Siirry sisältöön

Tampere Congress Ambassadorit

Tampere Ambassadors

Pertti Alasuutari, akatemiaprofessori, Tampereen yliopisto

Kerro hieman tutkimuksen kohteistasi ja kansainvälisestä toiminnastasi

Viimeiset parikymmentä vuotta olen tutkinut sitä, miten politiikan mallit leviävät muotien tavoin ympäri maailmaa. Yhtäältä tämä on suuri mahdollisuus, koska globaalien ongelmien ratkaisut voivat nykymaailmassa perustua vain siihen, että hallitukset omaksuvat samanlaisia ratkaisuja vapaaehtoisesti. Meillähän ei ole minkäänlaista maailmanhallitusta. Toisaalta globaalit muodit eivät läheskään aina ole järkeviä, tutkimusnäytön mukaan parhaita tapoja järjestää yhteiskunta.

Pitkän kokemuksesi perusteella, miksi Tampere on erityisen hyvä kongressikaupunki?

Parasta useimpien kongressimatkailijoiden mukaan on, että käytännössä kaikkialle Tampereen kaupungissa pääsee kävellen. Tampere on riittävän iso, mutta ihmisen mittakaavalle sopiva kaupunki.

Miten kuvailisit Tamperetta kaupunkina yleisesti, mikä tekee siitä erityisen?

Tampereen keskustan sijainti kahden järven välissä tekee siitä silmiä hivelevän kauniin.


Tampere Ambassadors

Atanas Gotchev, professori (signaalinkäsittely), Tampereen yliopisto

Kerro hieman tutkimuksen kohteistasi ja kansainvälisestä toiminnastasi

Tutkimuksessa minua kiinnostavat 3D- ja valokenttäkuvantaminen. Tämä kattaa muun muassa menetelmät visuaalisten kolmiulotteisten näkymien kuvaamiseen, niiden muodolliseen esittämiseen ja käsittelyyn ja sen jälkeiseen rekonstruoimiseen immersiivisten näyttöjen avulla. Koordinoin kahta eurooppalaista ohjelmaa: ImmerSAFEA ja Plenoptimaa, jotka tarjoavat väitöskirjaopiskelijoille koulutusta immersiivisessä ja plenoptisessa kuvantamisessa. Toimin myös vanhempana apulaispäätoimittajana IEEE Transactions on Image Processing -lehdessä, joka on yksi kuvantamisen johtavista tieteellisistä aikakausijulkaisuista, ja Journal of Electronic Imaging -lehdessä. Olen IEEE Signal Processing Societyn multimediasignaalinkäsittelyn teknisen komitean jäsen ja toimin puheenjohtajana vastaavassa kansainvälisessä työpajassa, IEEE:n 23. kansainvälisessä multimediasignaalinkäsittelyn työpajassa (IEEE MMSP 2021). Olen myös mukana järjestämässä IS&T:n Electronic Imaging -symposiumia ja toimin puheenjohtajana yhdessä sen konferensseista, joka käsittelee kuvankäsittelyalgoritmeja ja -järjestelmiä.

Pitkän kokemuksesi perusteella, miksi Tampere on erityisen hyvä kongressikaupunki?

Erinomaiset ja monipuoliset kongressitilat, kuten Tampere-talo. Laaja valikoima majoitusvaihtoehtoja huippuhotelleista viihtyisiin AirBnB-asuntoihin. Paikallisten ihmisten vieraanvaraisuus, rehellisyys ja aitous. Monenlaista sosiaalista tekemistä laadukkaista ravintoloista järviin ja saunomiseen sekä liikuntamahdollisuuksia joka vuodenaikaan.

Miten kuvailisit Tamperetta kaupunkina yleisesti, mikä tekee siitä erityisen?

Sopiva mittakaava. Kaikki on helposti saavutettavissa, usein kävelymatkan päässä. Luonnon läheisyys. Tampereella voi nauttia kaupunkielämästä viihtyisine kahviloineen ja kulttuuritapahtumineen, ja toisaalta hakeutua helposti jalkaisin järville, luontopoluille, hiihtoladuille, marjametsään ynnä muuta. Tehokkuus: julkinen liikenne, terveyspalvelut ja muut palvelut yksinkertaisesti toimivat. Olen jo maininnut paikallisten vieraanvaraisuuden, se on sellaista suomalaista asennetta, että ei liioitella tai teeskennellä läheisyyttä, mutta ollaan avoimia, ystävällisiä ja kohteliaita.


Tampere Ambassadors

Kalevi Huhtala, professori (hydraulitekniikka), Tampereen yliopisto

Kerro hieman tutkimuksen kohteistasi ja kansainvälisestä toiminnastasi

Tutkimukseni keskittyy liikkuviin työkoneisiin kuten metsä- tai kaivoskoneet. Ennen kaikkea kohteena on hydrauliikka ja automaatio näissä laitteissa. Järjestämme joka neljäs vuosi alan kansainvälisen konferenssin. Ala on kansainvälisesti jakanut konferenssit siten, että jokaiselle vuodelle on yksi tai kaksi merkittävää tapahtumaa. Tämä mahdollistaa sujuvan kansainvälisen tapahtumaketjun ja toiminnan. Olen mukana kansainvälisessä Global Fluid Power (GFPS) -yhteisössä, joka on lähinnä alan yliopistojen mutta myös yhtiöiden toimintaelin. Yhteisö jakaa esimerkiksi alan konferensseissa parhaan paperin palkinnon.

Pitkän kokemuksesi perusteella, miksi Tampere on erityisen hyvä kongressikaupunki?

Tampere on turvallinen paikka pitää konferensseja. Olemme pitäneet oman konferenssimme Tampere-talossa. Siellä tapahtuma on saanut niin kävijöiden kuin järjestäjien varauksettoman kiitoksen.

Miten kuvailisit Tamperetta kaupunkina yleisesti, mikä tekee siitä erityisen?

Tampereella on kaikki kävelymatkan päässä. Kaupunki on yleisilmeeltään kaunis.


Tampere Ambassadors

Howy Jacobs, professori (molekyylibiologia), Tampereen yliopisto

Kerro hieman tutkimuksen kohteistasi ja kansainvälisestä toiminnastasi

Biotieteet ovat luonnostaan kansainvälinen ala. Jatko-opiskelijoiden, tutkijatohtoreiden ja eri vaiheissa olevien akateemikkojen rekrytointi yli valtioiden rajojen on tavallista. Biotieteilijät tapaavat säännöllisesti sekä laaja-alaisissa että erikoisalojen kongresseissa ympäri maailmaa, ja yhteisprojekteja ja -julkaisuja muiden maiden laboratorioiden kanssa riittää. Oma tutkijaprofiilini ei ole tästä poikkeus. Tutkin mitokondrioita, solun yhdistettyjä voima- ja kierrätyslaitoksia, ja niiden toimintahäiriöiden terveydellisiä vaikutuksia. Häiriöt paitsi aiheuttavat niin sanottuja mitokondriotauteja niin ovat myös monien yleisten vaivojen taustalla. Tärkeänä pitkän tähtäimen tavoitteena onkin kehittää tehokkaita hoitokeinoja kaikkiin sairauksiin, joissa mitokondriaaliset häiriöt ovat yhdistävänä tekijänä. Urani aikana olen johtanut tai ollut mukana monissa kansainvälisissä yhteistöissä ja yhtymissä; vuonna 2004 tutkimusryhmämme palkittiin EU:n Descartes-palkinnolla saavutuksistamme tällä saralla. Olen ollut EMBO:n, Euroopan biotieteitä edustavan tutkijaorganisaation jäsen vuodesta 2001 lähtien ja sen kautta keskeisesti mukana monien kansainvälisten kollokvioiden ja työpajojen järjestämisessä.

Pitkän kokemuksesi perusteella, miksi Tampere on erityisen hyvä kongressikaupunki?

Kätevä koko, kävellen saavutettavat palvelut, virkeä kulttuurielämä ja nopeat liikenneyhteydet Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta useimpiin matkakohteisiin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti tekevät Tampereesta ihanteellisen paikan kansainvälisille kongresseille. Tampereella on Pohjoismaiden johtava konferenssitalo: varta vasten konferensseja ajatellen rakennettu Tampere-talo. Tilat sopivat sadasta hengestä yli kahden tuhannen hengen tilaisuuksiin, ja taloon on sisäänrakennettu lukuisia tauko- ja verkostoitumismahdollisuuksia. Viereinen yliopisto tarjoaa varalle lisätiloja ja asiantuntevaa teknistä tukea. Englantia puhutaan joka paikassa, ja Tampereella on aidosti kansainvälinen tunnelma, jota vahvistaa kaupungin suuri ja kirjava yliopistoyhteisö.

Miten kuvailisit Tamperetta kaupunkina yleisesti, mikä tekee siitä erityisen?

Tampere on yliopistokaupunki, jossa opiskelua, tutkimusta, innovaatioita ja niihin liittyviä teollisuuden aloja arvostetaan. Kapealle kannakselle kahden järven väliin perustetusta kaupungista kasvoi merkittävä teollisuuskaupunki, jonka tehtaat toimivat vesivoimalla. 2000-luvulla raskas teollisuus vaihtui huipputeknologiaan, joka toimii aivovoimalla. Kaupunki on nuori, röyhkeä ja jopa hieman kapinallinen – kuten sopii paikalle, joka tuottaa ja testaa jatkuvasti uusia ideoita.


Tampere Ambassadors

Tiina-Soini Ikonen, tutkimusjohtaja (kasvatustieteiden tiedekunta), Tampereen yliopisto

Kerro hieman tutkimuksen kohteistasi ja kansainvälisestä toiminnastasi

Johdan tutkimusryhmää, jossa tarkastellaan mielekästä ja merkityksellistä oppimista ja sen suhdetta koettuun hyvinvointiin. Olemme erityisen kiinnostuneita oppilaiden, opettajien, rehtorien ja kouluhallinnon kokemuksista muuttuvassa koulumaailmassa. Viime vuosina esimerkiksi koulun opetussuunnitelman kehittämistyö ja opettajien kehittämiseen liittyvä toimijuus ovat olleet tutkimuksemme kohteina. Kansainvälisesti toimin useissa verkostoissa, joissa näitä asioita tutkitaan ja pohditaan sekä vertaillaan erilaisia kansallisia käytäntöjä ja kokemuksia. Teemme tällä hetkellä erityisen kiinteää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä uran alkuvaiheessa olevien opettajien kokemuksista Euroopassa. Myös opetussuunnitelman kehittämisen kysymyksiä käsittelemme laajassa kansainvälisessä verkostossa, jossa on mukana asiantuntijoita Euroopan lisäksi mm. Kanadasta ja Uudesta-Seelannista. Toimitan myös kansainvälistä Curriculum Journal -lehteä, ja olen ollut mukana järjestämässä Tampereella vuonna 2017 toteutettua EARLI-konferenssia, johon osallistui 2200 kansainvälistä oppimisen tutkijaa.

Pitkän kokemuksesi perusteella, miksi Tampere on erityisen hyvä kongressikaupunki?

Tampereella on erinomaiset puitteet sekä itse kongressin työskentelyyn että muuhun ohjelmaan. Tampereella on suuri, monialainen yliopisto, Tampere-talo, kiinnostavaa historiaa ja elävää kaupunkikulttuuria. Myös kaupungin suhtautuminen tieteellisten tapahtumien järjestämiseen on ollut hyvin kannustavaa. Yliopiston vieraat ovat aina myös kaupungin vieraita.

Miten kuvailisit Tamperetta kaupunkina yleisesti, mikä tekee siitä erityisen?

Tampere on juuri sopivan kokoinen, täällä on monenlaista tarjontaa ja samanaikaisesti hyvä saavutettavuus. Tampere on samaan aikaan pieni ja suuri. Ulkopuolelta tulevat sanovat usein, että Tampere on mutkaton ja avoin, ihmiset otetaan vastaan. Tampere on myös opiskelijoiden kaupunki, ja opiskelukulttuuri näkyy vahvasti kaupungilla, muun muassa kansainvälisyytenä, laajana kulttuuritarjontana, iltaelämässä...


Tampere Ambassadors

Markku Sotarauta, professori (aluetiede), Tampereen yliopisto

Kerro hieman tutkimuksen kohteistasi ja kansainvälisestä toiminnastasi

Tutkimukseni kohdistuvat kaupunkien ja alueiden kehitykseen ja kehittämiseen. Olen erityisen kiinnostunut johtajuudesta ja institutionaalisesta yrittäjyydestä kaupunki- ja aluekehityksessä. Olen julkaissut näistä teemoista lähes 200 tieteellistä julkaisua. Uusimmat kirjani ovat Edward Elgar Publishing kustantamon julkaisema Handbook on City and Regional Leadership (yhdessä Prof. Beerin kanssa) ja Routledgen julkaisema Leadership and the City. Olen johtanut joko Suomen osuuden tai koko tutkimusprojektin kymmenessä kansainvälisessä tutkimusprojektissa. Lisäksi olen ollut Newcastlen yliopiston (Iso-Britannia) vieraileva professori ja tehnyt pidempiä tutkimusperiodeja MIT:ssa. Erityisen pitkään olen tehnyt yhteistyötä Lundin ja Etelä-Australian yliopistojen tutkijoiden kanssa. Vuonna 2013 toimin Tampereella järjestetyn Regional Studies Associationin (RSA:n) kansainvälisen konferenssin akateemisena johtajana. Olen NoRSA:n (RSA:n Nordic Division) puheenjohtaja ja RSA:n tutkimusneuvoston jäsen.

Pitkän kokemuksesi perusteella, miksi Tampere on erityisen hyvä kongressikaupunki?

Tampere on erittäin hyvä kongressikaupunki, koska kaikki keskeiset paikat ovat kävelymatkan päässä toisistaan, yhteistyö kongressin järjestämisessä tarvittavien tahojen kesken toimii sujuvasti ja kaikki osa-alueet toimivat hienosti. Jos ongelmia tulee, ne pystytään ratkomaan nopeasti ja tehokkaasti. Monet aluetieteilijät ja talousmaantieteilijät ovat kiinnostuneita vierailemaan kaupungissa, jonka muutos teollisuuskaupungista uuteen olomuotoon on suhteellisen tunnettu ja tunnistettu ilmiö.

Miten kuvailisit Tamperetta kaupunkina yleisesti, mikä tekee siitä erityisen?

Tampereesta tekee erityisen sen historia, teollinen perinne, luonto, vahva kulttuuritarjonta ja menestyksekkäät urheilijat ja seurat sekä tietysti Tampereen yliopisto.


Tampere Ambassadors
Kuva: Jonne Renvall

Kalle Vaismaa, teollisuusprofessori (infra-alan digitalisaatio), Tampereen yliopisto

Kerro hieman tutkimuksen kohteistasi ja kansainvälisestä toiminnastasi

Tavoitteeni on saada aikaan digi- ja tuottavuusloikkaa infra-alalla. Olen juuri aloittamassa laajaa kolmevuotista ProDigial-tutkimusohjelmaa aiheeseen liittyen. Se on julkisrahoitteinen, eli tilaajina ovat 10 suomalaista kaupunkia (myös Tampere) sekä Väylävirasto. Teema on kansainvälisesti hyvin kiinnostava, ja tutkimusohjelmassa mm. benchmarkkaamme parhaita kansainvälisiä käytäntöjä sekä pidämme yhteyttä kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin. Erityisenä fokuksena ovat ainakin Pohjoismaat, Iso-Britannia, Saksa, Japani ja Viro. Minulla on liikennetausta. Aiemmin olen tehnyt mm. neljä laajaa tutkimushanketta kestävän kaupunkiliikenteen edistämiseen liittyen. Niihin liittyen olen benchmarkannut 40 eurooppalaista kaupunkia haastattelemalla asiantuntijoita sekä havainnoimalla parhaita käytäntöjä. Olen pitänyt alustuksia useissa kansainvälisissä konferensseissa infra-alan digitalisaatioon ja kestävän kaupunkiliikenteeseen liittyen. Olen ollut kevyellä panoksella mukana järjestämässä Tampereelle InfraBIM Open 2020 -konferenssia sekä ICoMaaS 2019 -konferenssia. Molemmat pidettiin Tampere-talossa.

Pitkän kokemuksesi perusteella, miksi Tampere on erityisen hyvä kongressikaupunki?

Ensinnäkin Tampere on todella kaunis kaupunki, mikä osaltaan houkuttelee. Olen benchmarkannut 40 eurooppalaista kaupunkia, ja niistä ainoastaan Belgian Gent kilpailee Tampereen kanssa viihtyisyydessä. Toiseksi, Tampereella on hyvät kongressifasiliteetit lähellä rautatieasemaa sekä korkeatasoisia hotelleja. Kolmanneksi, Tampereelle pääsee lentäen (joskin siihen pitäisi panostaa paljon enemmän. Tampereen lentoasemasta ei missään tapauksessa kannata tehdä Helsingin yhtä gatea). Lisäksi Tampereella tapahtuu paljon mielenkiintoista varsinkin omaan alaani liittyen: infrarakentaminen ja liikenteen kehittäminen. Muun muassa Hiedanranta, raitiotie sekä älyliikennepilotit ovat kansainvälisesti erittäin kiinnostavia teemoja.

Miten kuvailisit Tamperetta kaupunkina yleisesti, mikä tekee siitä erityisen?

Ks. edellinen vastaus. Lisäksi todettakoon, että tamperelaiset ihmiset ovat ystävällisiä. Kansainväliset vieraat saavat Tampereella varmasti hyvän kohtelun.