Lautakuntakummit auttavat nuoria ymmärtämään poliittista prosessia

Tampereen kaupunki rakentaa toimintamallia, jossa nuoret pääsevät mahdollisimman hyvin osallisiksi kaupungin päätöksenteosta. Nuorisovaltuutetuilla on tukenaan lautakuntakummit sekä valtuusto- ja viranhaltijakummit.
Kolme henkilöä seisoo syksyisen värikkään puun edessä.
Juho Hirvelä (oik.) on kummi yhdyskuntalautakunnassa ja Oliver Priimägi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa. Anne-Mari Jussila edistää nuorten osallisuutta apulaispormestarina. He tietävät, että nuorilla on monesti enemmän annettavaa kuin kysyttävää.

Nuorisovaltuuston (Nuva) jäsenille on jo pitkään tarjottu näköalapaikkoja päättäviin elimiin. Kahdella nuorisovaltuutetulla on läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuuston kokouksissa, ja kahden viime valtuustokauden ajan nuorisovaltuustolla on ollut edustajat myös jokaisessa lautakunnassa. Päätöksentekoon he eivät luonnollisesti osallistu, mutta voivat tuoda esiin nuorison näkemystä ja oppivat, miten lautakunnat ja valtuusto toimivat.

– Viime vuosina nuorten osallisuutta ja osallistumista on Tampereella edistetty systemaattisesti. Nykyään nuorisovaltuutetuille myös maksetaan korvaus lautakunnan tai valtuuston kokoukseen osallistumisesta, kertoo apulaispormestari Anne-Mari Jussila (kok).

– Lautakunnassa puheenjohtaja voi toimia niin, että pysähdytään hetkeksi puhumaan jostakin nuoria koskettavasta asiasta ja kysymään nuorten mielipidettä siitä. Kasvatus- ja opetuslautakunnassa puhuimme viimeksi siitä, miten perusopetuksen kännykkäkielto on lähtenyt liikkeelle. Kokouksessa mukana olleet nuvan edustajat pääsivät kertomaan, mitä hyviä ja huonoja puolia kiellossa nuorten mielestä on.

Kummit kertovat päätöksenteon käytännöistä

Syksyllä 2025 joka lautakuntaan nimettiin omat lautakuntakummit, jotka auttavat nuva-edustajia ymmärtämään päätöksenteon kiemuroita. Kummit ovat lautakunnan varsinaisia jäseniä.

– Kummin tehtävä on paljolti höpöttelyä. Madallamme kynnystä olla mukana politiikassa. Yhdessä nuorten kanssa opimme lautakuntatyötä, tutustumme ja olemme ihmisinä toisillemme. Olennaisinta on, että nuorilla on joku, johon voi helposti ottaa yhteyttä, kaupunginvaltuutettu Juho Hirvelä (ps) toteaa.

Hirvelä on kummina yhdyskuntalautakunnassa. Hän jää toisinaan kokouksen jälkeen juttelemaan nuva-edustajien kanssa kokouksen herättämistä ajatuksista ja maailman menosta laajemminkin.

– Lautakunnassa käsitellyt teemat herättävät selvästi mielenkiintoa.

Hirvelä toivoo voivansa kummina näyttää, että erilaiset mielipiteet mahtuvat samaan pöytään. Vaikka asioista joskus ollaan eri mieltä, ollaan kuitenkin yhteisen hyvän puolella ja etsitään porukalla parasta ratkaisua.

Oliver Priimägi (sd) lisää, että kummit ovat ensisijaisesti ihmisiä, vasta sitten jonkun puolueen edustajia.

Priimägi on kummina kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa. Hän on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, joka toimi aiemmin kolme vuotta nuorisovaltuutettuna. Hän tietää omasta kokemuksestaan, että lautakunnan asioiden selvittely yksin voi tuntua vaikealta.

– Jos nuori lähtee kylmiltään sukeltamaan syvälle päätöksentekoprosessiin ja valmisteluun, asiat näyttävät tosi monimutkaisilta. Siksi haluan kummina olla nuvalaisten tavoitettavissa. Minulta voi kysyä mitä vain, ja olenkin saanut heiltä yhteydenottoja somessa. Kokousten yhteydessä yritän pitää hyvää henkeä yllä ja ottaa nuorisovaltuuston edustajat huomioon, Priimägi kertoo.

– Yksi tärkeä tehtävä on perustella, miten päätöksiä tehdään ja miten poliittinen koalitio toimii.

Kummitoiminta avartaa puolin ja toisin

Vielä viime valtuustokaudella Priimägi oli nuvan edustaja kaupunginvaltuuston kokouksissa, nyt hänen paikkansa valtuustosalissa on aivan nuorisovaltuutettujen vieressä.

Myös Hirvelällä on omaa kokemusta nuorisovaltuustosta. Se oli Kauhajoella vuosituhannen alkupuolella.

– Kokoonnuimme keskenämme, mutta kunnallinen päätöksentekokoneisto jäi hyvin etäiseksi. Ei puhettakaan, että joku meistä olisi päässyt valtuuston kokouksiin. En vieläkään tiedä, missä Kauhajoen valtuusto edes kokoontuu, Hirvelä naurahtaa.

Hän kehuu, että yhdyskuntalautakunnan nuorisoedustajat ovat kiinnostuneet asioista laajasti. Keskustelua on virinnyt muun muassa joukkoliikenteen sujuvuudesta ja pride-liputuksesta.

– He ovat tosi asiallisia tyyppejä, ja heillä on vahvoja näkemyksiä. Jutustelu avartaa näkökulmia puolin ja toisin.

Neljä henkilöä seisoo kakkukahvit kädessään ovensuussa. Vieressä kyltti ja takana suuri näyttö, joissa on tekstejä Tampereen nuorisovaltuustosta.
Yasmeen Shaath, Essi Manninen, Rasmus Riikonen ja Vertti Mäenpää osallistuivat kummikahveille Monitoimitalo 13:ssa. Heidän mielestään nuoret tarvitsevat uusien asioiden äärellä aikuista, joka tuntee esimerkiksi kokouskäytännöt. Nuorella voi olla myös iso kynnys kysyä apua tai kertoa oma mielipide, jos tuntee olevansa yksin. Lautakuntakummin ansiosta kynnys madaltuu.

Lokakuun lopussa nuorisovaltuusto järjesti Monitoimitalo 13:ssa kummikahvit, johon he kutsuivat kummit tutustumaan ja sopimaan yhteisiä pelisääntöjä. Silloin nuvalaiset, tuoreet lautakuntakummit sekä valtuusto- ja viranhaltijakummit pääsivät ajan kanssa juttelemaan keskenään. Kummikahvit järjestetään vähintään kerran vuodessa.

Aiemmin on myös esimerkiksi yksittäisiä kaupunginvaltuutettuja kutsuttu nuorisovaltuuston kokouksiin esittelemään kaupungin toimintaa tai kuuntelemaan ja kommentoimaan nuorten esiin nostamia teemoja.

– Toimintamalli on ollut kunkin valtuuston näköinen. Persoonat molemmilla puolilla ovat saaneet vaikuttaa siihen, miltä poliitikkojen ja nuorisovaltuuston yhteistyö näyttää, Anne-Mari Jussila toteaa.

***

Päivitetty 10.11.2025: Tekstiä muokattu kauttaaltaan ja lisätty siihen nuorisovaltuuston näkökulmaa.

 

Monta eri-ikäistä henkilöä kuuntelee tarkkaavaisena puhetta.
Opetusjohtaja Simo Turtiainen (kuvassa keskellä) on myös mukana kummitoiminnassa. – Opin tämän myötä varmasti paljon enemmän nuorilta kuin he minulta. Työssäni olen mukana tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan nuoriin. On tärkeää kuulla suoraan heidän mielipiteitään.
Teksti: Anu Kylvén
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa