuutta ja saavutettavuutta. Myös kaupunginosapuistojen esteettömyyden parantamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Ohjeellinen uusi kaupunginosapuisto

Ympyrä, joka on keskeltä valkoinen ja jolla on paksu punainen reunaviiva.

Alueelle on varattava tilaa uudelle kaupunginosapuistolle, jonka toteuttaminen on ajankohtainen uuden keskustan tai asuinalueen kehittämisen yhteydessä. Kaupunginosapuiston tulee olla hyvin saavutettava, riittävän suuri sekä toiminnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolinen.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uusiin keskustoihin tai kaupunginosiin liittyvä tarve uudelle kaupunginosapuistolle. Uusi kaupunginosapuisto on osoitettu Hiedanrannan ja Ojalan uusiin kaupunginosiin, Teiskontien pohjoispuolelle sijoittuvalle asumisen alueelle, Hervantajärven uudelle asuinalueelle, Turtolan ja Lakalaivan uusille keskusta-alueille, Ristinarkun täydentyvälle asuinalueelle sekä muuttuvan järjestelyratapihan alueelle. Uusien kaupunginosapuistojen kehittäminen/rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, kun yleiskaavalla osoitettu keskusta- tai asuinalue toteutetaan. Kaupunginosapuiston tarkempi sijainti, koko ja toiminnot määritellään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaupungin osapuisto voidaan toteuttaa kokonaan uutena puistona tai se voidaan osoittaa olemassa olevalle viheralueelle kehittäen sen palveluita ja toimintoja vastaamaan kaupunginosapuiston vaatimus- ja laatutasoa.

Ohjeellinen uusi leirintäalue

Kolmio, joka on keskeltä kirkkaan keltainen ja jossa on punainen reunaviiva.

Leirintäalueen sijoittumisen edellytykset ja yhteensovittaminen luontoarvojen, arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvien arvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.

Merkinnän kuvaus: Yleiskaavassa on osoitettu tarve leirintäalueelle, sijoitusvaihtoehtoina Härmälän, Alasjärven ja Suomensaaren ympäristöt. Leirintäalueen sijoittaminen edellyttää laajaa aluekokonaisuutta koskevaa suunnitelmaa, joka sovittaa yhteen leirintäaluetoiminnon ja alueelle mahdollisesti jäävät toiminnot ja ympäristön asettamat reunaehdot. Tampereen kaupunki laati syksyllä 2019 selvityksen, jossa kartoitettiin leirintämatkailun nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja alan megatrendejä sekä tarkasteltu leirintäalueen sijoittumisvaihtoehtoja Tampereen alueella. Lisäksi leirintäalueen sijoittamisen edellytyksiä sekä luonto- ja muita arvoja on selvitetty vuoden 2020 aikana Alasjärven ja Suomensaaren alueilla ja ympäristöissä. Selvitysten johtopäätöksenä voidaan todeta, että leirintämatkailu tulee nähdä verkostomaisema palveluna muiden virkistyspalveluiden yhteydessä palvellen monipuolisesti sekä kaupunkilaisia että matkailijoita.

Pienvene- tai lauttasatama

Pienvene- tai lauttasataman kaavamerkintä. Musta piirroskuva purjelaivasta.

Vesiliikenteen toiminta on otettava huomioon suunniteltaessa lähiympäristön maankäyttöä sekä uusia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat pienvene- ja lauttasatamat, joita ovat Jänissaaren, Halkoniemen, Santalahden, Perkiönlahden, Rantaperkiön, Uittotunnelin/Hyhkyn, Rauhaniemen, Katiskanlahden, Tasanteen ja Härmälänsaaren satamat. Satamien perusvarustukseen kuuluvat parkkipaikat, sähköpisteet ja jätepisteet. Lisävarustuksena on mm. septitankkien tyhjennystä, polttoainejakelua ja mastonostureita. Esteettömiä venepaikkoja ja laitureita kalastukseen on toteutettu eri puolille kantakaupunkia. Satamissa voidaan edelleen kehittää esteettömyyttä, kanoottien säilytysmahdollisuuksia, veneiden, kanoottien ja vesijettien vuokrausta sekä veneiden ja venetarvikkeiden myyntiä. Tällaisten kaupallisten toimintojen satamia voisivat olla esim. uusi Hiedanrannan satama tai Santalahden satama. Vanhat laivalaiturit tulisi kunnostaa käyttökelpoisiksi. Rannoissa on jo olemassa sopiva syvyys laivaliikenteelle ja tulevaisuudessa niitä voidaan hyödyntää venematkailun lisääntyessä. Veneiden talvisäilytyspaikkojen tarjoaminen ei kuulu kaupungin vastuulle. Kaupungin tavoitteena ei ole osoittaa talvisäilytyspaikkoja kantakaupungin alueelle. Sen sijaan aidattu alue, jossa voisi säilyttää uisteluveneitä yms. veneilykauden aikana, on tarpeen, mutta sen ei tarvitse sijaita vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Merkinnällä osoitettujen pienvene- tai lauttasatamien lisäksi kantakaupungin alueella on pienempiä venevalkamia ja laituripaikkoja.

Ohjeellinen uusi tai kehitettävä pienvene- tai lauttasatama

Ohjeellinen uusi tai kehitettävä pienvene- tai lauttasatama -kaavamerkintä. Punainen piirroskuva purjelaivasta.

Uuden tai kehitettävän pienvene- tai lauttasataman sijoittamisen tai kehittämisen edellytykset tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uusia tai kehitettäviä pienvene- tai lauttasatamia, joita ovat Raholan, Hiedanrannan, Viinikanlahden puhdistamon rannan ja Viikinsaaren satamat. Uuden sataman sijoittamisen edellytykset tulisi tutkia asemakaavan tai asemakaavan muutoksen yhteydessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pysäköinnin järjestämiseen.

Uimaranta

Uimarannan kaavamerkintä on musta piirroskuva uimarista.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat uimarannat, joissa on kattava palvelutaso mm. pukusuojat, wc/käymälä ja/tai saunatilat sekä esimerkiksi talviuintimahdollisuus. Uimarantoina on osoitettu Tesomajärven, Tohlopin, Suomensaaren, Tahmelan, Kaukajärven, Suolijärven, Peltolammin, Hervantajärven, Alasjärven sekä Rauhaniemen uimarannat. Merkinnällä osoitettujen uimarantojen lisäksi kantakaupungin alueella on myös pienempiä uimapaikkoja.

Ohjeellinen uusi tai kehitettävä uimaranta

Ohjeellinen uusi tai kehitettävä uimaranta -kaavamerkintä. Punainen pirroskuva uimarista.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uudet tai kehitettävät uimarannat. Uusi palvelutasoltaan kattava uimaranta olisi tarpeen sijoittaa Hiedanrantaan, Raholanrantaan ja Härmälänrantaan uusien asuinalueiden palveluiksi. Pyynikin ja Lahdesjärven uimarantoja on tavoitteena kehittää. Uimarantatoimintojen kehittämisen yhteydessä uimarannan palvelujen sijaintia ja rannan rajausta sekä laajuutta on mahdollista tarkistaa.

Kaupunkihiljainen virkistys- tai luonnonsuojelualue

Kaupunkihiljainen virkistys- tai luonnonsuojelualue -kaavamerkintä. Ympyrä, jossa on musta reunaviiva ja keskellä lukee Khi.

Alueidenkäytön suunnittelussa tulee pyrkiä siihen, että kaupunkihiljaisilla laajemmilla virkistys- ja luonnonsuojelualueilla melutilanne paranee tai säilyy nykyisellä tasolla.



Merkinnän kuvaus: Kohdemerkinnällä on osoitettu keskuspuistoverkoston alueella ja luonnonsuojelualueilla olevia laajempia, kaupunkihiljaisia virkistysaluealuekokonaisuuksia. Merkinnällä pyritään varmistamaan, etteivät (kohdemerkinnällä osoitetut) hiljaiset alueet pienene tai pirstoudu eikä melutilanne niillä heikkene. Vaikutukset alueiden melutilanteeseen tulisi arvioida ja tarvittaessa ottaa huomioon kaikessa maankäytössä.

Merkintä perustuu Tampereen kaupungin kestävä kaupunki-palvelualueen, ympäristönsuojelun, laatimaan selvitykseen: Selvitys Tampereen kantakaupungin hiljaisista virkistysalueista- rajausperusteet sekä alueiden kartoitus ja määritys (2020). Selvityksessä esitetään aluerajauksina melu- ja maankäyttötilanteen pohjalta valitut kaupunkihiljaiset, laajemmat virkistys- ja/tai luonnonsuojelualuekokonaisuudet sekä niiden rajausperusteet. Alueiden rajaukset on tehty vuoden 2017 meluselvityksen melumallinnuksen pohjalta siten, että kaupunkihiljaisuuden määritelmän mukainen päivämelun (LAeq klo 7-22) tavoitetaso 50 dB alittuu lähes koko alueella. Tampereen hiljaisia alueita arvioidaan meluselvityksessä viiden vuoden välein.

Yleiskaava-alueen raja

Yleiskaava-alueen rajan karttamerkintä. Musta katkoviiva, jossa pitkää viivaa seuraa kolme pienempää viivaa.

KANTAKAUPUNGIN VAIHEYLEISKAAVA - VALTUUSTOKAUSI 2017-2021. TARKISTETUT MERKINTÖJEN KUVAUKSET.

Ohjeellinen luonnon ydinalue

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu ekosysteemipalvelut ja viherrakenne selvityksen (2014) pohjalta luonnon ydinalueeksi luokiteltava laaja yli 100 hehtaarin yhtenäinen ja luontoarvoiltaan monipuolinen metsäalue Kauppi-Niihamassa. Merkintä sisältää luonnonsuojelualueita ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Alueella on myös vuonna 2017 laaditun kantakaupungin meluselvityksen mukaisia hiljaisia alueita, joissa liikennemelun taso on alle 35 dB (LAeq klo 7-22). Luonnon ydinaluetta ei ole asemakaavoitettu. Luonnon ydinalueen arvot tulisi huomioida Kauppi-Niihaman keskuspuistoverkoston kehittämistarvealueen kokonaissuunnitelmassa. Luonnon ydinalue-merkinnällä on vaikutusta myös Teiskontien varren ja Taysin alueen kehittämissuunnitelmiin ja asemakaavahankkeisiin.

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2040 (VOIMAAN 20.1.2020) KUMOTTAVIEN MERKINTÖJEN KARTTA.

Yleismääräys

Kantakaupungin yleiskaava 2040 kumottavat merkinnät ja määräykset ohjaavat tarkemman tason suunnittelua, kunnes Kantakaupungin vaiheyleiskaava - Valtuustokausi 2017-2021 on voimassa.

Merkinnän kuvaus: Kantakaupungin yleiskaava 2040 muutos mahdollistaa vaihekaavassa todetut tarkistukset yleiskaavan yleismääräysten, maankäytön, strategisten kehittämisperiaatemerkintöjen sekä liikennejärjestelmän sekä alueiden ja kohteiden erityisominaisuuksia kuvaavien merkintöjen ja määräysten osalta. Kaupunginhallitus voi päättää niiden vaihekaavan merkintöjen ja määräysten voimaan tulosta, joihin ei kohdistu muutoksenhakua.

KUMOTTAVIEN MERKINTÖJEN MÄÄRÄYKSET

Keskuspuistoverkosto - YK 2040

Keskuspuistoverkoston kaavamerkintä, joka on väriltään vaalean vihreä alue.

Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty. Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja varmistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoitettuja rakenteita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja.

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue - YK 2040

Vinoraitakuvio, jossa joka toinen raita on vaalean ruskea ja joka toinen raita on vaalean vihreä.

Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen soveltuminen rakentamiseen.

Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue - YK 2040

Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue -kaavamerkinä. Valkoinen alue, jolla reunaviivana musta katkoviiva. Keskellä lukee vkk-teksti.

Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luonnonympäristön ja maiseman arvojen kanssa.

Keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden alue - YK 2040

Valkoinen ympyrä, jolla punainen reunaviiva. Keskellä lukee Vu.

Alue on varattu liikunta- ja urheilu- tai vapaa-ajan palveluille ja niiden tarvitsemille rakennuksille ja rakenteille. Tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon palveluiden monipuolisuus ja monikäyttöisyys, hyvä saavutettavuus, tapahtumien järjestäminen, keskitetyn pysäköinnin mahdollisuudet sekä luonto- ja muut arvot.

Ohjeellinen keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden tarvealue - YK 2040

Ohjeellinen keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalveluiden tarvealue -kaavamerkintä. Valkoinen alue, jolla on reunaviivana punainen katkoviiva. Keskellä lukee vu-teksti.

Alueelta tulee selvittää sijoituspaikka keskitetyille liikunta- ja urheilupalveluille. Sijoituspaikan valinnassa tulee huomioida liikunta- ja urheilupalveluiden hyvä saavutettavuus ja tapahtumien järjestäminen.

Geologisesti arvokas kallioalue - YK 2040

Geologisesti arvokas kallioalue. Valkoinen alue, jossa on reunaviivana musta eri mittaisista viivoista muodostuva katkoviiva. Keskellä lukee ge-1.

Alueen suunnittelussa on otettava huomioon geologisten, maisemallisten ja luonnontieteellisten arvojen säilyminen.


Ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue - YK 2040

Alueella tumman vihreä reunaviiva, jonka keskellä ohut vaalean vihreä pystyraidoitus. Alueen reunoilla nuolenkärjet osoittamassa suuntaa.

Aluetta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon viihtyisien ja turvallisten virkistysyhteyksien sekä toimivien ekologisten yhteyksien kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon.

Ohjeellinen ekologinen yhteys - YK 2040

Ohjeellinen ekologinen yhteys -karttamerkintä. Alueella on vaaleanvihreä vinoraidoitus.

Yhteydellä on merkitystä eliölajien liikkumiselle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Ekologisen yhteyden jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon tulee turvata. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 §:ssä on säädetty. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee huomioida arvokkaat luontokohteet sekä varmistaa, että ekologinen yhteys säilyy mahdollisimman leveänä, puustoisena ja luonnon olosuhteiltaan monipuolisena.

Ohjeellinen virkistysyhteys - YK 2040

Ohjeellinen virkistysyhteys -kaavamerkintä on vihreä pistekatkoviiva.

Keskuspuistoverkostoa yhdistävä virkistysyhteys tai lähivirkistysalueiden sarja. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon lähivirkistysalueiden riittävyys, luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä varmistaa virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta luonnonmukaiseen.

Polku - YK 2040

Polku-kaavamerkintä on oranssi paksu katkoviiva.

Kaupunginosapuisto - YK 2040

Kaupunginosapuiston kaavamerkintä on musta ympyrä.

Alueella sijaitsee asemakaavan mukainen kaupunginosapuisto. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa kaupunginosapuiston riittävä koko, monipuolinen palvelutaso, hyvä saavutettavuus sekä kytkeytyminen ympäröiviin asuinalueisiin ja viherympäristöön.

Ohjeellinen uusi kaupunginosapuisto - YK 2040

Ympyrä, joka on keskeltä valkoinen ja jolla on paksu punainen reunaviiva.

Alueelle on varattava tilaa uudelle kaupunginosapuistolle, jonka toteuttaminen on ajankohtainen uuden keskustan tai asuinalueen kehittämisen yhteydessä. Kaupunginosapuiston tulee olla hyvin saavutettava, riittävän suuri sekä toiminnoiltaan ja luonnonympäristöltään monipuolinen.

Pienvene- tai lauttasatama - YK 2040

Pienvene- tai lauttasataman kaavamerkintä. Musta piirroskuva purjelaivasta.

Uimaranta - YK 2040

Uimarannan kaavamerkintä on musta piirroskuva uimarista.

Ohjeellinen uusi tai kehitettävä uimaranta - YK 2040

Ohjeellinen uusi tai kehitettävä uimaranta -kaavamerkintä. Punainen pirroskuva uimarista.