Tampere jatkaa vahvalla yhteistyöllä kohti tulevaisuuden elinvoimaista kaupunkia

Ikonen muistutti, että Tampere on suomalainen menestystarina, ja sitä pitää jatkaa vahvalla, eteenpäin katsovalla yhteisellä tekemisellä. Budjettiesitys hyväksytään kaupunginvaltuustossa marraskuun 14. päivä.

– Talousarvion valmistelussa on vastattu palvelutarpeen kasvuun, kustannustason nousuun, kasvaviin velvoitteisiin ja sote-uudistuksen vaikutuksiin varmistaen samalla, että talous on kuitenkin tasapainossa. Investointeja on hillitty, mutta Tampereen investointitarve ja -taso pysyvät vuonna 2023 edelleen korkeina. Keskeisiä investointikohteita ovat koulut ja päiväkodit. Investoinnit pyritään toteuttamaan ilman lisävelkaantumista, Ikonen kertoo.

Vuonna 2023 talousarvion vuosikate on 126,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos on tasapainossa eli 0. Veroja ei koroteta. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja leikataan 12,64 prosenttiyksiköllä sote-uudistuksen vuoksi. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tampereen uusi tuloveroprosentti on 7,61 (nykyinen: 20,25 %).

Sote-siirron jälkeen kaupungin työssä korostuu etenkin elinvoiman ja sivistyksen edistäminen:

– Tulevaisuudessa menestyvät kaupungit, jotka sijoittavat osaamiseen, tulevaisuuteen ja houkuttelevaan kaupunkiin, ja sitä jatkamme edelleen. Tavoitteemme on olla jatkossakin paras paikka kasvaa, opiskella ja tehdä töitä, Ikonen kertoo.

– Tampere on tunnettu rohkeista tulevaisuusinvestoinneista, joista hyviä esimerkkejä ovat Rantaväylän tunneli, raitiotie tai Nokia Arena. Nyt rakennamme näiden kauaskantoisten päätösten hyötyjen päälle ja kehitämme kaupunkia eteenpäin esimerkiksi Särkänniemen elämysalueen kautta ja vahvistamalla läntisen keskustan asemaa omaleimaisena kulttuurikaupunginosana.

Sote-uudistuksen vaikutukset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alusta alkaen. Sote-uudistuksen vuoksi kaupungin verorahoitus ja nettokustannukset alenevat   noin 0,9 miljardia euroa.  Uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta kaupungin talouden tasapainotilaan.

– Historiallisessa muutoksessa kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyö on erittäin tärkeää. Vuonna 2023 keskitymme varmistamaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa, että kaupunkilaiset saavat palvelunsa sujuvasti ja saumattomasti. Hyvinvointia edistämme myös kaupungin työssä, esimerkiksi kaavoituksen ja liikunta- ja kulttuuripalveluiden ja keskustan kehittämisen kautta, Ikonen painottaa.

Uudistuksessa syntyy useita yhteisesti hoidettavia tehtäviä kaupungin ja hyvinvointialueen välille. Tiivistä yhteistyötä edellyttävät erityisesti: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, järjestökoordinaatio ja järjestöjen tuki, opiskeluhuollon palvelut, työllisyyspalvelut, maahanmuuttajien kotoutumisen palvelut, maankäytön ja palveluverkon suunnittelu, perhekeskustoiminta, hyvinvointikeskusten alustapalvelut sekä varautuminen ja ympäristöterveys.

Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä toimivat henkilöt siirtyvät Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen samoin kuin opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit. Lisäksi konsernihallinnon tukipalvelutehtävistä siirtyy henkilöstöä hyvinvointialueelle. Kaupungin henkilöstömäärä vähenee noin 5800 henkilötyövuodella vuoden 2022 vuosisuunnitelmaan nähden. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus sekä sopimukset ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle. Kaupunki vuokraa omistamiaan soten ja pelastustoimen tiloja hyvinvointialueelle 3+1 vuoden vuokrasopimuksella (106 kpl). Vuokra määräytyy vuokra-asetuksen mukaan.

– Sote-uudistuksen lopulliset vaikutukset verorahoitukseen saadaan vuosien 2023 ja 2024 aikana. On entistä tärkeämpää pitää kaupungin toimintamenojen kasvu verorahoituksen kasvua pienempänä ja investointien toteuttamista on syytä jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle, Ikonen sanoo.

– Tulevina vuosina kuntatalouden tilanne on haastava. Valmistaudumme tähän talous- ja tuottavuusohjelmalla, jonka avulla esimerkiksi kehitämme yksikkökustannusten laskentaa ja investointiprosessia.

Investointitaso edelleen korkea 

Kaupungin investointitarpeet pysyvät muuttoliikkeen, rakennuskannan uudis- ja perusparantamisinvestointien, joukkoliikenteen järjestämisen sekä elinvoimainvestointien vuoksi lähivuosina edelleen mittavina. Vuonna 2023 investoinneista lähes puolet kohdistuu talonrakennushankkeisiin. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut ulkoiset investointimenot ovat 222,2 miljoonaa euroa (netto).

– Vaikka investointeja on hillitty, taso on edelleen korkea. Tulorahoitus (vuosikate) ei riitä investointien kattamiseen, investointien tulorahoitusprosentti on 57. Investointien rahoittamiseksi ei kuitenkaan ole tarkoitus ottaa uutta lainaa ensi vuonna, vaan rahoitustarve katetaan omaisuuden myynneillä ja kassavaroilla, kertoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.  

Suurimmat investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan 109,6 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit ja yhdyskuntalautakunnan 50 miljoonan euron perusinvestoinnit.

Kuntatalouden arvioidaan pysyvän kireänä erityisesti vuosina 2024–2026, joten talouden tasapainottaminen on taloussuunnitelmakauden keskeinen tavoite. Taloustilanteen tasapainottamiseksi on laadittu talous- ja tuottavuusohjelma vuosille 2023–2026.

– Jatkossa meidän on sovitettava kaupungin investoinnit ja tulorahoitus tasapainoisella tavalla niin, että kaupungin lainamäärä ei kasva hallitsemattomasti. Laaditun talous- ja tuottavuusohjelman toimenpiteillä on tarkoitus viedä kaupungin talouden rakenteita entistä kestävämmälle pohjalle, Yli-Rajala kertoo.

Kustannussäästöjä Tampere hakee esimerkiksi digitalisaatiosta, ja palvelujen kustannuksia aletaan tarkastella yksikkökustannusten avulla, jotta kasvavan kaupungin talouden rakenteita sekä tuottavuutta parantavien toimenpiteiden vaikutuksia ymmärretään paremmin.

Vuonna 2023 kestävää kasvua ja vetovoimaisuutta edistetään edelleen kaupunkisuunnittelussa ja infrarakentamisella. Toteutettavia asuinalueita ovat esimerkiksi Hervannan pohjoisakseli, pientalopainotteinen Ojala, Tohlopinranta ja Raholan radanvarsi, ja työn alla on myös Kolmenkulman yritysalue. Suunnittelussa keskeisimpiä kohteita ovat Viinikanlahti, Nurmi-Sorila ja Alasjärven länsipuoli.

Konserniyhtiöillä positiivisia kasvunäkymiä

Tampereen kaupunkikonserni investoi merkittävästi myös konserniyhteisöjensä kautta. Merkittävimpien konserniyhteisöjen investoinnit ovat ensi vuonna suuruudeltaan noin 262 miljoonaa euroa. Koko konsernin investointitaso on noin 489 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä investointeja tekevät Tampereen Raitiotie Oy, Tampereen Sähkölaitos -konserni sekä Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Suurimpia yksittäisiä investointeja ovat Tampereen Raitiotie Oy:n raitiotiejärjestelmän investoinnit ja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n Sulkavuoren keskuspuhdistamo.

Tampereen 12 merkittävimmän tytäryhtiön kasvunäkymät vuoteen 2023 ovat yhteen laskien positiiviset; liikevaihtoennuste kasvaa yli 100 miljoonalla eurolla. Sen sijaan konserniyhtiöiden yhteenlasketun nettotuloksen odotetaan laskevan selvästi. Arvioitu yhteenlaskettu nettotulos 33,3 miljoonaa euroa on selvästi vähemmän kuin kuluvan vuoden tulosennuste. Tuloksen laskua on tulossa muun muassa Tampereen Sähkölaitos -konsernilla, jonka nettotuloksen arvioidaan puolittuvan. Erittäin hankalasta markkinatilanteesta johtuen ennusteeseen sisältyy huomattavaa epävarmuutta.

Kaupunkikonsernin merkittävimmät ilmastoinvestoinnit vuonna 2023 liittyvät raitiotiehen sekä rakennusten energiatehokkuuden ja rakennusautomaation parantamiseen sekä aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen asentamiseen. Lisäksi lisätään muun muassa Led-valoja valaistuksessa, luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja sekä kävely- ja pyöräteitä.

Tampereen kaupungin vuoden 2023 talousarvio lukuina