Uutinen
9.12.2022 10.33
Tampereen kartanot -kirjan kannessa mustavalkoinen valokuva.

Tampereen kartanoiden historia nyt yksissä kansissa

Vapriikki julkaisee jo toisen rakennushistoriallisen teoksen viikon sisään. Teos Tampereen kartanot johdattaa lukijansa kaupungin kiehtovaan kartanohistoriaan. Erityisen näyttävästi kuvitettu teos tarkastelee laajasti kartanoiden elämää: omistajaperheitä ja työntekijöitä, rakennuksia ja puistoja, maanviljelyä ja karjanhoitoa, kartanoiden arkea ja juhlaa.

Teos perustuu FT Mirja Mäntylän historian väitöskirjaan Kartanot ja kaupunki (2018), jossa tarinan punaisena lankana kulkee kartanoiden ja niiden omistajaperheiden läheinen suhde Tampereen kaupunkiin.

Kartanoiden omistajaperheet olivat hämmästyttävän vaikutusvaltaisia ja aktiivisia Tampereen kaupungin taloudellisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa elämässä, kertoo kirjan toimittaja Marjo-Riitta Saloniemi.
Kartanoiden väki liikkui toimissaan luontevasti niin maaseudulla kuin kaupungissakin ja osasi tehokkaasti käyttää hyödykseen molempia toimintaympäristöjä omia asioitaan edistäessään.

Teoksen aikajänne ulottuu 1800-luvun loppupuolelta aina 1930-luvulle, mikä oli kartanoiden kukoistuskautta ja Tampereen kaupungin voimakkaan kasvun ja teollistumisen aikaa. Kirja kertoo myös kartanoiden varhaisista vaiheista ja niiden omistajista.

Tampere on perinteisesti tunnettu tehdaskaupunkina ja Suomen teollistumisen kehtona, mutta tämä teos avaa täysin uuden ja tuoreen näkökulman kaupungin kehitykseen ja sen historiaan, kertoo Saloniemi.

Kirja esittelee Hatanpään, Nygårdin, Lielahden, Niemen, Kaarilan Partolan, Haiharan, Kaukajärven ja Teiskolan kartanot. Ne olivat joko suurtiloja tai niiden merkittäviä sivutiloja, joiden pääelinkeino oli maatalous, erityisesti lypsykarjatalous. Kaikkia kirjassa esiteltyjä kartanoita yhdistää läheinen suhde Tampereen kaupunkiin. Niistä yksikään ei vielä 1900-luvun alussa sijainnut kaupungin alueella, vaan ne kuuluivat joko Messukylän, Pirkkalan, Ylöjärven, Teiskon tai Kurun kuntiin. Nykyään eri alueliitosten seurauksena kartanot kahta lukuun ottamatta sijaitsevat Tampereen kaupungin alueella ja osa niistä on myös Tampereen kaupungin omistuksessa.

Toisen maailmansodan jälkeen monet suurtilat jäivät kaupungin kasvun jalkoihin. Kartanoiden rakennukset saivat uusia käyttötarkoituksia terveyden- ja sosiaalihuollon laitoksina, teollisuustiloina, museoina tai yhtiöiden konttoreina. Osa kartanoista on nykyään kokonaan hävinnyt ja vain muutama niistä on edelleen yksityisomistuksessa. Ainoastaan enää Teiskolan kartano toimii maatilana. Kadonneet kartanot jatkavat elämäänsä kaupunginosien nimissä.

Mirja Mäntylä: Tampereen kartanot
Julkaisija: Tampereen historialliset museot
Editointi: Marjo-Riitta Saloniemi, kuvatoimitus: Antti Liuttunen, graafinen suunnittelu ja taitto: Tuija Kuusela, Tmi Stiili
Laajuus: 306 sivua, 300 valokuvaa
Hinta: 47 €

Jaa sosiaalisessa mediassa