Tampere on arvioitu jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi

Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki, kun asiaa kysytään potentiaalisilta, mahdollisilta asukkailta. T-median tutkimuksen tuloskärjessä Tampere on kolmatta kertaa. Oulu on noussut kakkoseksi Kuopion rinnalle Jyväskylän ollessa seuraavana.

Vetovoima & Pitovoima -tarkastelussa Tampere pitää paikkansa Suomen suurimpien kaupunkien ykkösenä. Kaupunkien vetovoiman parhaiten arvioituina osa-alueina korostuvat nyt erityisesti sijainti ja taloudellinen elinvoima, eli millainen talousalue on ja miten yritykset siellä voivat, sekä kaupunkien palvelut.

Vuodenvaihteessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin suurimpien kaupunkien niin sanottujen potentiaalisten asukkaiden näkemyksiä kaupunkien veto- ja pitovoimasta. Ihmisten kriittinen suhtautuminen vetovoiman eri tekijöihin on lisääntynyt edellisestä tutkimuskierroksesta. Tutkimuksen asiantuntijan Kari Väisäsen mukaan kotitalouksiin kohdistuvat kaikkinaiset kustannuspaineet näkyvät myös tutkimustuloksissa.

– Potentiaaliset asukkaat vastaajina kiinnittivät entistä enemmän huomiota kaupungin kustannusrakenteeseen sekä yhteisöön ja ympäristöön liittyviin seikkoihin, kuten turvallisuuteen ja yleiseen asumisviihtyisyyteen. Mitä kauemmaksi niin sanotusta ruuhka-Suomesta mennään, sen parempia arvioita nämä kolme tekijää saavat, kertoo Väisänen.

Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen vetovoima on laskenut. Vain Oulu on lisännyt vetovoimansa (0.11 pisteellä) ja kasvattanut vetovoimaansa viidellä eri osa-alueella: kustannusrakenteessa, taloudellisessa elinvoimassa, yhteisössä, ympäristössä, sijainnissa ja palveluissa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit, erityisesti Helsinki ja Vantaa, kärsivät entistä enemmän kalliista kustannusrakenteesta ja osin valtakunnallisesta mediallisuudesta, jossa korostuvat usein kielteiset tekijät. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaan kokonaisvetovoimaluvut ovat heikentyneet eniten. Tampereen pisteet laskivat 0.09 ja Turun 0.18, Espoon 0.07, Vantaan 0.15 ja Helsingin 0.12 pisteellä.

Vuosittain tehtävä tutkimus toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 399 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Teksti: Raija Lindell
Kuvat: Jousia Lappi
Jaa sosiaalisessa mediassa