Siirry sisältöön

Esteettömyys ja näköaisti

Asunnon turvallisuutta ja toimivuutta arvioitaessa on liikkumisen esteettömyyden ohella otettava huomioon aistien ja muistin heikkenemiseen liittyvät esteet.

  • Esteettömässä ympäristössä näkövammainen pystyy toimimaan itsenäisesti ja turvallisesti. Kulkureitit ovat vapaita ja yleisvalaistus hyvä. Iäkkäät tarvitsevat nuorempia enemmän valoa ja heillä on myös enemmän valontarvetta ja häikäistymisherkkyyttä lisääviä silmäsairauksia.
  • Vanhoissa kiinteistöissä on usein ongelmana valaisinten ripustuspisteiden vähäisyys tai huono sijoitus. Ripustuspisteiden lisääminen ja sijoittelu onkin yhtä tärkeää kuin hyvät valaisimet tai huonepintojen vaalennus. Yleisvalaistusta tulee täydentää kohdevalaisimilla, jotka voidaan myös varustaa liiketunnistimilla.
  • Värit, kontrastit ja häikäisemätön valaistus auttavat asukasta erottamaan porrasaskelmien etureunat, ovet, tukikahvat, pistorasiat ja huonekalut taustastaan. Oleellista kontrastin muodostumisessa eivät ole värit sinänsä vaan niiden ajateltu ero mustavalkoisessa valokuvassa. Värien valinta vaikuttaa tilojen valoisuuteen.
  • Häikäisemättömässä valaistuksessa valo heijastuu tilaan epäsuorasti seinä- ja kattopintojen kautta.