Tutkimushanke tuotti tietoa mustasta hiilestä laajasti ja eri näkökulmista

Business Finlandin, useiden yritysten, HSY:n ja Tampereen kaupungin rahoittamassa  Black Carbon Footprint -tutkimushankkeessa tutkittiin laajasti mustan hiilen päästölähteitä, hiukkasten pitoisuuksia ja muuntumaa ilmakehässä sekä mustan hiilen terveys- ja ilmastovaikutuksia. Lisäksi hankkeessa luonnosteltiin jalanjälkikonsepti, jolla voitaisiin arvioida mustan hiilen päästöjen vaikutuksia. 
Mustahiilihiukkasia mikroskoopissa suurennettuna.
Mustahiilihiukkaset syntyvät epätäydellisessä palamisessa. Aerosoleissa mustahiilihiukkaset ovat tyypillisesti sekoittuneet muiden hiukkasmaisten ja kaasumaisten yhdisteiden kanssa.

BC Footprint-hankkeeseen osallistui yhteensä viisi tutkimuslaitosta ja yhdeksän tutkimusryhmää, jotka tutkivat mustaan hiileen liittyviä asioita laajasti ja useista eri näkökulmista. Tutkimukseen sisältyi laaja kansainvälinen yhteistyö.

Ilmakehän mustan hiilen (Black Carbon, BC) on todettu olevan ilmakehän tärkein auringon säteilyenergiaa sitova ja täten ilmakehää lämmittävä hiukkasmainen komponentti. Suoran ilmastovaikutuksen lisäksi mustalla hiilellä on vaikutuksia myös lumen heijastavuuteen ja sulamiseen sekä ihmisten terveyteen. Sen merkittäviä ihmisperäisiä lähteitä ovat liikenne, teollisuus ja kotitalouksien puun poltto.

Tietämys mustan hiilen mittaustekniikoista ja eri polttolähteistä lisääntyi

BC Footprint -hankkeen aikana mustan tietämys hiilen mittaustekniikoihin liittyen kasvoi huomattavasti. Esimerkiksi kyky arvioida kriittisesti mittaustuloksia ja niiden hyödyntämistä lisääntyi, samoin osaaminen, joka mahdollistaa uusien tekniikoiden kehittämisen ja nykyisten parantamisen.

 –Mittalaitteisiin liittyvä tutkimus jatkuu vielä muun muassa Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa kehitetään uutta herkempää mustan hiilen mittalaitetta, kertoo ryhmäpäällikkö Hilkka Timonen Ilmatieteen laitokselta.
Tietämys eri polttolähteistä peräisin olevien mustahiilipäästöistä lisääntyi esimerkiksi useiden kokeellisten mittauskampanjoiden ansiosta.

 –Hankkeen myötä voimme hyödyntää useita mustan hiilen päästöjen tutkimuksessa erilaisia mittausteknologioita sekä tuottaa ja jakaa luotettavaa päästötietoa, kertoo professori Topi Rönkkö Tampereen yliopistolta.

Hanke tuotti tietoa mustahiilen vaikutuksesta ihmisen elimistöön

Mustan hiilen pitoisuuksien ajallista ja paikallista vaihtelua hahmotetaan nykyisin varsin hyvin. Myös tiedottaminen asukkaille mustaan hiileen liittyvistä asioista onnistuu nykyisin luotettavasti, ja tiedetään varsin hyvin, millaista ihmisten altistuminen mustalle hiilelle Suomessa on.

 –Hanke tuotti myös uutta solutason tietoa siitä, millaisia toksisia vaikutuksia mustahiilihiukkaset voivat ihmiselimistössä aiheuttaa, kommentoi hankkeen tuloksia apulaisprofessori Pasi Jalava Itä-Suomen yliopistosta. Tällä tiedolla on merkittävä rooli, kun ilmansaasteiden väestölle aiheuttamia terveyshaittoja pyritään pienentämään eri alueilla. 

Hankkeen myötä voidaan hahmottaa paremmin myös sitä, miten poliittiset toimijat käsittelevät mustaan hiileen liittyviä asioita.

 –Hankkeessa kerättyä monialaista tieteellistä ymmärtämistä on jo hyödynnetty laajasti osallistuneiden yritysten ja kuntatoimijoiden toimesta, kertoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jaakko Yli-Ojanperä Vaisalasta. Kaikkea hankkeessa luotua osaamista käytettiin mustahiili jalanjälki -konseptin kehittämisessä. Tavoitteena on julkaista konsepti lähitulevaisuudessa tieteellisessä julkaisussa. 

Vaikka alkuperäinen hanke loppui syksyllä 2022, konsortion tiivis yhteistyö jatkuu laajasti aiheen parissa. Myös tulosten julkaisutyö jatkuu; yleisö toivotetaan tervetulleeksi myös ensi syksynä järjestettävään ensimmäiseen BC Footprint -seminaariin. 
 

Lisätietoja

Topi Rönkkö
Tampereen yliopisto, professori:
Hilkka Timonen
Ilmatieteen laitos, ryhmäpäällikkö:
Kuvat: Tampereen yliopisto/Tampereen Mikroskopiakeskus/Lundin yliopisto
Jaa sosiaalisessa mediassa