Huhtikuussa Euroopan neuvosto ja parlamentti saavuttivat poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n sirusäädöksestä. Tavoitteena on kasvattaa EU:n maailmanmarkkinaosuutta puolijohteiden tuotannossa vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Näin vähennetään EU:n haavoittuvuutta ja riippuvuutta ulkomaisista toimijoista sekä parannetaan toimitusvarmuutta, häiriönsietokykyä ja omavaraisuutta sirualalla. Sirusäädöksellä saadaan liikkeelle 43 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja, joilla tuetaan esimerkiksi teknisten valmiuksien kehittämistä ja siihen liittyvää tutkimusta ja innovointia Euroopan unionin jäsenmaissa.
Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto edistävät aktiivisesti sirusäädöksen tavoitteita alueellisella ja kansallisella tasolla. Yhdessä Aalto-yliopiston, Espoon kaupungin, Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän, VTT:n ja kumppaniyritysten kanssa ne ovat esittäneet Suomelle omaa kansallista siruohjelmaa.
– Toivomme hallitusohjelmaan sitoumuksen kansallisen rahoituksen järjestämisestä Siruja Suomesta -aloitteelle, sanoo Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen.
Siruja Suomesta -aloitteen tekijät tavoittelevat satojen miljoonien eurojen siivua sirusäädöksen rahoituslähteistä. Rahoituksen avulla muun muassa rakennettaisiin siruosaamiskeskuksia ja pilotointiympäristöjä Tampereelle ja Espooseen.
– Heti kun on mahdollista, haemme rahoitusta ensisijaisesti laitteisiin, jotka mahdollistavat monimutkaisten mikroelektronisten ja fotonisten komponenttien ja piirien kokoonpanon, pakkaamisen, testauksen ja toimivuuden todentamisen. Tällaisia laitteita voisi löytyä Tampereen Hervantaan kaavaillusta System in Package -sirupilotointiympäristö SIPFAB:ista. Pilotointiympäristö mahdollistaisi III-V-alkuaineisiin pohjautuvien puolijohdesirujen suunnittelun, kehittämisen ja testaamisen yhteistyössä yritysten kanssa, kertoo tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja Pauli Kuosmanen Tampereen yliopistosta.
Tampereella on entuudestaan vahvoja näyttöjä siruosaamisen keskeisillä osa-alueilla, kuten fotoniikassa ja järjestelmäpiirisuunnittelussa. Tampereen yliopisto johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa fotoniikan lippulaivahanketta PREINiä. Se myös koordinoi järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvää SoC (System-On-Chip) Hub -ekosysteemihanketta, jossa se yhdessä Nokian ja muiden yritysten kanssa kehittää järjestelmäpiirisuunnittelun ja mikroelektroniikan osaamista Suomessa ja Euroopassa. Muun muassa Cargotec on mukana SoC Hubin hankkeessa selvittämässä, miten omista järjestelmäpiireistä voisi tulla yritykselle kilpailutekijä. Nokia ja Tampereen yliopisto kehittävät yhdessä myös 5G-Advanced ja tulevaisuuden 6G-verkkojen teknologiaa.
–Tampere voi tulevaisuudessa tarjota teollisuudelle ja yrityksille osaamista ja kehityskapasiteettia. Omia siruja suunnittelemalla ja pilotoimalla ne voivat saada kilpailuetua ja Tampere uusia investointeja, Kuosmanen sanoo.
Tampereen siruosaamisen ja 6G-tutkimuksen vahvuuksia ja tulevaisuuden näkymiä esitellään EU:n Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan edustajille 17.5.2023. Muun muassa Henna Virkkunen, Miapetra Kumpula-Natri ja Mauri Pekkarinen vierailevat Tampereen yliopistossa sekä Tampereen seudun yrityksissä.
