Siirry sisältöön

Norovirus

Usein kysytyt kysymykset noroviruksesta

Voiko järvivedellä kastella kasvimaata?

Kasteluvettä voi käyttää sellaisten kasvisten kasteluun, joissa syötävä osa ei ole suorassa kosketuksessa kasteluveden kanssa. Kun kasveissa ei ole vielä esimerkiksi marjaa, järvivettä voi käyttää kasteluun. Myöhemmin marjavaiheessa kasvit voi kastella juurikasteluna. Salaatin kastelussa täytyy olla erityisen huolellinen, ja suositeltavaa olisi käyttää salaatin kasteluun muuta kuin järvivettä.

Ylipäänsä kasvimaan kasteluun on suositeltavaa käyttää mieluummin sade-, vesijohto- tai kaivovettä kuin mahdollisesti noroviruspitoista järvivettä. Järvivesi voi sisältää ajoittain myös sinilevää.

Miten juurekset kuten peruna ja porkkana säilyttävät viruksen?

Perunan ja porkkanan kasvatuksessa noroviruksesta ei tarvitse olla huolissaan. Erityisesti raakana syötävät juurekset on kuitenkin pestävä vesijohtovedellä ennen käyttöä.

Jos on kastellut esimerkiksi yrttejä norovirusta sisältävällä vedellä, niin onko syytä hävittää saastuneet yrtit?

Yrttejä ei tarvitse hävittää sen takia, että niitä on jossakin vaiheessa kasteltu virusta sisältävällä vedellä. Parasta on antaa muutaman päivän viive saastuneella vedellä kastelusta. Sen jälkeen yrtit tulee huuhtoa vesijohtovedellä.

Kasteluvesisaavi on täytetty noroviruspitoisella järvivedellä, ovatko kaikki veden kuljettamiseen käytetyt ämpärit ja saavit nyt saastuneet?

Tyhjän saavin ja ämpärien puhdistus normaaleilla puhdistusaineilla ja huuhtelu vesijohtovedellä riittää hyvin yleiskäyttöön. Jos jotakin sellaisenaan juotavaa tai syötävää (ilman pakkauksia) halutaan säilyttää näissä astioissa, on astiat hyvä desinfioida ennen käyttöä.

Jatkuvaa astioiden desinfiointia ei suositella. Elintarvikkeille, juomavedelle ja kasteluun on suositeltavaa käyttää erillisiä astioita.

Kuinka pitkään virus säilyy elinvoimaisena maassa tai kasvissa?

Viruksen säilyvyys riippuu maaperän tai veden olosuhteista. Viruksen määrä vähenee ajan kuluessa, jos niitä ei pääse kulkeutumaan maaperään tai veteen lisää. Viruksen määrä vähenee nopeammin lämpimässä kuin kylmässä lämpötilassa. Esimerkiksi pohjaveteen kulkeutunut virus säilyy hyvin. Pintavedessä virukset tuhoutuvat nopeammin. Norovirusta pitää joutua suuhun, jotta se voi aiheuttaa tartunnan. Terveellä maalaisjärjellä ja hyvällä yleisellä hygienialla pärjää pitkälle.

Voiko norovirusta sisältävällä vedellä pestä mattoja?

Järvivettä voi käyttää mattojen pesemiseen. Järviveden viruspitoisuus on lähes poikkeuksetta niin matala, että sairastumiseen vaaditaan suoraa veden juomista. Riski sairastua mattojen järvivedellä pesun vuoksi on hyvin pieni.

Kuinka norovirus häviää järvistä?

Viruksen määrä vähenee ajan kuluessa, jos niitä ei pääse kulkeutumaan järveen lisää. Auringonvalo nopeuttaa viruksen tuhoutumista.

Jos epäilee saaneensa noroviruksen uituaan järvessä, tulisiko sairastuneen ilmoittaa tästä johonkin, mennä lääkäriin ja antaa esimerkiksi ulostenäyte?

Veden välityksellä leviävät epidemiat voivat saavuttaa suuret mittasuhteet. Tästä syystä niiden varhainen toteaminen on tärkeää torjunnan kannalta. Terveyskeskukseen ja terveydensuojeluviranomaiselle on hyvä ilmoittaa epäily. Jos ilmoituksia sairastumisista alkaa tulla useita, todennäköisyys epidemiasta kasvaa. Ohjeita jatkotoimenpiteistä saa ympäristöterveydestä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta:Ulkoinen linkki https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/norovirus

Yleistä noroviruksesta

Norovirus on yleinen ruokamyrkytyksiä aiheuttava virus. Norovirukset kestävät hyvin pakastuksen sekä alhaisen pH-arvon, mutta tuhoutuvat lämpökäsittelyssä. Norovirus on poikkeuksellisen lämpökestävä, mutta se tuhoutuu kuumennettaessa +90 celsiusasteessa kahden minuutin ajan.

Tartuntatavat

Virus leviää tavallisimmin henkilöstä toiseen tapahtuvana kosketus- tai pisaratartuntana, mutta se voi levitä myös saastuneiden elintarvikkeiden tai veden (uima- ja talousvesi) välityksellä. Virus saattaa päätyä marjoihin, hedelmiin ja kasviksiin, jos niitä kastellaan ihmisen ulosteella saastuneella vedellä. Virus voi siirtyä ihmisestä elintarvikkeisiin myös käsien välityksellä.

Itämisaika

Tartunnan saamiseen riittää hyvinkin pieni määrä viruksia. Itämisaika on 10–48 tuntia, tavallisimmin yksi vuorokausi.

Oireet

Tartunnan saaneella on pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Myös kuume ja erilaiset pää- ja lihassäryt ovat mahdollisia. Oireet voivat olla usein hyvin äkillisiä ja voimakkaita mutta lyhytkestoisia. Virusta erittyy ulosteisiin jopa 1–3 viikkoa myös ripulioireiden loputtua. Tartunnan saanut voi jäädä myös oireettomaksi, jolloin henkilö voi tietämättään tartuttaa infektiota eteenpäin. Infektiosta syntyy lyhytaikainen immuniteetti, joka toimii vain sairastettua virustyyppiä vastaan.

Epidemiat

Viime vuosina norovirus on ollut tavallisimpia ruokamyrkytysten aiheuttajia, ja se on aiheuttanut myös isoja epidemioita talousveden välityksellä. Norovirus on levinnyt usein myös Itä-Euroopasta peräisin olevien pakastevadelmista. Myös infektoitunut keittiötyöntekijä on aiheuttanut epidemioita joukkoruokailuissa. Viime vuosina (2014 ja 2018) on Pirkanmaalla ollut kaksi epidemiaa, jotka ovat saaneet alkunsa uimavedestä.

Norovirustartunnan ehkäisy

  • Huolellinen käsihygienia on norovirustartunnan ehkäisemiseksi tärkeää.
  • Vältä saastuneiden raaka-aineiden, elintarvikkeiden ja juomaveden käyttöä.
  • Vältä luonnonvesissä uidessa pään veden alle laittamista ja veden nielemistä.
  • Huomioi viranomaistiedotteet virallisilla uimarannoilla.
  • Sairastaessa ja heti sairastumisen jälkeen ei saa mennä uimaan yleisiin uimapaikkoihin. Norovirusta saattaa erittyä vielä viikkojen ajan oireista parantumisen jälkeen.
  • Kasvikset on pestävä aina huolellisesti ennen käyttöä. Huuhteluun käytettävän veden tulee olla puhdasta.
  • Jos elintarviketta epäillään noroviruksen saastuttamaksi, suositellaan elintarvikkeen kuumentamista huolellisesti vähintään +90 °C :ssa kahden minuutin ajan.
  • Ruokavirasto suosittelee ulkomaisten pakastevadelmien kuumentamista vähintään +90 °C :ssa kahden minuutin ajan ennen käyttöä.
  • Norovirustartunnan saaneet eivät saa käsitellä pakkaamattomia elintarvikkeita.
  • Työtehtävistä elintarvikehuoneistossa on pidättäydyttävä ainakin pahimpien ripulioireiden aikana ja noin 1–2 vuorokautta oireiden päättymisen jälkeen.
  • Töihin palaamisen jälkeen on noudatettava erityistä huolellisuutta ja hygieenisiä työtapoja ja mielellään tehtävä sellaisia työtehtäviä, jossa ei voi aiheuttaa elintarvikkeiden saastumista.

Lisätietoa muualla verkossa