Siirry sisältöön

Kaavamerkinnät ja -määräykset - Kartta 1, vaiheyleiskaava

KANTAKAUPUNGIN VAIHEYLEISKAAVA - VALTUUSTOKAUSI 2017-2021 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Yhdyskuntarakenne

Yleismääräykset

Yleismääräys

Yleiskaavan käyttötarkoitusalueilla voidaan sallia käyttötarkoituksesta poikkeavaa rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käyttötarkoitukselle. Asemakaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjataan yleiskaavan kartoilla 1 - 4.

Yleiskaavan RA ja R -alueilla yleiskaavaa voidaan käyttää MRL 72 §:n mukaisesti rakentamisen ohjaamiseen. Muilla alueilla rakentaminen edellyttää pääsääntöisesti asemakaavaa.

Rakennettaessa yli 50 metriä korkeita tuulivoimaloita tulee pyytää erillinen lausunto Puolustusvoimilta.

Seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat ovat paljon tilaa vaativan kaupan osalta 15 000 k-m², keskustahakuisen vähittäiskaupan osalta 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupan osalta 5 000 k-m².

Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle ei saa sijoittaa yli 4 000 k-m² suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä ja myymäläkeskittymiä.

Merkinnän kuvaus: Käyttötarkoitusaluemerkinnöillä on osoitettu alueiden maankäyttötavoite asemakaavan muutoksille. Pääkäyttötarkoituksen kanssa ristiriidassa olevia asemakaavoja tulisi tarkistaa ensisijaisesti yleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi. Muussa tapauksessa asemakaavassa on osoitettava, että toiminnasta ei aiheudu haittaa alueen pääasialliselle käytölle. Asemakaavaa laadittaessa on huomioitava kaavakarttojen 1-4 merkinnät ja määräykset.

Yleiskaavassa loma-asumiseen ja yhteisöjen loma-asumiseen on osoitettu olemassa olevia ja rakennettuja rantaan rajautuvia kiinteistöjä, joille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan pohjalta ja joille ei laadita asemakaavaa. Muualla edellytetään asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan myöntämistä.

Tuulivoimalan korkeudella yli 50 metriä tarkoitetaan korkeutta maanpinnasta.

Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Samanlainen tulkinta koskee myös seudullisesti merkityksellisiä vähittäiskaupan suuryksikköjä.


Yleismääräys

Asemakaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden määrän säilyminen ja hyvä saavutettavuus tulee turvata. Suunnittelussa tulee varmistaa alueiden kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon sekä säilyminen lähivirkistykseen soveltuvina, ääniympäristöltään miellyttävinä ja luonnon monimuotoisuutta tukevina alueina.

Merkinnän kuvaus: Suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa puistoja ja virkistysalueita tulee tarkastella riittävän laajoina aluekokonaisuuksina varmistaen virkistysalueiden ja -palveluiden riittävyys, verkostomaisuus sekä yhteyksien virkistyksellinen ja ekologinen toimivuus. Tavoitteena on turvata ja kehittää koko kaupungin kattava, hyvin saavutettava ja monimuotoinen viherverkosto, varmistaa nykyisille ja tuleville asukkaille monipuoliset virkistyspalvelut ja mahdollisuudet luontokokemuksiin sekä hillitä ilmastomuutosta ja sopeutua sen aiheuttamiin vaikutuksiin. Taajamien virkistysalueilla tavoite on, ettei melutaso ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia ohjearvoja (keskiäänitaso LAeq päivällä klo 7-22 55 dB ja yöllä klo 22-7 50 dB). Tämän lisäksi tavoitellaan ääniympäristöltään miellyttävien arkiympäristöjen säilymistä ja kehittämistä yhdyskuntalautakunnan asettamien (27.8.2019 § 229) melulinjausten mukaisesti. Tavoitteena on säilyttää ja kehittää asukkaiden hyvin saavutettavissa olevia hiljaisia virkistysalueita tai virkistysalueiden osia, joilla melun keskiäänitaso ei ylitä päivällä arvoja 50 dB eikä yöllä 45 dB.

Maankäyttö

Keskustatoimintojen alue

Keskustatoimintojen alue -kaavamerkintä, joka on väriltään pinkki alue.

Alue varataan julkisille ja yksityisille palveluille, työpaikkatoiminnoille ja keskustaympäristöön soveltuvalle asumiselle sekä monipuolisesti virkistyksen, vapaa-ajan ja kaupunkikulttuurin toiminnoille. Alueen täydennysrakentamisen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta sekä kestävän ja omaleimaisen kaupunkiympäristön muodostumista. Rakennusten julkiseen kaupunkitilaan avautuvat maantasokerrosten tilat on osoitettava pääsääntöisesti liike- ja toimitiloiksi. Suuryksikköjen tulee tukeutua joukkoliikenteen runkolinjastoon ja niiden maantasokerrosten tulee avautua katutilaan. Ydinkeskustan osalta ei seudullista vähittäiskauppaa ole mitoitettu. Tonteilla maantasoa ei pääsääntöisesti voida osoittaa pysäköintiin ja liikennealueiksi. Keskusta-alueiden liikenneympäristöjä tulee kehittää kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten ehdoilla. Alueilta tulee varata riittävästi tilaa julkiselle kaupunkitilalle sekä parannettava alueen yhteyksiä ulkopuolisille virkistysalueille. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen ydinkeskusta ja sen mahdollinen laajentumisalue, aluekeskusten alueet ja muut kantakaupungin alueet, joille tavoitellaan keskustamaista rakenteen tiiveyttä ja toimintojen monipuolisuutta. Alueita tulisi kehittää kaupunkikuvallisista ja -tilallisista lähtökohdista. Asemakaavojen muutoksen yhteydessä tulisi tukea keskustamaisen julkisen kaupunkitilan muodostumista tonttien maantason ja rakennusten alimpien kerrosten ratkaisuilla.

Asuntorakentamisessa tulisi ottaa huomioon ympäristön häiriöistä johtuvat haitat sekä turvattava pääsy virkistysalueille. Alueelle tulisi toteutustavasta riippumatta sijoittaa julkisia ulko- ja sisäoleskelutiloja sekä varmistettava houkuttelevien, viihtyisien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen kestävien liikkumismuotojen käyttäjille. Alueen asemakaavoitettuja puistoja ja virkistysalueita ei ole tarkoitettu täydennysrakentamiseen. Alueella virkistysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden riittävyys ja laadullinen kehittäminen tulisi varmistaa mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä.

Keskustoissa kaupan suuryksiköt tulisi integroida sekoittuneeseen rakenteeseen ja on suositeltavaa yhdistää niihin mm. asuin- ja toimistorakentamista. Suuryksiköiden tulisi muodostaa, kuten muidenkin keskusta-alueen rakennuksien, jalankulkijan mittakaavaista kaupunkimaista katutilaa, jolloin pysäköintiratkaisujen tulisi olla rakenteellisia.

Kaleva
Nykyisen ydinkeskustan itäpuolella keskustan tiiveys ja monipuolisuus ulottuu Teiskontien ja Sammonkadun ympäristöihin. Kalevan aluetta tulisi täydentää raitiotien rakentamisen myötä. Suuri osa alueesta on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja täydentämisen suhde kulttuuriarvoihin on huomioitava suunnittelussa.
Hatanpää
Etelän suunnassa ydinkeskustan laajentumisen alueita ovat Viinikan jätevedenpuhdistamon alue sekä osa Hatanpään alueesta. Alueiden kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on liittää alueet osaksi keskustan kestävän liikkumisen kokonaisuutta

Täydentyvä keskusta

Kaavamerkintä: musta katkoviiva, jossa keskellä lukee c-1

Aluetta kehitetään täydennettävänä keskustatoimintojen alueena. Täydentämisen tulee edistää toimintojen monipuolisuutta ja keskustojen elinvoimaisuutta. Suuryksikköjen enimmäismitoitus on Hervannassa 70 000 k-m² ja Tesomalla 30 000 k-m². Kaukajärven keskusta-aluetta koskevat maakuntakaavan taajamatoimintojen kaupan mitoitukset. Vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus Kalevassa on 70 000 k-m².

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kaleva-Hakametsän keskusta-alue, Tesoman ja Hervannan aluekeskukset ja Kaukajärven paikalliskeskus, joissa keskustamainen rakenne on jo toteutunut tai toteutuu uusien asemakaavojen toteuttamisen myötä. Tarkemmassa suunnittelussa on tavoitteina vahvistaa alueiden monipuolisia toimintoja ja turvata keskustan ydinalueella asukasmäärän ja palvelujen säilyminen.

Kaleva-Hakametsä
Sammonkadun päätteenä oleva Hakametsä on kehittyvä alue. Alueella on vireillä lukuisia asumisen ja kaupan palveluiden hankkeita, joita raitiotien tulo alueelle vahvistaa. Hakametsän jäähallia ympäristöineen ollaan muuttamassa urheilijatoimijat kokoavaksi kansainvälisen vaatimustason täyttäväksi keskukseksi Sport Campus -hankkeen avulla. Kalevan ja Hakametsän alueiden tarkemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota Hervannan valtaväylän estevaikutuksen pienentämiseen.
Tesoma
Läntisellä alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Tesoman aluekeskus. Tesoman keskustassa on jo uudistustyö käynnissä keskeisten korttelien osalta. Pitkällä aikavälillä täydentävää rakentamista tulee lisätä keskustan etelä- ja länsipuolelle mm. käyttötarkoituksen muutosten myötä.
Hervanta
Kaakkoisella alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Hervannan aluekeskus. Keskusta-aluetta täydennetään monipuolisella rakenteella ja laajennetaan Hervannan valtaväylän suuntaisena kaupunginosan pohjoiseen reunaan saakka ja valtaväylän yli itään. Hervannan valtavaäylän itäpuolelle tulee tarkemmassa suunnittelussa ratkaista sujuva kävelyn ja pyöräilyn yhteys Hermiankadun ja Vaajakadun välille. Pohjoisosan alueesta on järjestetty suunnittelukilpailu, jonka pohjalta aluetta asemakaavoitetaan.
Kaukajärvi
Kaakkoisella Tampereella pienialaisena keskusta-alueena on osoitettu Kaukajärven palvelujen keskittymä Juvankadun pohjoispäässä. Jo olevan palvelutarjonnan lisäksi alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa tukee Kaukajärven edelleen kehittämistä käyttötarkoitukseltaan monipuolisena palvelujen mutta myös asumisen ja työpaikkojen alueena. Kaukajärven keskustan kehittämiselle suuri potentiaali on myös valtatie 9:n ylittävä kansi, jonka kautta keskustan läpi voidaan ohjata Iidesjärven ja Kaukajärven yhdistävä puistoverkosto. Tämän laadullistavan elementin tulee olla keskustan kehittämisessä näkyvä lähtökohta, jota myös asuntorakentamisen keinoin jäsennetään. Maakuntakaavan mukaisesti alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa. Paljon tilaa vaativan kaupan yläraja on 15 000 k-m², keskustahakuisen vähittäiskaupan 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupan 5 000 k-m².

Uudistuva keskusta

Kaavamerkintä: musta katkoviiva, jossa keskellä lukee c-2

Aluetta kehitetään uudelleen rakennettavana keskustatoimintojen alueena. Tarkemmassa suunnittelussa sovitetaan yhteen toimintojen monipuolisuus, keskustamainen liikenneympäristö ja alueille kehitettävät viheryhteydet. Suuryksikköjen enimmäismitoitus on Lielahdessa 80 000 k-m², Lakalaivassa 45 000 k-m² ja Koilliskeskuksessa 55 000 k-m². Vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus Turtolassa on 35 000 k-m2. Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteutus tulee suunnitella ja vaiheistaa siten, ettei vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä tavaraliikenteen järjestelyratapihalla aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa alueelle.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Lielahden, Lakalaivan ja Koilliskeskuksen aluekeskukset sekä Turtolan uusi keskusta-alue. Alueilta puuttuu keskustamainen ympäristö ja rakenne. Keskustojen kehittämiseksi on tarpeen rakentaa uudelleen laajoja alueita. Alueiden kehittämistä tulisi ohjata voimakkaasti kaavallisin ja maapoliittisin keinoin, mm. rakennuskielloin ja kaupungin maanhankinnalla. Käyttötarkoitukseltaan muuttuvien alueiden toteutumiseksi nykyisiä tonttitehokkuuksia voidaan lisätä.

Lielahti, Hiedanranta
Läntisellä alueella keskusta-alueeksi on osoitettu Lielahden aluekeskus, jota kehitetään voimakkaasti Hiedanrannan valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta. Lielahden aluekeskus on toistaiseksi ollut kaupallinen keskus, josta on puuttunut asukkaat. Julkiset palvelut sijaitsevat Lielahtikeskuksessa. Hiedanrannan rakentumisen myötä julkisille palveluille voidaan löytää myös uusia sijainteja. Vanhan tehdasalueen kulttuuriympäristöstä tulee alueen identiteetin perusta. Aluetta kehitetään raitiotien myötä seudullisen liityntäpysäköinnin alueena.
Lakalaiva, radanvarsi
Etelä-Tampereelle uutena keskusta-alueena kehitettävänä alueena on osoitettu Lakalaivan uusi aluekeskus, joka ulottuu pohjoisessa aina Rautaharkon ja Rantaperkiön eteläosiin saakka. Aluekeskuksen pohjoista osaa rautatien molemmin puolin tulisi kehittää tulevaisuudessa henkilöliikenteen asemaan ja valtatiehen tukeutuvana työpaikkojen alueena. Alueen kehittäminen edellyttää uusia liikenteen yhteyksiä sekä osittain nykyisten toimintojen väistymistä alueelta. Toimintojen kehittämistä rajoittaa Rautaharkossa sijaitsevan tuloratapiha-alueen laajuus ja toiminnot. Alueella tulisi kehittää junaliikenteen ja raitiotien tulevaisuuden laajennukset huomioivaa seudullista liityntäpysäköintiä.
Lakalaiva, aluekeskus
Lakalaivan aluekeskuksen eteläinen osa sijoittuu VT:n 3 eteläpuolelle. Näiden kahden eri puolille valtatietä sijoittuvan keskusta-alueen välinen sujuva yhteys valtatien yli esimerkiksi kansiratkaisulla tulisi ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Aluekeskuksen toiminnoissa painottuvat asuminen sekä julkiset ja kaupalliset palvelut. Eteläisen alueen terveyspalvelut sijaitsevat Hatanpään sairaalan alueella, joten yhteydet sinne ovat tärkeät. Yleiskaavan tavoite edellyttää suurelta osin alueen asemakaavojen käyttötarkoituksen muuttamista, mistä syystä aluekokonaisuuksien osoittaminen rakennuskieltoalueiksi olisi perusteltua.
Turtola
Eteläisellä alueella on osoitettu uusi keskusta-alue Turtolaan. Alueen sijainti uuden raitiotien varrella mahdollistaa sen kehittämisen keskustamaisena asumisen, työpaikkojen ja kaupan alueena. Alueelle ei ole tulossa julkisia palveluja. Turtolan keskusta-alueelle sijoittuu raitiotien ja itä-länsisuuntaisten joukkoliikennelinjojen risteys ja merkittävä vaihtopysäkki.
Koilliskeskus
Koillisen alueen aluekeskuksena toimii Koilliskeskus. Yleiskaavassa keskustatoimintojen alue käsittää nykyisen kaupan suuryksikköjen alueen, sen viereisiä kerrostalokortteleita sekä VT9 länsipuolella olevia täydentyviä alueita. Koillisen alueen yhdyskuntarakenteen eheyttä sekä aluekeskuksen saavutettavuutta etenkin valtatien länsipuolella olevista kaupunginosista tulisi parantaa ja kehittää toimenpiteitä, joilla vähennetään VT9 estevaikutusta. Aluetta tulisi kehittää tulevaisuudessa raitiotien myötä idästä ja pohjoisesta tulevan seudullisen liikenteen liityntäpysäköintipaikkana. Lisäksi sujuvat ja houkuttelevat yhteydet virkistysalueille Kauppi-Niihamaan tulisi ratkaista Koilliskeskuksen osalta.

Laajentuva keskusta

Kaavamerkintä: musta katkoviiva, jossa keskellä lukee c-3

Aluetta kehitetään kaupunkitilaltaan ja tehokkuudeltaan keskustamaisena alueena. Aluetta koskevat maakuntakaavan taajamatoimintojen kaupan mitoitukset.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tesoman ja Mediapoliksen välisen radanvarren alue sekä Lielahden voimalaitoksen alue. Suunnittelun tavoitteena on luoda keskustamainen ympäristö ja parantaa aluekeskusten välistä saavutettavuutta etenkin kävelyn ja pyöräilyn osalta. Maakuntakaavan mukaisesti alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa. Paljon tilaa vaativan kaupan yläraja on 15 000 k-m², keskustahakuisen vähittäiskaupan 10 000 k-m² ja päivittäistavarakaupan 5 000 k-m².

Mediapolis, radanvarsi
Länsi-Tampereella keskusta-alueeksi on osoitettu Tesoman ja Mediapoliksen väliin jäävä alue Porin radan molemmin puolin sekä Mediapoliksen ympäristö. Alueen muuttaminen keskustamaiseksi edellyttäisi suurelta osin alueen asemakaavojen käyttötarkoituksien muuttamista, mistä syystä aluekokonaisuuksien osoittaminen rakennuskieltoalueiksi on perusteltua.

Lielahden voimalaitoksen alue
Lielahden voimalaitoksen muutosalue liittyy Hiedanrannan rakentumiseen ja Energiankadun yhteyden rakentamiseen Enqvistinkadun ja Pispalan valtatien välille. Alueen rakenteen muutos keskustamaiseksi on mahdollinen voimalaitoksen seuraavassa isossa saneeraustarvevaiheessa noin vuonna 2030.

Etelään laajentuva ydinkeskusta

Kaavamerkintä: musta katkoviiva, jossa keskellä lukee c-4

Aluetta kehitetään kaupunkitilaltaan ja tehokkuudeltaan keskustamaisena alueena. Rantojen maankäyttöä kehitetään siten, että ranta varataan julkiseen käyttöön ja rannalle syntyy pääkäyttötarkoituksen lisäksi monipuolisia virkistyspalveluita ja -toimintoja sekä korkeatasoisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita. Asemakaavoituksessa tulee varmistaa viheralueiden riittävä laajuus ja rannan suuntainen yhtenäisyys sekä sini-viherrakenteen kytkeytyneisyys. Alueen pilaantuneisuus tulee selvittää ja kunnostaa käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Mahdollisten rantatäyttöjen materiaalin tulee olla ympäristökelpoisuudeltaan alueelle ja maankäyttöön soveltuvaa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Viinikanlahti-Hatanpään uusi keskusta-alue. Alueelta puuttuu keskustamainen ympäristö ja rakenne.

Viinikanlahti – Hatanpää
Etelän suunnassa ydinkeskustan laajentumisen alueita ovat Viinikan jätevedenpuhdistamon alue sekä osa Hatanpään alueesta. Alueiden kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on liittää alueet osaksi keskustan kestävän liikkumisen kokonaisuutta ja tukea rantavyöhykkeen virkistysaluekokonaisuuden kehittämistä.

Asumisen alue

Asumisen alue -kaavamerkintä, joka on väriltään ruskea alue.

Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kantakaupungin asuinkerrostalojen ja -pientalojen alueet. Asumista palvelevia toimintoja ovat mm. päiväkodit ja perusasteen koulut, seurakuntien palvelut, päivittäistavarakaupat sekä erilaiset lähivirkistysalueet ja puistot. Lisäksi alueille sijoittuu vähäisessä määrin erilaista elinkeinotoimintaa.

Alueiden kehittämisen lähtökohtana on pitää yllä ja parantaa nykyisten asumisen alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta, johon myös alueiden uudistaminen ja täydentäminen tulee sovittaa. Alueen asemakaavoitettuja puistoja ja virkistysalueita ei ole tarkoitettu täydennysrakentamiseen. Alueella virkistysalueeksi asemakaavoitettujen alueiden riittävyys ja laadullinen kehittäminen tulisi varmistaa mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä.

Alueelle sijoittuvaa yritystoimintaa on mahdollista kehittää huomioimalla ympäröivän asumisen olosuhteet. Yritystonttien muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää hankkeen hyväksymistä asemakaavoitusohjelmaan.

Merkittävien täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä tulisi arvioida julkisten palvelujen nykyinen ja tuleva tarve yhteistyössä maankäytön suunnittelun ja palvelusektorin toimijoiden kesken. Palvelutarpeen ilmetessä tarpeelliset julkisten palvelujen tilavaraukset sisällytetään osaksi hankkeiden tilaohjelmia ja laadittavia asemakaavoja.

Asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue

Vinoraitakuvio, jossa joka toinen raita on vaalean ruskea ja joka toinen raita on vaalean vihreä.

Aluetta kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen soveltuminen rakentamiseen.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu mahdollisia uusia ja täydentyviä asuntorakentamisen alueita, jotka kytkeytyvät keskuspuistoverkostoon ja joita tulee kehittää viher- ja virkistysverkoston ja maiseman sekä luontoarvojen ja ekologisen verkoston lähtökohdista. Alueilla tulee toteuttaa monipuolista asuntotuotantoa eri-ikäisille ja -tuloisille sekä eri elämäntilanteessa oleville asukkaille. Alueen käyttömahdollisuuksia yleiseen virkistykseen tulee parantaa ottaen huomioon myös ympäröivien alueiden asukkaiden virkistyskäyttö. Merkinnällä osoitetut alueet ovat lähtökohdiltaan ja kehittämistavoitteiltaan erilaisia.

Länsi-Tampereella tutkittava alue sijoittuu käytöstä poistuvan Raholan jätevedenpuhdistamon ympäristöön, jonka kehittäminen mahdollistaa luoteisten kaupunginosien kytkeytymisen Pyhäjärven rantavyöhykkeeseen. Kehitettävään aluekokonaisuuteen kuuluu puhdistamoalueen lisäksi viereinen Tesoman eritasoliittymän alue sekä mahdollisesti osa Nokian moottoritiealueesta. Alueen suunnittelussa tulee erityisesti varmistaa riittävät rannan suuntaiset viher- ja virkistysyhteydet sekä ekologinen yhteys (seudullinen) ja alueelle osoitetut muut mahdolliset kehitettävät virkistyspalvelut kuten pienvenesatama sekä uimaranta. Virkistysyhteyttä Raholan alueelta Piikahaan kaupunginosapuistoon ja edelleen Tohlopin keskuspuistoverkoston alueelle tulee kehittää.

Eteläisellä alueella tutkitaan Härmälän leirintäalueen kehittämismahdollisuuksia asumisen ja virkistystoimintojen yhteensovittamiseksi.

Särkijärvi-Lahdesjärven alueella on runsaasti rakentamista rajoittavia luonto- ja virkistysarvoja. Alueelle on tehty maankäyttöselvitys, jonka johtopäätöksenä esitetään Hallilan eteläpuolelle sijoittuvaa asumisen aluetta. Alue kytketään olemassa olevaan liikenneverkkoon Vuoreksen puistokadun ja mahdollisesti Loukkaankadun kautta. Alueen asemakaavoituksessa tulee varautua niin ekologisten kuin viher- ja ulkoiluyhteyksien osoittamiseen.

Koillisella alueella Juvankadun varressa tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Kantakaupungin yleiskaavan 1998 täydennysaluevarauksia.

Kaukajärven pohjoisrannalla tutkitaan mahdollisuutta siirtää Kangasalantie kiinni pohjoispuolella oleviin teollisuustontteihin ja käyttää vapautuvaa katualuetta ja osaa ns. Kristillan alueesta täydentävään asumiseen, virkistykseen ja soutu- ja melontastadionin kehittämiseen.

Ruotulan alueella Teiskontien eteläpuolisen maankäytön mahdollinen kehittäminen tulee kytkeä myöhemmin raitiotiepysäkkeihin.

Koillisella alueella oleva Aitovuoren ampumarata-alue lopettaa toimintansa. Rataa ja sen melualuetta voidaan kehittää mm. asumiskäyttöön maaperän pilaantuneisuusselvitysten ja mahdollisten puhdistustoimenpiteiden jälkeen.

Palvelujen ja työpaikkojen sekoittunut alue tai kohde

Palvelujen ja työpaikkojen sekoittunut alue tai kohde -kaavamerkintä. Tumman keltainen väri aluemerkinnässä. Kohdemerkintä on pieni tumman keltainen neliö.

Aluetta kehitetään monipuolisten työpaikka- ja koulutustoimintojen, kaupallisten palvelujen, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintojen sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman tuotantotoiminnan alueena.

Alueen liikenneympäristön tulee tukea kestävien liikkumismuotojen käyttöä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maankäytöltään monipuolisia ja sekoittuneita alueita, joilla tapahtuu jatkuvaa toimintojen kehittämistä. Tonttien kokonaan uudelleen rakentamiseen tähtäävä asemakaavamuutos olisi ohjelmoitava asemakaavoitusohjelmaan. Olemassa olevan rakennuskannan käytön kehittämistä yleiskaavan sallimiin käyttötarkoituksiin on mahdollista tukea muuttamatta asemakaavaa ja kehittämällä hankkeita poikkeamisluvan pohjalta.

Länsi-Tampereella merkinnällä on osoitettu Tesomankadun eteläpuolella oleva käyttötarkoitukseltaan sekoittunut alue sekä Lielahden tilaa vaativan vähittäiskaupan ja yrityspalvelujen alue.

Eteläisellä suunnalla palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneita alueita ovat Hatanpää-Nekala, Messukeskus-Sarankulma sekä Lahdesjärvi-Lakalaiva. Yleiskaavaa varten on laadittu rakennetarkastelu Viinikka-Rautaharkko alueesta, jossa on tutkittu alueen mahdollista maankäytön kehittymistä ratapiha-alueen vapauduttua.

Keskustan itäpuolella oleva Kaupin Kampuksen alue on osoitettu hyvään joukkoliikenteen palvelutasoon tukeutuvana palvelujen ja työpaikkojen alueena.

Koillisella alueella Sammon valtatien ja VT 9 risteysalueen tuntumaan on osoitettu pienialainen palvelujen ja työpaikkojen alue, joka varataan seudulliselle tilaa vaativalle kaupalle.

Kaakkoisella alueella Hervannassa Hervannan valtaväylän itäpuolella olevat oppilaitosten ja toimipaikkakeskittymien alueet on osoitettu palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneeksi alueeksi.

Varalan urheiluopiston, Ahlmanin maatalousoppilaitoksen sekä UKK-instituutin toiminnot on osoitettu palvelujen ja työpaikkojen kohdemerkinnöillä. Toiminnot ja niistä aiheutuvat mahdolliset häiriöt olisi sovitettava ympäristön pääkäyttötarkoitukseen. Alueilla toimintaan kytkeytyvä vähäinen asuntorakentaminen on mahdollista.

Alue, jolle saa sijoittaa seudullista paljon tilaa vaativaa kauppaa

Kaavamerkintä: musta katkoviiva, jossa keskellä lukee km

Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittävää paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan kerrosalaa enimmäismäärältään seuraavasti: Lahdesjärvi 150 000 k-m², Lielahti 70 000 k-m², Hankkio 40 000 k-m². Alueelta tulee olla sujuvat ajoneuvoyhteydet seudullisille pääväylille.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 alueet Lahdesjärven länsiosassa, Lielahdessa ja Hankkiolla, joille voidaan sijoittaa seudullisia paljon tilaa vaativia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

Työpaikkojen ja elinkeinojen alue

Alueella on tasainen harmaa väri.

Alue varataan teollisuus- ja tuotantotoiminnoille sekä logistisille toiminnoille ja palveluille. Alueita kehitetään tehokkaina ja hyvin saavutettavina tuotantotoiminnan alueina. Alueille ei tule sijoittaa sellaisia toimintoja, jotka häiriintyvät raskaasta liikenteestä, melusta, tärinästä ja päästöistä. Soveltuvilla osilla sallitaan lumenvastaanotto- ja maanvastaanottotoiminta. Alueiden yhteyksiä seudullisille ja valtakunnallisille pääväylille parannetaan kehittämällä logistiikan ja tavaraliikenteen sujuvuutta.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kehätiehen tukeutuvia tuotantopainotteisen toiminnan alueita, jotka sisältävät myös teollista tuotantoa sekä kuljetuksiin ja varastointiin liittyvää yritystoimintaa. Alueiden suunnittelun ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että alueille ei sijoiteta toimintoja, jotka eivät kestä erilaisia häiriöitä, kuten liikennettä, melua ja tärinää. Alueille voidaan sijoittaa ympäristöluvanvaraista toimintaa.

Länsi-Tampereella tuotantovaltaista yritystoimintaa varten on osoitettu pienialainen varaus Turvesuon alueelle.

Eteläisellä Tampereella on pienialaiset varaukset Lahdesjärven eteläosassa ja Pärrinmaan varaus Pirkkalan rajan tuntumassa.

Kaakkoisella alueella sijaitsee laajana kokonaisuutena Hervannan itäpuolella Ruskon alue, jota voidaan kehittää tuotantotoiminnan ja logistiikan alueena ja jonka tukeutumista II-kehään vahvistetaan.

Koillisella Tampereella kehitetään VT9:ään tukeutuvia Etu-Hankkion, Hankkion ja Aitovuoren aluekokonaisuuksia. Hankkion alueet tukeutuvat VT9:ään kahden eritasoliittymän kautta. Hankkion alue kuuluu liikenneverkon kehittämisen kohdealueelle, jossa tulisi ratkaista Kaukajärven ja Koilliskeskuksen väliset liikenteelliset yhteydet.

Keskuspuistoverkosto

Keskuspuistoverkoston kaavamerkintä, joka on väriltään vaalean vihreä alue.

Alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL 128 §:ssä on säädetty.

Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja varmistaa virkistys- ja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus. Alueelle voidaan sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia sekä hulevesien hallintaan tarkoitettuja rakenteita tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Alueella olevat rakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen ovat sallittuja.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena kantakaupungin keskeiset, laajat ja yhtenäiset virkistys- ja viheralueet sekä niitä yhdistävät lähivirkistysalueiden ja puistojen sarjat. Keskuspuistoverkostolla on merkittävä asema kaupunki- ja maisemarakenteen tasapainon, luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen kantokyvyn säilyttäjänä. Keskuspuistoverkosto ilmentää maisemakokonaisuuden jatkumista läpi kaupungin ja muodostaa Tampereen kantakaupungin viheraluejärjestelmän ja ekologisen verkoston rungon. Keskuspuistoverkostoa täydentävät alueita yhdistävät virkistysyhteydet ja/tai lähivirkistysalueiden sarjat.

Yleiskaavan tavoitteena on, että jokaisella kaupunginosalla on omaleimainen keskuspuisto, keskuspuistoverkosto on kattava ja yhtenäinen sekä viherrakenteen, ekologian että liikkumisen näkökulmasta. Keskuspuistoverkoston tehtävänä on muodostaa selkäranka eri kaupunginosien viheralueille ja -yhteyksille sekä toimia tasapainottavana elementtinä tiivistyvän kaupungin rakennettujen alueiden lomassa, koota virkistystoimintoja ja tarjota monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia, lisätä asukkaiden lähiliikkumisen mahdollisuuksia ja asumisviihtyvyyttä, ylläpitää vesitasapainoa, muodostaa pohjavettä, parantaa paikallis- ja pienilmasto-oloja, puhdistaa ilmaa sekä toimia monipuolisena elinympäristönä ja ekologisena yhteytenä luonnon kasvi- ja eliölajeille.

Keskuspuistoverkostokokonaisuuteen kuuluu erilaisia viheralueita; maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä viheralueita ja puistoja, toiminnallisia virkistysalueita kuten mm. kaupunginosapuistoja sekä luonnonmukaisia viheraluekokonaisuuksia. Keskuspuistoverkostoon sisältyy valtaosa niistä Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman kohteista, joita ei ole tarkoitus suojella luonnonsuojelulain nojalla. Keskuspuistoverkoston alueella sijaitsevat myös tärkeimmät liito-oravien elinympäristöt ja kulkuyhteydet.

Keskuspuistoverkoston päivittäisessä käytössä / lähivirkistyskäytössä olevat virkistysalueet on tarkoitus asemakaavoittaa virkistysalueiksi alueiden muun asemakaavoituksen yhteydessä. Muilla alueilla keskuspuistoverkostoa voidaan ylläpitää ja kehittää virkistys- ja viheralueena yleiskaavan pohjalta. Toimenpiteille tulee tarvittaessa hakea maisematyölupa MRL 128 §:n mukaisesti. Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen keskuspuistoverkoston merkinnän alueella sijaitsee myös olemassa olevia asuin- ja muita rakennuksia, joiden säilyttäminen on mahdollista. Asemakaavoittamattomilla alueilla maankäytöllinen lähtökohta on, että olemassa olevia rakennuksia voi korjata ja vähäinen laajentaminen sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista, mutta uusia rakennuspaikkoja ei saa muodostaa. Rakentamisedellytykset tulee tutkia erillisessä poikkeuslupamenettelyssä.

Tarkemmassa suunnittelussa ja lupien myöntämisessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteillä ei heikennetä keskuspuistoverkoston yhtenäisyyttä, hyvää saavutettavuutta tai toimintojen ja luonnonympäristön monimuotoisuutta. Suunnittelussa tulee myös varmistaa, että ulkoilureitit ja ekologiset yhteydet muodostavat jatkuvan verkoston ja alueella olevat luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Lisäksi alueiden suunnittelussa on pyrittävä siihen, että ne ovat ääniympäristöltään viihtyisiä ja muodostavat osan kaupunkihiljaisten alueiden verkostoa.

Puolustusvoimien alue

Puolustusvoimien alue -kaavamerkintä: tasainen pinkki väri.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Puolustusvoimien alueet Vuoresvuoressa ja Aitovuoressa.


Luonnonsuojelualue tai -kohde

Aluemerkinnässä kirkkaan sininen tasainen väri, kohdemerkintä kirkkaan sininen pieni neliö.

Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeluarvoja. Alueen suunnittelussa on varmistettava, että suojeluarvot eivät vaarannu tai heikenny. Luonnonsuojelualueen tarkempi rajaus ja suojelun perusteet määritellään luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain mukaisella rajaus- tai perustamispäätöksellä suojellut luonnonsuojelualueet ja ne Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman mukaiset alueet tai kohteet, jotka on tavoitteena suojella kokonaan tai osittain luonnonsuojelulain nojalla. Merkinnällä on osoitettu aluevarauksena yli 5 hehtaarin laajuiset ja kohdemerkinnällä sitä pienemmät luonnonsuojelualueet. Aluemerkintä on yleispiirteinen. Alue- tai kohdemerkintää tulkitaan tarkemman suunnittelun yhteydessä olemassa olevan rajauspäätöksen mukaisesti tai rajaus tarkentuu perustamisesitystä- ja päätöstä tehdessä. Järvensivu-Viinikan ratavarren luonnonsuojelualueet on osoitettu yhdellä kohdemerkinnällä, vaikka siihen kuuluu kolme erillistä aluetta. Aluevarauksella on osoitettu rajauspäätöksellä suojellut Myllypuron puronvarsilehdon, Villilänsaaren, Vaakkolammin, Litokallion, Viikinsaaren, Pyynikin, Kauppi-Niihaman Soukonvuoren, Halimasjärven, Pärrinkosken-Peltolammin ja Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueet sekä luonnonsuojeluohjelman mukaiset Iidesjärven, Alasjärven-Lahnakallion, Petäjässuon, Härmälän Vähäjärven, Myllyojan-Hupakonojanpuiston, Lukonmäen Pitkäahteen ja Särkijärven Lahdenperän alueet. Kohdemerkinnällä on osoitettu rajauspäätöksellä suojellut Leppiojan, Juhansuon puronvarren, Hikivuoren, Pehkusuon, Vuoreksen Koukkujärven ja Järvensivu-Viinikan ratavarren luonnonsuojelualueet ja Särkijärven, Rukkamäen ja Juhansuon jalopuumetsiköt sekä luonnonsuojeluohjelman mukaiset Pappilan-Sikosuon Kirviälänmäki ja Aitovuoren louhikkorotkon alueet. Luonnonsuojelualueita tai -kohteita ei ole tarpeen erikseen asemakaavoittaa. Asemakaavoitus tulee ajankohtaiseksi, jos luonnonsuojelualueen tai -kohteen välittömässä läheisyydessä tutkitaan täydennysrakentamista.

Vesialue

Tasainen vaalean sininen väri ja harmaa reunaviiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu vesialueena säilytettävät alueet.


Selvitysalue

Kaavamerkintä, jossa reunaviivana on punainen katkoviiva. Alueen keskellä on musta vaakasuuntainen viivoitus.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu tällä hetkellä käytössä oleva Myllypuron maanvastaanottoalue. Alueella on vireillä Nokian ja Tampereen kaupunkien kiertotalouskeskushanke nykyisen vastaanottotoiminnan alueelle. Hankkeesta laaditaan ympäristövaikutusten arviointia, jossa tarkastellaan neljää erilaista toteutusvaihtoehtoa. Arviointi valmistuu keväällä 2021. Kumottavassa yleiskaavassa alue on osoitettu keskuspuistoverkostoksi. Nyt selvitysalueeksi osoitetulle alueelle ei ole tavoiteltu eikä suunnitelmissa ole esitetty erityisiä virkistystoimintoja tai -tarpeita, joten kierrätystoiminnan katsotaan olevan alueella mahdollista, mikäli hankkeen ympäristöluvan mukaiset edellytykset täyttyvät. Toimintaa suunniteltaessa tulee huomioida myös voimaan jäävän kantakaupungin yleiskaavan 2040 mukainen Vihnusjärven valuma-alueen määräys.

Messu- ja urheilukeskus

Ympyrä, jossa on musta reunaviiva ja keskellä lukee Mu.

Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät

Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke

Kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke -kaavamerkintä. Alueen rajauksena on punainen paksu pistekatkoviiva.

Vyöhyke koostuu kantakaupungin tehokkaimmin rakennetusta asioinnin ja työssäkäynnin sekä kaupunkiasumisen alueista yhdistäen Tampereen ydinkeskustan ja aluekeskukset toimivaksi osaksi kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta. Hiilineutraalisuutta ja kestävää liikkumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi vyöhykkeelle tulee ohjelmoida merkittävä osuus kaupungin kasvua toteuttavasta asunto- ja toimitilarakentamisesta sekä kestävien kulkumuotojen kehittämistoimenpiteistä.

Joukkoliikennepysäkkien lähikortteleita kehitetään vaikutusalueensa lähipalvelujen kävellen saavutettavina keskittyminä. Vyöhykkeelle sijoittuvan täydentävän asuntotuotannon tulee olla monipuolista ja suunnittelussa varmistaa asukkaiden riittävät lähivirkistysalueet ja virkistyspalvelut. Rakentaminen sovitetaan ympäristöönsä siten, että luonnonympäristön, viherympäristön ja kulttuuriympäristön arvot säilyvät.

Merkinnän kuvaus: Vyöhyke perustuu Tampereen, kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliseen MAL-sopimukseen vuosille 2020-2023, jonka yhtenä tavoitteena on edistää kaupunkiseudun vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta sekä rakentamista ja lisätä kestävää liikkumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteen toteutumiseksi kaupunkiseudun kunnat kaavoittavat asumisen uudistuotannon pääosin (vähintään 80 %) olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, keskustoihin, aluekeskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille. MAL-sopimuksen mukainen aluerajaus muodostuu 800 metrin vyöhykkeestä lähijunapilotin asemien, raitiotien 1. ja 2. vaiheen sekä seudullisen raitiotien linjojen ympärille. MAL-sopimuksen mukaisen aluerajauksen lisäksi vyöhykkeeseen on liitetty Vuoreksen ohjeellisen raitiotielinjauksen mukainen vyöhyke. Vyöhykkeelle sijoittuvat Tampereen pää- ja aluekeskukset, muut tehokkaimman rakentamisen alueet ja merkittävä osa kantakaupungin liikenneinfrasta.

Merkinnän tavoitteena on ohjata yleiskaavavarannon toteutumista ja tulevan täydennysrakentamisen sijoittumista Tampereen kaupunkistrategian mukaisesti ennen kaikkea tukemaan keskusten elinvoimaa, joukkoliikennevyöhykkeiden kehitystä ja asuinalueiden viihtyisyyden lisääntymistä. Lisäksi Tampere sitoutuu vahvasti koko kaupunkiseudun ilmastokestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteisiin.

Vyöhykkeelle sijoittuvia hankekehittämisen ja kaupunkikehittämisen kohteita tulee priorisoida suunnitteluprosessissa ja asemakaavoitusohjelmaa laadittaessa. Merkittävä osuus kestävän liikkumisen toimenpiteistä tulee suunnata vyöhykkeelle. Tärkeimmillä vaihtopysäkeillä tulee edistää sujuvien matkaketjujen muodostumista. Tarkemman suunnittelun prosessissa tulee ottaa huomioon julkisten ja yksityisten palvelujen tilatarpeet kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa. Yksityiseen hankekehittämiseen liittyen kaupunki voi edellyttää sitoutumista toteuttaa tiloja myös julkisille palveluille.

Kokonaissuunnitelman tarvealue

Kaavamerkintä: reunaviivana tumman punainen yhtenäinen viiva, jossa on tasaisesti tumman punaisia pisteitä.

Alueen asemakaavojen käyttötarkoituksen- ja rakentamistehokkuuden muutosten ja 1. asemakaavan tulee perustua aluekokonaisuutta koskevaan suunnitelmaan tai alueelle tulee laatia kokonaisuutta koskeva asemakaava, jossa sovitetaan yhteen alueen kehittämistavoitteet, alueelle mahdollisesti jäävät toiminnot ja ympäristön asettamat reunaehdot. Suunnitelmien toteuttaminen ei saa aiheuttaa olemassa olevalle yritystoiminnalle merkittävää haittaa. Toimitilatonttien muuttaminen asuntorakentamiseen edellyttää hankkeen hyväksymistä asemakaavoitusohjelmaan.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu 1. asemakaavan ja asemakaavamuutosten alueet, joilla nykyinen maankäyttö voidaan muuttaa yleiskaavan tavoitteen mukaiseksi, esim. yleiskaavassa asumisen alueilla ja keskustatoimintojen alueilla sijaitsevat teollisuustonttien kokonaisuudet sekä yleiskaavan keskustatoimintojen alueella olevat pientaloalueet. Yritystoiminnan jatkaminen ja kehittäminen kokonaissuunnitelman tarvealueilla on mahdollista huomioimalla ympäristön asettamat rajoitteet.

Aluekokonaisuutta koskevassa suunnitelmassa yleiskaavan maankäyttötavoitteen toteutettavuus arvioidaan suunnitelma-alueen eri osissa, suunnitellaan toteuttamisen mahdollinen vaiheittaisuus ja sovitetaan yhteen yksityisten maanomistajien kehittämistavoitteet. Kokonaissuunnitelman tarvealueilla, joissa toimitilarakentamisen aluetta muutetaan asumiseen, tulee suunnitelmassa osoittaa riittävät virkistysalue- ja palvelutilavaraukset ja varmistaa kestävän liikenneympäristön kehittäminen ja viihtyisän asuinympäristön laatu. Kokonaissuunnitelma voi tarkoittaa erillistä suunnitelmaa tai kokonaisuuden käsittävää asemakaavaa. Erilliset suunnitelmat laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi ja ne hyväksytään ja toteutus ohjelmoidaan kaupunginhallituksessa.

Korkeaan rakentamiseen soveltuva vyöhyke

Kaavamerkintä: reunaviivana paksu vaalean keltainen pistekatkoviiva

Korkean rakentamisen yhteydessä tulee parantaa lähiympäristön laatua. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan yli 12-kerroksista rakentamista. Hankkeen soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja maisemaan on arvioitava jo ennen kaavahankkeen aloittamista.

Merkinnän kuvaus: Korkeaan rakentamiseen soveltuvat alueet on osoitettu aluekeskuksien osalta selvityksen "Korkean rakentamisen selvitys Tampereen aluekeskuksissa, 27.1.2015" pohjalta ja Viinikanlahden osalta selvityksen "Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella, 30.10.2012" pohjalta. Kaavakartalla on esitetty viisi korkeaan rakentamiseen soveltuvaa aluetta: Ratapihan alue – Viinikanlahti, Hervanta, Linnainmaa (Koilliskeskus), Lielahti (Hiedanranta) ja Tesoma. Lähiympäristön laadun parantamisella kompensoidaan mm. korkean rakentamisen varjostavaa vaikutusta. Lähiympäristön laadun parantaminen tarkoittaa mm. viihtyisää kävely-ympäristöä, elävää ensimmäistä kerrosta, tuulisuuden huomioimista ja rakennuksen käyttäjien viihtyisiä ulkotiloja. Korkean rakentamisen hankkeiden yhteydessä on varmistettava, ettei lähiympäristö tontin ulkopuolella heikkene. Kullekin viidelle vyöhykkeelle on selvityksissä osoitettu toisistaan poikkeavat suositukset mm. kerroskorkeuksien suhteen. Korkealla rakentamisella on aina vaikutuksia maisemaan, usein laajaltakin alueelta. Siksi hankkeiden soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja maisemaan on arvioitava jo ennen kaavahankkeen aloittamista, ja tällöin on arvioitava mm. vaikutuksia tärkeisiin näkymäakseleihin. Hankkeen sijainnista on saatava kaupunkikuvatoimikunnan puoltava lausunto ennen asemakaavan vireilletuloa.

Ohjeellinen keskuspuistoverkoston kehittämistarvealue

Reunaviivana musta katkoviiva, jossa lukee vkk.

Alueelle tulee laatia kokonaissuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen tunnettavuutta ja saavutettavuutta koko kaupunkiseutua palvelevana monipuolisena keskuspuistona. Suunnitelmalla tulee yhteen sovittaa virkistystoimintojen ja -palveluiden tarpeet ja muu maankäyttö luonnonympäristön, kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen kanssa.

Ohjeellinen uusi leirintäalue

Kolmio, joka on keskeltä kirkkaan keltainen ja jossa on punainen reunaviiva.

Leirintäalueen sijoittumisen edellytykset ja yhteensovittaminen luontoarvojen, arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvien arvojen ja muiden tarpeiden kanssa tulee tutkia tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.

Liikennejärjestelmä

Valtakunnallinen pääväylä

Kaavamerkintä: musta paksu viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat nykyiset valtakunnalliset pääväylät: valtatie 3, valtatie 9 ja valtatie 12.


Valtakunnallisen pääväylän maanalainen osuus

Kaavamerkintä: harmaa paksu katkoviiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Karkunvuoren tunnelin osuus valtatiellä 9.


Kehitettävä valtakunnallinen pääväylä

Kaavamerkintä: musta paksu katkoviiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu niiden valtakunnallisten pääväylien tieosuudet, jotka on tarkoitus kehittää moottoriteiksi: valtatien 9 osuus Alasjärvi - Tarastenjärvi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 mukaisesti ja valtatien 12 osuus Alasjärvi - Kangasalan raja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kehittämishankkeen mukaisesti. Valtatien 3 osuutta välillä Lakalaiva-Partola kehitetään maakuntakaavan mukaisesti lisäkaistoja rakentamalla. Valtatiellä 12 välillä Santalahti-Lielahti on tekeillä yleissuunnitelma tielinjauksen muutoksesta ja kolmansien kaistojen rakentamisesta.

Seudullinen pääväylä

Kaavamerkintä: musta paksu viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu seudulliset pääväylät: Ruskontie, Hervannan valtaväylä, Kantatie 65 Lielahdesta Ylöjärvelle ja yhdystien 3495 osa välillä Lakalaiva - Viinikan liikenneympyrä.

Kehitettävä seudullinen pääväylä

Kaavamerkintä: musta paksu katkoviiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu valtatien 12 ja kantatien 65 osuus Santalahden ja Lielahden välillä, jossa on tekeillä yleissuunnitelma tielinjauksen muutoksesta ja kolmansien kaistojen rakentamisesta.

Uusi seudullinen pääväylä

Kaavamerkintä: punainen paksu viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaehdotuksen 2040 mukainen Ruskonkehän (II-kehä) itäisen jatkeen Tampereen puoleinen osuus.


Pääkokoojakatu

Kaavamerkintä: musta ohut viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat pääkokoojakadut Myllypuronkatu, Lielahdenkatu, Nokiantie / Pispalan valtatie, Hatanpään valtatie / Sarankulmankatu / Ilmailunkatu, Lahdenperänkatu / Lempääläntie, Vuoreksen puistokatu, Kalevantie / Messukyläntie / Messukylänkatu / Kangasalantie, Sammon valtatie, Heikkilänkatu ja Aitolahdentie.

Kehitettävä pääkokoojakatu

Kaavamerkintä: musta katkoviiva.

Väylää kehitetään osana eheytyvää kaupunkirakennetta.



Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kangasalantien linjaus Kaukajärven kohdalla, missä tien linjausta siirretään pohjoisemmaksi ja ranta-aluetta kehitetään asumisen ja yleisen virkistyksen alueena.

Uusi pääkokoojakatu

Kaavamerkintä: punainen ohut viiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu uudet pääkokoojakadut Myllypurossa, Lielahdessa, Hiedanrannassa, Lakalaivassa, Tasanteella ja Ojalassa. Energiakatu Hiedanrannasta Epilään alittaa kantatien 65 ja pohjanmaanradan ja sijoittuu paineellisen pohjaveden alueelle.

Kaupunkirakenteen kannalta merkittävä liikenteen kokoojakatu ja joukkoliikenteen laatukäytävä

Kaavamerkintä on keltainen viiva, jossa on mustat reunaviivat ja mustia pystyviivoja tasaisesti keltaisella pohjalla.

Katu suunnitellaan ja rakennetaan huomioiden eri liikennemuotojen tarpeet. Kehitetään erityisesti joukkoliikenteen laatua ja pysäkkien saavutettavuutta. Katuun rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta etenkin pysäkkien läheisyydessä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetuilla kokoojakaduilla tulisi parantaa myös joukkoliikenteen sujuvuutta mm. joukkoliikennekaistoin ja liikennevaloetuisuuksin. Katusuunnittelun tulisi tukea joukkoliikenteen sujuvuutta mm. katutilan jäsentämisen, pysäkkien sijainnin, jalankulkuyhteyksien ja liittymäalueiden suunnittelun osalta. Katuun rajatuvan maankäytön tulisi tukea joukkoliikenteen taloudellisia toimintaedellytyksiä mm. toimintojen sijoittumisen, sekoittuneisuuden ja tehokkuuden osalta.

Kävelykeskustana kehitettävä hitaan liikkumisen alue

Kaavamerkintä: reunaviivana sininen ohut pistekatkoviiva ja keskellä ohut sininen pystyviivoitus.

Liikenneympäristöä on kehitettävä kävelyn ehdoilla. Alueella kehitetään jalankulkijoiden olosuhteita viihtyisien, monipuolisten, laadukkaiden ja esteettömien kävelyalueiden, kävelypainotteisten katujen, kävelykatujen ja -reittien avulla. Alueen monimuotoista kaupunkivihreää on vahvistettava. Hitaan liikkumisen alueella pyöräily on ohjattava ajoradoille lukuun ottamatta pyöräilyn pääreittejä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Hervannan aluekeskuksen liikenneverkkosuunnitelmassa (15.11.2019) osoitettu hitaan liikkumisen alue sekä Lielahti-Hiedanrannassa alustavan yleissuunnitelman mukainen hitaan liikkumisen alue.

Hervannassa on tunnistettu tarve korostaa kävelypainotteisia hitaan liikkumisen alueita. Näillä alueilla jalankulkijoiden määrä on jo nykyisin suuri ja alueilla pyritään lisäämään oleskelua. Ympäristön tulee olla jalankulkua suosiva ja oleskeluun houkutteleva, jotta liikkuminen ja ajan vietto koetaan miellyttäväksi. Nykytilassa voidaan jo tunnistaa Hervannan ydinkeskustan alue Duon ympäristössä yhdeksi tärkeäksi hitaan liikkumisen alueeksi. Pohjoisakselin alueelle rakentuva uusi maankäyttö vastaa keskustamaista tehokkaan rakentamisen aluetta erilaisine palvelukeskittymineen, mikä tekee siitä toisen selkeän hitaan liikkumisen alueen kokonaisuuden Hervannassa. Myös Tampereen yliopiston Hervannan kampusaluetta kehitetään kävelyn ympäristönä. Hitaan liikkumisen alueilla olevilla kaduilla nopeusrajoitus voi olla 20 km/h.

Hiedanrantaan rakennetaan uusi kävelypainotteinen keskusta-alue. Näsijärven rantaan sijoittuvalla Hiedanrannan alueella on ainutlaatuiset puitteet kävelylle, ja aluetta kehitetään ensisijaisesti kävelijän ehdoilla. Kävely tapahtuu katuympäristössä aina omalla väylällä erotettuna auto- ja pyöräliikenteestä. Liikenneympäristö viestii autoilijalle ja pyöräilijälle saapumisesta hitaan liikenteen alueelle, jossa liikutaan jalankulkijan ehdoilla. Hiedanrantaan muodostuu korkeatasoinen kävely-ympäristö, joka yhdistää myös nykyiset ja tulevat Näsijärven rannan virkistysreitit Lentävänniemestä Rauhaniemeen.

Liikenteen yhteystarve

Kaavamerkintä: musta viiva, jossa mustat nuolet molemmissa päissä.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavassa osoitettu 2-kehän kehittämistarve valtatieltä 9 Tarastenjärveltä Vatialan kautta Ruskoon sekä muiden uusien yhteystarpeiden sijainnit Pärrinmaalla, Lahdesjärvellä, Hankkiossa ja Ojalassa. Uusien liikenneväylien tarkemmassa linjauksessa tulee ottaa huomioon mm. direktiivilajit ja merkittävien luontoarvojen säilyttäminen.

Ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue

Kaavamerkintä: reunaviivana musta katkoviiva, jossa lukee lvk.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Lakalaivan ja Viinikan liikenneympyrän sekä Kaukajärven ja Koilliskeskuksen väliset alueet, joilla on liikenneverkon kehittämistarpeita.


Lakalaivan ja Viinikan liikenneympyrän välisen alueen kehittämisen tarpeet liittyvät Lakalaivan aluekeskuksen rakentumiseen, järjestelyratapihan alueelta pois siirtymiseen ja Viinikanojan viheryhteyden parantamiseen.

Viinikanojan virkistys- ja ekologista yhteyttä tulee kehittää Pyhäjärven ja Iidesjärven välillä. Tampereen valtatien linjausta muuttamalla voidaan löytää ratkaisuja yhteyden parantamiseen. Yhteyksien parantaminen tulee olla tavoitteena myös Viinikan liikenneympyrää kehitettäessä. Viinikan liikenneympyrän pohjoispuolelta tulee tutkia myös mahdollisia sisäänajoja keskustan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Järjestelyratapihan siirtyessä pois alueelta, tulee alueen liikennejärjestelmää kehittää niin, että etelästä keskustaan päin saapuva liikenne sujuvoituu. Tätä tukevia toimenpiteitä ovat mm. Lahdenperänkadun eritasoliittymän kehittäminen, Lempääläntien linjauksen siirtäminen lännemmäksi, jolloin itäpuolelle vapautuu tilaa myös maankäytölle sekä ratapiha-alueen läpi itä-länsisuunnassa rakennettava uusi ajoyhteys. Tavoitteena on myös ratakäytävän hyödyntäminen nopean pyöräilyn reittinä. Järjestelyratapihan kehittämisen yhteydessä tulee pohtia pyöräilyn pääreitin toteuttamista radan varteen. Lempääläntien ylittävällä vanhalla ratasillalla välillä Lahdenperänkatu-Viinikankatu on potentiaalia hyödyntämisessä kävelylle ja pyöräilylle.

Lakalaivan uuden aluekeskuksen ja uuden henkilöliikenteen aseman tulo alueelle edellyttävät ajoyhteyden rakentamista Sarankulmankadun ja Lempääläntien välille alueen liikennejärjestelmän toimivuuden vuoksi. Yhteystarve sijaitsee hulevesien hallinnan kannalta huomioon otettavalla alueella. Tavoitteena on myös löytää sujuvat ajoneuvoliikenteen ja pyöräilyn yhteydet Vuoreksen, Lahdesjärven, Lakalaivan ja Nirvan välille.

Kaukajärvellä ja Koilliskeskuksessa on tavoitteena siirtää keskustojen läpiajavaa liikennettä muille väylille, jotta keskusta-alueita voidaan kehittää enemmän joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla. Vaihtoehtoja rinnakkaisille reiteille löytyy sekä valtatien itä- että länsipuolelta. Aluekeskusten välisille pyöräilyn pääreiteille ja joukkoliikennekäytäville tulee suunnittelussa löytää potentiaaliset sijainnit. Myös uusia eritasoliittymiä valtatielle voidaan tutkia. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. Aakkulanharjun pohjavesialue.

Kehitettävä rautatie

Kaavamerkintä: paksu viiva, jossa on vuorotellen mustaa ja punaista väriä.

Rautatiealueeseen rajautuvissa maankäyttöhankkeissa tulee huomioida tunnistettujen lisäraidetarpeiden aiheuttamat tilavaraukset.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu säännölliseen henkilöjunaliikenteeseen käytettävät nykyiset rataosat, joilla on todettu tarve lisäraiteiden toteuttamiseen rataverkon toimivuuden parantamiseksi. Näitä ovat Tampereen alueen rataosat välillä Riihimäki-Tampere, Tampere-Seinäjoki ja Lielahti-Kokemäki. Lisäraidetarpeet on todettu seuraavissa selvityksissä:

Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys (Liikennevirasto 2013)
Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere-Lielahti-Nokia/Ylöjärvi (Liikennevirasto 2015)
Riihimäki-Tampere-rataosan tarveselvitys (Liikennevirasto 2018)
Pääradan operointiselvitys (Pirkanmaan liitto 2019)

Eritasoliittymä

Eritasoliittymän kaavamerkintä. Ympyrä, jossa on musta reunaviiva ja josta lähtee vasemmalle, oikealle ja ylöspäin mustat vaakaviivat.

Uusi eritasoliittymä

Uusi eritasoliittymä -kaavamerkintä. Ympyrä, jossa on punainen reunaviiva ja josta lähtee vasemmalle, oikealle ja ylöspäin mustat vaakaviivat.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu "Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi" -yleissuunnitelman mukainen uusi eritasoliittymä Tasanteella ja Hiedanrannan suunnittelukilpailun pohjaksi tehdyn liikenneverkkotarkastelun mukaiset 3 uutta eritasoliittymää Paasikiventiellä.

Kehitettävä liittymä

Kehitettävä liittymä -kaavamerkintä on punainen tähti.

Liikennealuetta ympäristöineen kehitetään osana täydentyvää kaupunkirakennetta. Alueelle muodostetaan sujuvat ja turvalliset kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reitit sekä parannetaan seudullisen ajoneuvoliikenteen sujuvuutta.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tesoman valtatien ja Nokian moottoritien eritasoliittymä, Lahdenperänkadun eritasoliittymä, Kekkosentien ja Teiskontien eritasoliittymä, Teiskontien ja Kuntokadun liittymä, Turtolan liittymä, Alasjärven eritasoliittymä, Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymät.

Tesoman valtatien liittymän kehittäminen liittyy Raholan vedenpuhdistamon alueen kehittämiseen. Liittymää tulee kehittää kaupunkimaisemmaksi ja ottaa huomioon Raholan vedenpuhdistamon alueen tuleva kehittäminen ja kytkeytyminen Tesoman aluekeskukseen.

Kekkosentien ja Teiskontien liittymästä on tehty tarkastelu "Kaleva-Kissanmaa -alueen täydennysrakentamisen ja kannen visiosuunnitelma 2016". Tarkastelu osoittaa, että liittymää tulee kehittää niin, että liikennettä jaetaan uusilla yhteyksillä suoraan Kekkosentieltä Tekunkadun kautta Kaupin kampukselle. Näin liikenteen painetta tasataan laajemmalle alueelle ja alueen maankäytöllinen potentiaali voidaan hyödyntää tiiviillä kaupunkimaisella rakenteella, mikä puolestaan vähentää liikenteen haittavaikutuksia. Samalla parannetaan viher- ja virkistysyhteyksiä Kalevasta Kauppiin.

Teiskontien ja Kuntokadun liittymästä on tehty liittymän kehittämisselvitys. Liittymän kehittämistarpeet tulee arvioida uudelleen ja kehittää liittymää niin, että saavutettavuus kävellen ja pyörällä paranee Teiskontien eteläpuolelta ja estevaikutukset kävelylle ja pyöräilylle vähenvät Kissanmaalta Kaupin ja Taysin sairaalan alueelle.

Turtolan liittymässä on tulevaisuudessa tarpeen tehdä liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyviä parannustoimenpiteitä. Näitä on tutkittu mm. yleiskaavaa varten tehdyssä Turtolan liikenne- ja maankäyttötarkastelussa. Yhtenä ratkaisuna esitetään kiertoliittymien sijoittamista Nekalantielle ramppien päähän ja Hervannan suunnasta Turtolaan kääntyvän rampin sijoittamista keskustaan päin menevän rampin rinnalle. Lisäksi alueella tulee ratkaista joukkoliikenteen sujuvat vaihtomahdollisuudet bussin ja raitiotien välillä.

Alasjärven ja Aitovuoren eritasoliittymien kehittäminen liittyy valtatien 9 Alasjärvi-Orivesi- ja valtatien 12 Alasjärvi-Huutijärvi-välien kehittämistyöhön. Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastellut liittymien kehittämistä muun muassa "Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi" -yleissuunnitelmassa vuodelta 2010. Alasjärven liittymässä varaudutaan mm. uusien ramppien rakentamiseen ja vanhojen uudelleen muotoiluun. Tasanteen eritasoliittymään tulee vihersilta. Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa on varauduttu Aitovuoren liittymän parantamistoimenpiteisiin.

Tarastenjärven eritasoliittymän kehittäminen liittyy muutostarpeisiin, jotka realisoituvat joko valtatien 9 nelikaistaistamisen yhteydessä tai kun rakennetaan 2-kehän yhteys Vatialasta Tarastenjärven liittymään.

Raitiotie

Raitiotie-kaavamerkintä on keltainen yhtenäinen viiva, jossa on mustat reunat.

Raitiotien katujaksoilla kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä osana laadukasta ja tiivistyvää kaupunkiympäristöä. Katuympäristöä uudistettaessa tulee huolehtia siitä, että katutilan jäsentely, pysäkkien sijoittelu ja liittymäalueiden toteutustapa tukevat joukkoliikenteen sujuvuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pysäkkien ja niiden ympäristön jalankulkuyhteyksien sujuvuuteen, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen.

Katuun rajautuvan maankäytön tulee olla tehokasta etenkin pysäkkien läheisyydessä. Joukkoliikenteen pysäkkien ja vaihtoterminaalien läheisyydessä sekä pääkatujen keskeisissä kohdissa tulee varmistaa toimitilarakentamisen toteutuminen. Kadunvarsikortteleissa rakentamisen tulee edistää viihtyisän ja rajatun katutilan muodostumista.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu raitiotien linjaus, jonka toteuttamisesta valtuusto päätti 7.11.2016. Lielahdessa linjausta on tarkennettu Hiedanrannan yleissuunnitelmatyön yhteydessä kaupunginhallituksen päätöksellä 18.12.2017. Pyynikintori-Lentävännniemi -osuuden rakentamispäätös tehtiin valtuustossa 19.10.2020 § 133. Lisäksi merkinnällä on osoitettu raitiotien seudullisen yleissuunnitelman mukaiset laajentumisreitit Hatanpäältä Nuolialantietä Pirkkalan keskustan suuntaan ja Taysilta Koilliskeskukseen. Valitut linjaukset on päätetty Tampereen valtuustossa 19.10.2020 § 134. Linjojen maankäytölliset ja liikenneverkolliset vaikutukset ja riittävän tarkkuustason tilavaraukset huomioidaan tarkemmassa suunnittelussa tukeutuen Seudullisen raitiotien yleissuunnitelmaan (10/2020). Seudullisia linjoja on tarkoitus suunnitella ja rakentaa raitiotien ensimmäisen ja toisen toteuttamisvaiheen jälkeen tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja aikataulussa.

Ohjeellinen raitiotie

Ohjeellinen raitiotie -kaavamerkintä on valkoinen viiva, jolla on mustat reunaviivat.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu raitiotien seudullisen yleissuunnitelman mukaiset laajentumisreitit Lielahdesta Ylöjärven keskustan suuntaan ja Koilliskeskuksesta Kangasalan Lamminrahkaan. Valitut linjaukset on päätetty ko. kuntien valtuustoissa, Tampereen osalta 19.10.2020 § 134. Lisäksi merkinnällä on osoitettu "Vuoreksen suunnan kytkeminen Tampereen raitiotiejärjestelmään" -erillistarkastelun mukainen raitiotien laajentuminen Hatanpäältä Lakalaivan kautta Vuorekseen. Ohjeellisia linjoja on tarkoitus suunnitella ja rakentaa raitiotien ensimmäisen ja toisen toteuttamisvaiheen jälkeen tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja aikataulussa. Linjojen maankäytölliset ja liikenneverkolliset vaikutukset ja riittävän tarkkuustason tilavaraukset huomioidaan tarkemmassa suunnittelussa tukeutuen seudullisten linjojen osalta Seudullisen raitiotien yleissuunnitelmaan (10/2020). Vuoreksen linjausta tarkemmin suunniteltaessa tulee huomioida uuden henkilöliikenneaseman, Tampereen messu- ja urheilukeskuksen ja uuden eteläisen aluekeskuksen saavutettavuus.

Joukkoliikenteen kehittämistarve

Joukkoliikenteen kehittämistarve -kaavamerkintä on pinkki ympyrä, jonka keskellä lukee Jo.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu erityinen yhteistyötarve joukkoliikenteen toteuttamiseksi Hervannan ja Saarenmaan välille asukas- ja työpaikkamäärien kasvaessa.



Raitiotievarikko

Kaavamerkintä: musta raitiovaunu valkoisella pohjalla

Merkinnän kuvaus: Kohdemerkinnällä on osoitettu Hervantaan rakennettavan raitiotievarikon sijainti. Varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 ja 2 liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin.


Uusi raitiotievarikko

Uusi raitiotievarikko -karttamerkintä on punainen veturi valkoisella pohjalla. Kuvasymbolilla on punainen reunaviiva.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kaksi varikkovarausta Lielahden Turvesuolla ja Koilliskeskuksen Heikkilänkadulla. Varikot palvelevat seudullisen raitiotien tarpeita.



Vaihtoterminaali

Joukkoliikenteen vaihtopysäkki -kaavamerkintä. Musta linja-auto valkoisella pohjalla.

Liikenteen solmupiste ja tulevaisuuden liikkumiskeskus, jonka suunnittelussa varataan riittävät tilavaraukset eri liikennemuodoille, liityntäpysäköinnille ja sujuville vaihdoille.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu merkittävät joukkoliikenteen solmupisteet Hiedanrannassa, Tesomalla, Koilliskeskuksessa, Hakametsässä, Hervannassa, Lakalaivassa ja Härmälässä. Seudullista joukkoliikennejärjestelmää palveleva terminaali voidaan Härmälän osalta toteuttaa Pirkkalaan Partolan puolelle. Taysin alueelle tulee väliaikainen vaihtoterminaali raitiotien rakentamisen ensimmäisen vaiheen jälkeen.

Terminaalialueet tulee toteuttaa korkeatasoisesti tavoitteena matkaketjujen edistäminen. Terminaaleissa tulee varautua tilallisesti eri kulkumuotojen välisiin sujuviin vaihtoihin, mukaan lukien tilavaraukset kaukoliikenteen vaihdoille. Terminaaliympäristöt tulee suunnitella korkeatasoisiksi julkisen katutilan, tunnistettavuuden, materiaalien ja valaistuksen osalta. Seudullinen ajoneuvojen liityntäpysäköinti voidaan aluksi toteuttaa pintaratkaisuna, mutta myöhemmin tulee varautua rakenteelliseen pysäköintiin, josta on hyvät yhteydet pysäkeille ja palveluihin.

Vaihtopysäkki

Joukkoliikenteen vaihtopysäkksi -kaavamerkintä. Valkoinen linja-auto mustalla pohjalla.

Tärkeä joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jonka suunnittelussa varataan riittävät tilavaraukset pyöräpysäköinnille ja sujuville vaihdoille.


Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Vihiojan, Turtolan ja Kaukajärven vaihtopysäkit, jotka palvelevat kaupungin sisäistä joukkoliikennettä. Tarkemmassa pysäkkiympäristöjen suunnittelussa tulee varautua tilavarauksin sujuviin vaihtoihin ja pyöräpysäköinnin laadukkaaseen järjestämiseen.

Pysäkkialueiden tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon paikan erityispiirteet ja -tarpeet. Alueita asemakaavoitettaessa tulee tutkia katusuunnitelmatasolla vaihtopysäkin tilavaraus.

Uusi henkilöliikenteen asema

Uusi henkilöliikenteen asema -kaavamerkintä. Punainen veturi valkoisella pohjalla.

Uuden aseman yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen. Aseman seutua kehitetään monipuolisena asumisen, palvelujen ja työssäkäynnin alueena. Asemalle johtavia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tesomalle, Hiedanrantaan ja Lakalaivaan sijoittuvat uudet henkilöliikenteen asemat. Aseman ratatekninen toteutettavuus tulee selvittää ennen seisakkeen ja siihen liittyvän maankäytön jatkosuunnittelua.

Ohjeellinen lähijuna-asema

Lähijunapysäkki-kaavamerkintä. Musta veturi keltaisella pohjalla.

Lähijunaliikenteen asema, jonka vaatima tilavaraus otetaan huomioon vireille tulevassa asemakaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Uuden aseman yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kalkun, Rantaperkiön, Messukylän, Hankkion ja Vehmaisten tulevaisuuden lähijunaliikennettä palvelevat asemat. Aseman maankäytölliset ja liikenneverkolliset vaikutukset ratkaistaan yleiskaavassa ja huomioidaan suunnittelussa vasta lähijunaliikennöinnin toteutuksen varmistuttua / yhteydessä. Aseman edellyttämä tilavaraus huomioidaan riittävällä tarkkuustasolla tukeutuen yleiskaavaan liittyvään selvitykseen (Selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä, 11/2019). Aseman ratatekninen toteutettavuus tulee selvittää ennen seisakkeen ja siihen liittyvän maankäytön jatkosuunnittelua.

Tutkittava ohjeellinen lähijuna-asema

Tutkittava ohjeellinen lähijuna-asema -karttamerkintä on musta veturi valkoisella pohjalla.

Lähijunaliikenteen asema, jonka ratatekninen, liikenteellinen ja taloudellinen toteuttamiskelpoisuus tulee tutkia osana seudullista lähijunajärjestelmää.



Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kalkunvuoren, Mediapoliksen, Santalahden ja Vuohenojan tulevaisuuden lähijunaliikennettä palvelevat asemat. Aseman maankäytölliset ja liikenneverkolliset vaikutukset ratkaistaan yleiskaavassa ja huomioidaan suunnittelussa vasta lähijunaliikennöinnin toteutuksen varmistuttua / yhteydessä. Aseman edellyttämä tilavaraus huomioidaan riittävällä tarkkuustasolla tukeutuen yleiskaavaan liittyvään selvitykseen (Selvitys tulevaisuuden maankäyttöedellytyksistä Tampereen kantakaupungin lähijuna-asemien ympäristöissä, 11/2019). Aseman ratatekninen toteutettavuus tulee selvittää ennen seisakkeen ja siihen liittyvän maankäytön jatkosuunnittelua. Tampereen keskustan alue ei sisälly vireillä olevaan yleiskaavan päivitykseen, mutta Amurin ja Ranta-Tampellan asemat esitetään kantakaupungin yleiskaavan kartta-aineistossa. Asemia koskeva lainvoimainen kaavamerkintä yleiskaavassa voidaan osoittaa keskustan yleiskaavan uudistamisen yhteydessä.

Vesiväylä

Vesiväylä-kaavamerkintä. Musta viiva, jossa toistuu musta piste tasaisin välein.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Näsijärven ja Pyhäjärven vesiväylät. Valtatien 9 moottoritieksi muuttamisen yhteydessä tulisi varmistua Olkahistenlahden siltojen alittavista vesiväylien mitoituksesta. Väyläkorkeuden tulisi pysyä vähintään nykyisellään.

Pyöräliikenteen seudullinen pääreitistö

Pyöräliikenteen seudullinen pääreitistö -kaavamerkintä on turkoosi paksu katkoviiva.

Pyöräliikenteen seudullista pääreitistöä kehitetään korkeatasoisena seutu- ja aluekeskukset yhdistävänä verkkona. Pääreitistöä kehitetään nykyisten ja puuttuvien osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, nopeina, houkuttelevina ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan omille väylilleen. Pääreitistön tarkempi sijainti ratkaistaan jatkosuunnittelussa.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu pyöräliikenteen seudullisen pääreitistön tavoiteverkko. Merkinnän tavoitteena on pyöräliikenteen pääreitistön kehittäminen johdonmukaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi verkoksi, joka mahdollistaa sujuvan pyöräilyn yhdistäen kaupunkiseudun keskustat ja aluekeskukset toisiinsa. Reitistön kehittämisellä parannetaan saavutettavuutta pyörällä sekä lisätään pyöräilyn kilpailukykyä ja houkuttelevuutta kulkumuotona. Reitistön kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota väylien laatuun ja jatkuvuuteen, jalankulun ja pyöräliikenteen erottelutarpeeseen sekä niiden lisäksi mm. opastukseen, liikenneturvallisuuteen, kunnossapitoon, valaistukseen, pintamateriaaleihin ja liittymäjärjestelyihin. Suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava alueiden ympäristöarvot turvaamalla riittävät tilavaraukset katuvihreän (mm. katupuut) säilymiselle ja kehittämiselle. Lisäksi pääreittien varrella panostetaan toimiviin matkaketjuihin mm. laadukkailla pysäkkijärjestelyillä ja pyöräpysäköinnillä.

Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvitys on laadittu liikennejärjestelmäsuunnittelun yksikössä osana kantakaupungin yleiskaavan päivitystä. Tarkempi kuvaus löytyy yleiskaavan liiteraportista. Yleiskaavassa esitettyä reitistöä on yksinkertaistettu kaavan esitystavan yleispiirteisyyden vuoksi.

Pyöräliikenteen alueellinen pääreitistö

Pyöräliikenteen alueellinen pääreitistö -kaavamerkintä on yhtenäinen turkoosi viiva.

Pyöräliikenteen alueellista pääreitistöä kehitetään korkeatasoisena seudullisen pääreitistön ja keskeiset asutus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät yhdistävänä verkkona. Alueellista pääreitistöä kehitetään nykyisten ja puuttuvien osuuksien osalta laadukkaina, sujuvina, nopeina, viihtyisinä ja turvallisina reitteinä, joilla jalankulku ja pyöräliikenne pääsääntöisesti erotellaan omille väylilleen. Pääreitistön kehittämismahdollisuudet, laatukriteerit, tarkempi sijainti ja yhteensovittaminen muun virkistyskäytön kanssa ratkaistaan jatkosuunnittelussa alueen ympäristöarvot huomioiden.

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu seudullista pääreitistöä täydentävä alueellisen pääreitistön tavoiteverkko. Merkinnän tavoitteena on pyöräliikenteen pääreitistön kehittäminen johdonmukaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi sujuvan pyöräilyn mahdollistavaksi verkoksi. Reitistön kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota väylien laatuun ja jatkuvuuteen, jalankulun ja pyöräliikenteen erottelutarpeeseen sekä niiden lisäksi mm. opastukseen, liikenneturvallisuuteen, kunnossapitoon, valaistukseen, pintamateriaaleihin ja liittymäjärjestelyihin. Lisäksi pääreittien varrella panostetaan toimiviin matkaketjuihin mm. laadukkailla pysäkkijärjestelyillä ja pyöräpysäköinnillä.

Osa alueellisista pääreiteistä sijaitsee keskuspuistoverkostolla (Pyhäjärven rantaosuudet, Suolijärven ylittävä yhteys, Pappila-Kalevan ja Kaukajärvi-Turtolan väliset yhteydet). Näitä reittejä käytetään sekä ulkoilu- ja virkistysreitteinä että viihtyisinä nopean pyöräilyn reitteinä. Keskuspuistoverkolle sijoittuvien pääreitistön osien kehittämisessä ja toteutustavassa on huomioitava alueen virkistys-, kulttuuri- ja ympäristöarvot. Käytettävät laatukriteerit, mm. leveys, erottelu ja pintamateriaalit, ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa alueen arvot huomioiden ja viheralueen luonne säilyttäen. Uittotunnelin kehittämisessä ympärivuorokautisena ja ympärivuotisena yhteytenä tulee huomioida tunnelin mahdolliset rajoitteet, esimerkiksi toimiminen patorakenteena.

Tampereen pyöräliikenteen tavoiteverkko -selvitys on laadittu liikennejärjestelmäsuunnittelun yksikössä osana kantakaupungin yleiskaavan päivitystä. Tarkempi kuvaus löytyy yleiskaavan liiteraportista. Yleiskaavassa esitettyä reitistöä on yksinkertaistettu kaavan esitystavan yleispiirteisyyden vuoksi.

Yleiskaava-alueen raja

Yleiskaava-alueen rajan karttamerkintä. Musta katkoviiva, jossa pitkää viivaa seuraa kolme pienempää viivaa.

KANTAKAUPUNGIN VAIHEYLEISKAAVA - VALTUUSTOKAUSI 2017-2021. TARKISTETUT MERKINTÖJEN KUVAUKSET.

VAK-ratapiha

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen Viinikan järjestelyratapiha, joka on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin nimeämä vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) ratapiha sekä varsinaisen järjestelyratapihan eteläpuolella sijaitseva tuloratapiha (Tampere Tavara), jossa vaunuja seisotetaan ja järjestellään ja josta ne lähetetään varsinaiselle järjestelyratapihalle.

Järjestelyratapihan aiheuttamat rajoitteet maankäytön kehittämiseen arvioidaan vuonna 2018 laaditun VAK-kuljetusten riskianalyysin (L2 Paloturvallisuus Oy) perusteella.

Järjestelyratapihan toiminnoista aiheutuvat rajoitteet maankäytön kehittämiselle. Karttaote L2 Paloturvallisuus Oy:n laatimasta riskianalyysistä. Vyöhykkeitä ovat

Aluekeskus

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen palvelumallin mukaiset olemassa olevat aluekeskukset Tesoma, Lielahti, Koilliskeskus ja Hervanta sekä uutena eteläinen aluekeskus. Aluekeskuksia kehitetään alueiden palveluiden ja joukkoliikenteen hyvän saavutettavuuden keskittyminä. Yhteyksiä ydinkeskustaan tulee kehittää erityisesti Tesomalta ja uudesta eteläisestä aluekeskuksesta. Lisäksi aluekeskusten liikenteellistä kytkeytymistä toisiinsa tulee parantaa. Länsi-Tampereella Tesoman ja Lielahti-Hiedanrannan välistä yhteyttä tulee parantaa kaikilla liikkumismuodoilla. Itäisellä Tampereella Koilliskeskuksen, Hervannan ja eteläisen aluekeskuksen kytkeytymistä tulee parantaa etenkin joukkoliikenteen palvelutasoa ja pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä kehittämällä. Julkiset hyvinvointipalvelut on aluekeskuksissa keskitetty hyvinvointikeskuksiin. Julkisia liikuntapalveluja täydentävät yksityiset liikuntapalvelut ovat oleellinen osa kaupungin liikuntapalvelujen kokonaistarjontaa. Yksityisille liikuntapalveluille tulee osoittaa aluekeskuksissa toimitiloja ja Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmassa vuosille 2019-2030 osoitetut liikuntapaikat tulee korvata maankäytön muutostilanteissa.

Tesoma
Tesoman aluekeskuksen hyvinvointikeskus sijaitsee Westerin liikekeskuksen yhteydessä. Hyvinvointikeskuksen julkisia palveluja ovat terveysasema, hammashoitola, äitiys- ja lastenneuvola, kirjasto ja nuorisotila. Aluekeskuksen julkisia liikuntapalveluja ovat jäähalli, uimahalli, palloiluhalli ja Ikurin liikuntahalli. Tarjontaa täydentävät yksityiset Raholan liikuntakeskus ja Syssyn Sulkkis. Alueella on tarve Ikurin liikuntahallin laajennukselle.
Lielahti
Lielahden aluekeskuksessa julkiset palvelut on keskitetty Lielahtikeskukseen, jossa sijaitsee terveysasema, äitiys- ja lastenneuvolat, hammashoitola, palvelukeskus, päiväkeskus ja kirjasto. Tulevaisuudessa aluekeskuksen palvelut mahdollisesti siirtyvät uuteen Hiedanrannan rakennettavaan kaupunginosaan ja sinne sijoittuvaan hyvinvointikeskukseen. Alueella on puute liikuntapalveluista. Alueella on tarve jäähallille ja uimahallille sekä Hiedanrannan skeittihallin laajennukselle.
Koilliskeskus
Koilliskeskuksen julkiset palvelut jakautuvat Prisman kauppakeskukseen ja Linnainmaan terveysasemalle (Kirviälänkatu 2). Julkisia palveluja ovat kirjasto, nuortentila, äitiys- ja lastenneuvola, terveysasema ja hammashoitola. Aluekeskuksessa ei ole julkisia liikuntapalveluja, mutta sisäliikuntapalvelua tarjoaa yksityinen AutoCenter Areena. Alueella on tarve uimahallille.
Hervanta
Hervannan aluekeskuksessa toimii hyvinvointikeskus Hervanta Trio kolmessa erillisessä toimipaikassa. Kokonaisuuden muodostavat kirjasto, terveysasema, hammashoitolat, äitiys- ja lastenneuvola, nuorisokeskukset ja Hervannan vapaa-aikakeskus. Keinupuiston lähitori täydentää alueen palveluja. Hervannassa on jäähalli, uimahalli ja yksityisenä liikuntapalveluna jalkapallohalli talvisin. Hervanta-Vuores alueella on mahdollinen tarve uimahallille.
Eteläinen aluekeskus
Etelän alueelle suunnitellaan uutta aluekeskusta. Peltolammin hyvinvointikeskukseen suunnitellaan päiväkotia, koulua (0-6 luokat), äitiys- ja lastenneuvolaa, kirjastoa ja nuorisotilaa. Hyvinvointikeskuksessa mahdollistuu alueen yhteisöllinen toiminta mm. ikäihmisille. Lisäksi hyvinvointikeskus mahdollistaa Me-talon toimintamallin jatkumisen alueella. Alueelta puuttuu liikuntapalvelut. Aluekeskukseen rakennettavan koulun liikuntatilat vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Lakalaiva-Peltolammi on yksi mahdollinen tutkittava vaihtoehto Tampereella tarvittavan yhden uuden jäähallin sijoittamiseksi.

Paikalliskeskus

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Tampereen palvelumallin mukaiset julkisen palvelun lähitori Kaukajärvellä sekä ydinkeskustan laajentuessa tulevaisuuden lähitorina Kaleva-Hakametsän alue. Palvelukeskittymien lähiympäristöjen liikennejärjestelyjen tulee tukea palvelujen hyvää saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla.

Kaukajärvi
Kaukajärvellä on kattavat julkiset hyvinvointipalvelut, siellä on mm. päiväkoti- ja koulupalvelut, terveysasema, äitiys- ja lastenneuvola ja hammashoitola. Lisäksi alueella toimii lähitori, jonka muodostavat kirjasto, vapaa-aikatalo, Haihara ja Kaukaharjukeskus. Alueella toimivat yksityiset Sentteri Tampere jäähalli ja Spiral liikuntahalli.
Kalevan ja Hakametsän alue
Kaleva-Hakametsä -paikalliskeskuksen alueen asemakaavamuutosten tulee sisältää tilavarauksia myös julkisille palveluille ja varmistaa paikalliskeskuksen hyvä saavutettavuus. Hakametsän alueelle sijoittuva liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajanpalvelujen tiivistymä tulee olla helposti saavutettavissa ja alueen kulkureitit tulee liittää luontevaksi osaksi Kaleva-Hakametsä -paikalliskeskusta sekä Hakametsän vaihtopysäkkiä.

Kehitettävä innovaatioympäristö

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu kaupungin keskeiset, palvelujen ja työpaikkojen alueille sijoittuvat innovaatioympäristöt, eli Hermian alue ja Kaupin kampus, joihin kohdistuu erityistä tarvetta ohjata asumisen ja muun toiminnan välistä suhdetta. Alueilla sallitaan ainoastaan vähäinen, pääkäyttötarkoituksen mukaista toimintaa tukeva asuntorakentaminen, joka palvelee esimerkiksi alueiden käyttäjiä ja vierailijoita. Alueille sijoittuvissa kaupunkikehittämisen hankkeissa tulee huolehtia toimitilavarannon riittävyydestä myös jatkossa, jotta käyttötarkoituksen muutoksilla ei heikennetä mahdollisuutta pääkäyttötarkoituksen mukaisen toiminnan kehittämiseen.