Tampereen kaupunki kunnioitti lastensuojelun satavuotista historiaa lokakuun lopussa 2022 Raatihuoneella järjestetyssä tilaisuudessa.
Kaupungin ensimmäinen lastensuojelulautakunta aloitti toimintansa vuonna 1922. Suomessa säädettiin laki aviottomista lapsista ja uusi köyhäinhoitolaki. Vuoden 1922 laki aviottomista lapsista velvoitti kunnan perustamaan lastenvalvojan viran. Tavoitteena oli turvata elatussopimusten avulla kaikkien turvattomimpien lasten oikeudet. Ensimmäinen lastensuojelulaki tuli voimaan vuonna 1936.
Lasten huoltotoiminta alkoi varhain
Tamperetta voidaan pitää yhtenä lastensuojelutoiminnan uranuurtajana. Tampereella toimi järjestöjä, jotka tekivät laajamittaista huoltotoimintaa jo 1800-luvun lopulla. Ensimmäisen orpolapsille tarkoitetun lastenkodin oli Tampereelle perustanut James Finlayson 1820-luvulla.
Lastenkoteja, orpokoteja ja kesäsiirtoloita perustettiin kaupunkiin ja lähiseuduille. Kaupungin ensimmäiset omat lastenkodit Metsola ja Rauhaniemi siirtyivät kaupungin lastensuojelulautakunnalle vuonna 1923. Vuonna 1930 kaupunki osti Kurusta Nygårdin tilan, johon tuli poikien koulukoti, Palhoniemi. Lautakunnan valvontaan kuuluivat laitosten lisäksi leikkikentät, lastentarhat ja kesäsiirtolat.
Ensimmäinen lastensuojelulaki lisäsi lautakunnan oikeuksia muun muassa sallimalla lapsen ja nuoren huostaanoton kriisitapauksissa ilman vanhempien suostumusta.
Elintason kohoaminen sekä sosiaaliturvan ja terveydenhuollon edistyminen vähensivät turvattomien lasten määrää. Ennaltaehkäisevien toimien osuus lastensuojelussa kasvoi. Kun aiemmin huostaanoton yleisimpiä syitä olivat vanhempien kuolema tai välinpitämättömyys lasta kohtaan, nykyisin huostaanottojen yleisimmät syyt liittyvät riittämättömään vanhemmuuteen sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin.
Yhä useampi lapsi tai nuori saa tukea jo varhaisessa vaiheessa
Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana lapsen asema ja oikeudet yhteiskunnassa ovat parantuneet huomattavasti. Myös lastensuojelu viranomaistyönä on käynyt läpi valtavan murroksen. Murros liittyy lastensuojelua säätelevään lainsäädäntöön, toiminnan painopisteisiin, käytettävissä oleviin tukitoimiin sekä käsityksiin asiakkaan oman osallisuuden tärkeästä merkityksestä osana lastensuojelua.
Näin on ollut myös Tampereella. Vaikka palvelut ja perheiden yhteiskunnalliset olosuhteet ovat muuttuneet, lastensuojelun perustehtävä on edelleen sama: turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
Tampereella lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä perhepalveluiden sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa on asiakkaina yhteensä noin 3000 lasta tai nuorta. Aiempaa suurempaa osaa lapsista voidaan auttaa ja tukea jo varhaisessa vaiheessa.
Kaiken lastensuojelutyön tavoitteena on, että lapsi voi jatkaa asumista kotonaan oikea-aikaisesti ajoittuvan tuen turvin, eikä sijaishuoltoa tarvita muutoin kuin viimesijaisena keinona turvata lapsen olosuhteet.
Ehkäisevää lastensuojelua tehdään monella taholla
Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä toteutetaan asiakassuunnitelmaan perustuen joko avo-, sijais- tai jälkihuoltona. Ehkäisevää lastensuojelua ovat laajasti kaikki lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat yhteiskunnan palvelut.
Tampereella lastensuojelutyötä toteuttavat kymmenet ammattilaiset sosiaalityön eri tehtävissä, tehostetussa perhetyössä ja perhetukikeskuksissa, usein yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Monimutkaisessa ja entistä vaativammassa yhteiskunnassa tehtävä on haastava, mutta myös mielekäs ja merkityksellinen.
Nykypäivän lastensuojelu voidaan ymmärtää lastensuojelulain mukaisena erityispalveluna, mutta laajasti ajateltuna se on myös osa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta, jonka tehtävänä on edistää ja tukea lapsen kehitystä ja kasvua.
