Siirry sisältöön Siirry suoraan hakuun

Kaavoituksen kulku ja osallistuminen

Kaavatyön vaiheet

1. Aloite tai hakemus

Aloitteen kaavan laatimiseksi voivat tehdä maanomistaja tai kaupungin eri tahot. Kaavaa ryhdytään laatimaan, jos kaupunki pitää sitä tarkoituksenmukaisena.

Kun yksityishenkilö tekee kaavamuutoshakemuksen, hänen on syytä miettiä etukäteen mitä tavoitellaan, mutta ei heti aluksi tehdä kovin tarkkoja suunnitelmia siitä, kuinka rakennushanke toteutettaisiin. Jo alkuvaiheessa kannattaa käydä kaavoittajan juttusilla tarkistamassa, onko hanke järkevä ja mahdollinen toteuttaa. Vasta kun perusasioiden on todettu olevan kunnossa, kannattaa tehdä kaavamuutoshakemus.

2. Vireillepano

Kaavamuutoshakemuksen perusteella laaditaan vireillepanokuulutus, joka julkaistaan mm. kaupungin verkkosivujen ilmoitustaululla ja Aamulehdessä. Suuret hankkeet, joiden aloittamisesta tiedetään kauan etukäteen, voidaan laittaa vireille kaavoituskatsauksessa.

3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kun kaavamuutoksen tavoite ja laajuus tiedetään, voidaan ryhtyä laatimaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Siitä selviää mm. minkälaisen käsittelyn kaavamuutos vaatii ja kuinka naapureille asiasta tiedotetaan. Mitä suurempi hanke, sitä enemmän täytyy arvioida hankkeen vaikutuksia ja kuulla ympäristön mielipiteitä. Tämä vaihe on siis suunnitteluprosessin suunnittelua. Kun työtapa on selvitetty, voidaan ryhtyä itse kaavoitustyöhön.

4. Luonnosvaihe

Tässä vaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunnittelusta. Kerätyn aineiston perusteella laaditaan kaavaluonnos, joka mahdollisimman hyvin vastaa asetettuja tavoitteita. Suunnittelun aikataulua ei yleensä voida etukäteen tietää tarkasti. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja eri osapuolten kesken tai yleisötilaisuuksia. Luonnos voidaan asettaa nähtäville mielipiteiden saamista varten. Jos kaavahanke on suuri ja monimutkainen, luonnosvaiheessa saatetaan kehitellä useitakin vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista sitten kysellään mielipiteitä.

5. Ehdotusvaihe

Luonnos viimeistellään ehdotukseksi, josta pyydetään lausunnot kaupungin eri hallintokunnilta ja muilta viranomaisilta. Asiakirjat lähetetään tiedoksi aloitteen tekijälle. Saatujen lausuntojen perusteella ehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen yhdyskuntalautakunnan käsittelyä.

6. Käsittely

Tampereella asemakaavat käsitellään yhdyskuntalautakunnassa. Joskus useampaankin kertaan, kun asia on kiistanalainen. Käsittelyn jälkeen yhdyskuntalautakunta asettaa kaavan virallisesti nähtäville, jolloin siitä voi jättää muistutuksen. Muistutukset ja niiden vastineet käsittelee myös yhdyskuntalautakunta. Jos kaavaan ei muistutusten takia tule muutoksia, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

Yleiskaavojen laajuus ja tarkkuustaso vaihtelevat, joten myös niiden käsittelytavassa on eroja. Käsittelyn aikaiset päätökset tehdään Tampereella joko yhdyskuntalautakunnassa tai kaupunginhallituksessa.

7. Hyväksyminen

Pienet tai merkitykseltään vähäiset asemakaavat hyväksyy yhdyskuntalautakunta. Merkittävät asemakaavat ja kaikki yleiskaavat hyväksytään ensin kaupunginhallituksessa ja sitten valtuustossa. Kuntien yhteisen yleiskaavan hyväksymistä varten voidaan perustaa erillinen toimielin.

Kaavan hyväksymisen jälkeen on valitusaika, jonka umpeuduttua kaava tulee voimaan, mikäli valituksia ei jätetä. Kaavan voimaantulosta julkaistaan kuulutus.

8. Valitukset

Mikäli kaavasta valitetaan, asia siirtyy hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Jos osapuolet eivät vieläkään tyydy saatuun ratkaisuun, kaava valituksineen siirtyy korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Prosessi saattaa kestää vuosia.

Osallistuminen kaavatyöhön

Kuka on osallinen?

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitettavan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, ovat osallisia. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnitelmassa käsitellään.

Olipa kyseessä siis liikeyritys, yksityinen ihminen, yhdistys tai jokin muu yhteisö, kaikki voivat olla osallisia kaavan laatimiseen. Sanamuoto saattaa huomattavasti vaikuttaa on merkittävä. Se ilmaisee ensinnäkin, että vaikutusta mahdollisen osallisen elämään ei tarvitse todistaa, epäilys riittää. Toisaalta epäillyn tai todetun vaikutuksen tulee olla huomattava, ennenkuin jonkun voidaan katsoa olevan osallinen. Osallisuuteen tuskin riittää, että näkee kaavoitettavan alueen joka päivä työmatkallaan. Osallinen on esimerkiksi silloin, kun kaavoitettava alue on naapurustossa tai käsittää yleisesti merkittävää keskusta- tai virkistysaluetta.

Osallisten luettelo esitetään kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Mitä osallistuminen on?

Osallisella tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja ennenkaikkea lausua mielipiteensä asiasta, mielellään jo työn alkuvaiheessa. Lain tarkoituksena ei suinkaan ole, että osalliset päättäisivät kaavan sisällöstä. Päätösvalta säilyy edelleen kaupungin luottamuselimillä, joiden on päätöksissään otettava huomioon kaupungin aiemmat strategiset päätökset ja monia muita seikkoja, muun muassa taloudelliset resurssit.

Päätöksenteon sijasta osallistumismenettelyn tarkoituksena on siis varmistaa, että kaavan suunnittelijoilla on monipuolista tietoa suunnitteluun vaikuttavista asioista. Näin pyritään parempaan lopputulokseen.

Tampereella ei ole laajasti kokeiltu ns. asukkaiden "itsesuunnittelua". Sen sijaan yhdessä osallisten kanssa on pyritty löytämään hyviä ratkaisuja. Tärkeää on, että osalliset omalla paikallistuntemuksellaan lisäävät uutta tietoa kaavoitusprosessiin. Samalla osallisille toivottavasti syntyy selkeä käsitys suunnitteluratkaisujen taustoista ja perusteista. Kaavoitus on hyvin monitahoinen prosessi, jossa tarvitaan ammattitaitoista kaavoittajaa muokkaamaan usein ristiriitaisistakin tavoitteista ehjä ja toimiva kokonaisuus.

Osallistuminen yleiskaavoitukseen

Yleiskaavoituksesta tiedotetaan ja vuorovaikutuksen järjestämisestä päätetään jokaisen yleiskaavan merkittävyyden ja laajuuden mukaan. Yleiskaavahankkeista laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumistapana käytetään yleensä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia tai tarvittaessa erityisen osallisryhmän perustamista. Osallisryhmän muodostamisesta kuulutetaan ja siihen valitaan halukkaiksi ilmoittautuneiden alueen asukkaiden, maanomistajien ja alueella toimivien yhteisöjen, yritysten tai yhdistysten edustajia.

Osallisille tiedotetaan tarpeen mukaan suunnittelun etenemisestä ja järjestetään suunnittelukokouksia ja tiedotustilaisuuksia. Osallisryhmässä toimiminen vaatii myös osalliselta vapaa-ajan käyttöä, paneutumista asioihin ja vaivannäköä. Parhaimmillaan osallisryhmät tuovat suunnitteluun arvokkaan tietolisän, joka parantaa lopputulosta.

Osallistuminen asemakaavoitukseen

Kuten yleiskaavoituksessakin, myös jokaisesta asemakaavahankkeesta laaditaan havainnollinen ja mahdollisimman selkeäsanainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Se kuulutetaan yleensä nähtäville ja lähetetään kaupungin organisaation ulkopuolisille osallisille. Lisäksi se on nähtävänä kaavoituksen internet-sivuilla. Menettelystä on saatu hyvää palautetta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan se menettely, jota kyseisessä kaavahankkeessa aiotaan noudattaa. Siitä voidaan poiketa vain osallisille edullisempaan, entistä tiedottavampaan suuntaan. Yleisötilaisuuksia on järjestetty huomattavasti aikaisempaa enemmän. Asemakaavoituksessa on harvoin niin laajoja hankkeita, että niiden yhteydessä perustettaisiin varsinaista osallisryhmää. Eniten käydään edelleen henkilökohtaisia keskusteluja osallisten kanssa. Kirjeenvaihto on myös hyvin laajaa.

Osallistuminen silloin, kun kaava pohjautuu hankesuunnitelmaan

Hankesuunnitteluun pohjautuvat tapaukset ovat ongelmallisia osallistumisen kannalta, koska kaavoituksen tavoite ja sisältö on suurelta osin lyöty lukkoon jo ennen kaavoitusprosessin aloittamista. Hankkeen vetäjän kannalta katsottuna on hyvin järkevää, että jo ennen kaavoituksen alkua laaditaan esisuunnitelmia ja tehdään jopa koemarkkinointia. Osalliset taas kokevat, että ennakkosuunnittelu on jo vienyt heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.

Myös monien julkisten rakennushankkeiden kohdalla törmätään samoihin ongelmiin. Esimerkiksi päätös uusien koulujen sijoittamisesta tai vanhojen laajentamisesta saatetaan tehdä kokonaan erillään kaavoituksesta jo ennen kaavaprosessin käynnistymistä, mikä voi kuntalaisten kannalta olla hyvinkin turhauttavaa.

Tiedottaminen osallistumismenettelyn osana

Tiedottamista tehdään mm. sanomalehtikuulutuksin ja lehdistötiedottein. Myös verkosta löytyy paljon tietoa ajankohtaisista kaava-hankkeista. Kaavoitusohjelman lisäksi kaupungin sivuilla ovat karttahaun kautta nähtävissä vireillä olevien asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä yleisesti nähtävillä olevat asemakaavat selostuksineen.