Uutinen
24.10.2022 12.20
Anna-Kaisa Ikonen ja Juha Yli-Rajala seisovat pöydän ääressä.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittelivät vuoden 2023 talousarvioehdotuksen pääkohtia.

Tampere jatkaa vahvalla yhteistyöllä kohti tulevaisuuden elinvoimaista kaupunkia

Tampereen kaupungin vuoden 2023 talousarvio turvaa kaupungin toimintakykyä ja kehittää vetovoimaista kaupunkia rohkeasti eteenpäin. Talousarviota on valmisteltu isojen muutosten, maailmanlaajuisten haasteiden ja epävarmuuden keskellä. Ensi vuoden talousarvio on tasapainossa, mikä helpottaa valmistautumista tuleviin hankaliin talousvuosiin. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen esitteli 24. lokakuuta talousarvioehdotuksensa vuodelle 2023.

Ikonen muistutti, että Tampere on suomalainen menestystarina, ja sitä pitää jatkaa vahvalla, eteenpäin katsovalla yhteisellä tekemisellä. Budjettiesitys hyväksytään kaupunginvaltuustossa marraskuun 14. päivä.

– Talousarvion valmistelussa on vastattu palvelutarpeen kasvuun, kustannustason nousuun, kasvaviin velvoitteisiin ja sote-uudistuksen vaikutuksiin varmistaen samalla, että talous on kuitenkin tasapainossa. Investointeja on hillitty, mutta Tampereen investointitarve ja -taso pysyvät vuonna 2023 edelleen korkeina. Keskeisiä investointikohteita ovat koulut ja päiväkodit. Investoinnit pyritään toteuttamaan ilman lisävelkaantumista, Ikonen kertoo.

Vuonna 2023 talousarvion vuosikate on 126,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos on tasapainossa eli 0. Veroja ei koroteta. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja leikataan 12,64 prosenttiyksiköllä sote-uudistuksen vuoksi. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tampereen uusi tuloveroprosentti on 7,61 (nykyinen: 20,25 %).

Sote-siirron jälkeen kaupungin työssä korostuu etenkin elinvoiman ja sivistyksen edistäminen:

– Tulevaisuudessa menestyvät kaupungit, jotka sijoittavat osaamiseen, tulevaisuuteen ja houkuttelevaan kaupunkiin, ja sitä jatkamme edelleen. Tavoitteemme on olla jatkossakin paras paikka kasvaa, opiskella ja tehdä töitä, Ikonen kertoo.

– Tampere on tunnettu rohkeista tulevaisuusinvestoinneista, joista hyviä esimerkkejä ovat Rantaväylän tunneli, raitiotie tai Nokia Arena. Nyt rakennamme näiden kauaskantoisten päätösten hyötyjen päälle ja kehitämme kaupunkia eteenpäin esimerkiksi Särkänniemen elämysalueen kautta ja vahvistamalla läntisen keskustan asemaa omaleimaisena kulttuurikaupunginosana.

Sote-uudistuksen vaikutukset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alusta alkaen. Sote-uudistuksen vuoksi kaupungin verorahoitus ja nettokustannukset alenevat   noin 0,9 miljardia euroa.  Uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta kaupungin talouden tasapainotilaan.

– Historiallisessa muutoksessa kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyö on erittäin tärkeää. Vuonna 2023 keskitymme varmistamaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa, että kaupunkilaiset saavat palvelunsa sujuvasti ja saumattomasti. Hyvinvointia edistämme myös kaupungin työssä, esimerkiksi kaavoituksen ja liikunta- ja kulttuuripalveluiden ja keskustan kehittämisen kautta, Ikonen painottaa.

Uudistuksessa syntyy useita yhteisesti hoidettavia tehtäviä kaupungin ja hyvinvointialueen välille. Tiivistä yhteistyötä edellyttävät erityisesti: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, järjestökoordinaatio ja järjestöjen tuki, opiskeluhuollon palvelut, työllisyyspalvelut, maahanmuuttajien kotoutumisen palvelut, maankäytön ja palveluverkon suunnittelu, perhekeskustoiminta, hyvinvointikeskusten alustapalvelut sekä varautuminen ja ympäristöterveys.

Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä toimivat henkilöt siirtyvät Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen samoin kuin opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit. Lisäksi konsernihallinnon tukipalvelutehtävistä siirtyy henkilöstöä hyvinvointialueelle. Kaupungin henkilöstömäärä vähenee noin 5800 henkilötyövuodella vuoden 2022 vuosisuunnitelmaan nähden. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus sekä sopimukset ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueelle. Kaupunki vuokraa omistamiaan soten ja pelastustoimen tiloja hyvinvointialueelle 3+1 vuoden vuokrasopimuksella (106 kpl). Vuokra määräytyy vuokra-asetuksen mukaan.

– Sote-uudistuksen lopulliset vaikutukset verorahoitukseen saadaan vuosien 2023 ja 2024 aikana. On entistä tärkeämpää pitää kaupungin toimintamenojen kasvu verorahoituksen kasvua pienempänä ja investointien toteuttamista on syytä jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle, Ikonen sanoo.

– Tulevina vuosina kuntatalouden tilanne on haastava. Valmistaudumme tähän talous- ja tuottavuusohjelmalla, jonka avulla esimerkiksi kehitämme yksikkökustannusten laskentaa ja investointiprosessia.

Investointitaso edelleen korkea 

Kaupungin investointitarpeet pysyvät muuttoliikkeen, rakennuskannan uudis- ja perusparantamisinvestointien, joukkoliikenteen järjestämisen sekä elinvoimainvestointien vuoksi lähivuosina edelleen mittavina. Vuonna 2023 investoinneista lähes puolet kohdistuu talonrakennushankkeisiin. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut ulkoiset investointimenot ovat 222,2 miljoonaa euroa (netto).

– Vaikka investointeja on hillitty, taso on edelleen korkea. Tulorahoitus (vuosikate) ei riitä investointien kattamiseen, investointien tulorahoitusprosentti on 57. Investointien rahoittamiseksi ei kuitenkaan ole tarkoitus ottaa uutta lainaa ensi vuonna, vaan rahoitustarve katetaan omaisuuden myynneillä ja kassavaroilla, kertoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.  

Suurimmat investointimenot ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan 109,6 miljoonan euron talonrakennusinvestoinnit ja yhdyskuntalautakunnan 50 miljoonan euron perusinvestoinnit.

Kuntatalouden arvioidaan pysyvän kireänä erityisesti vuosina 2024–2026, joten talouden tasapainottaminen on taloussuunnitelmakauden keskeinen tavoite. Taloustilanteen tasapainottamiseksi on laadittu talous- ja tuottavuusohjelma vuosille 2023–2026.

– Jatkossa meidän on sovitettava kaupungin investoinnit ja tulorahoitus tasapainoisella tavalla niin, että kaupungin lainamäärä ei kasva hallitsemattomasti. Laaditun talous- ja tuottavuusohjelman toimenpiteillä on tarkoitus viedä kaupungin talouden rakenteita entistä kestävämmälle pohjalle, Yli-Rajala kertoo.

Kustannussäästöjä Tampere hakee esimerkiksi digitalisaatiosta, ja palvelujen kustannuksia aletaan tarkastella yksikkökustannusten avulla, jotta kasvavan kaupungin talouden rakenteita sekä tuottavuutta parantavien toimenpiteiden vaikutuksia ymmärretään paremmin.

Vuonna 2023 kestävää kasvua ja vetovoimaisuutta edistetään edelleen kaupunkisuunnittelussa ja infrarakentamisella. Toteutettavia asuinalueita ovat esimerkiksi Hervannan pohjoisakseli, pientalopainotteinen Ojala, Tohlopinranta ja Raholan radanvarsi, ja työn alla on myös Kolmenkulman yritysalue. Suunnittelussa keskeisimpiä kohteita ovat Viinikanlahti, Nurmi-Sorila ja Alasjärven länsipuoli.

Konserniyhtiöillä positiivisia kasvunäkymiä

Tampereen kaupunkikonserni investoi merkittävästi myös konserniyhteisöjensä kautta. Merkittävimpien konserniyhteisöjen investoinnit ovat ensi vuonna suuruudeltaan noin 262 miljoonaa euroa. Koko konsernin investointitaso on noin 489 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä investointeja tekevät Tampereen Raitiotie Oy, Tampereen Sähkölaitos -konserni sekä Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Suurimpia yksittäisiä investointeja ovat Tampereen Raitiotie Oy:n raitiotiejärjestelmän investoinnit ja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n Sulkavuoren keskuspuhdistamo.

Tampereen 12 merkittävimmän tytäryhtiön kasvunäkymät vuoteen 2023 ovat yhteen laskien positiiviset; liikevaihtoennuste kasvaa yli 100 miljoonalla eurolla. Sen sijaan konserniyhtiöiden yhteenlasketun nettotuloksen odotetaan laskevan selvästi. Arvioitu yhteenlaskettu nettotulos 33,3 miljoonaa euroa on selvästi vähemmän kuin kuluvan vuoden tulosennuste. Tuloksen laskua on tulossa muun muassa Tampereen Sähkölaitos -konsernilla, jonka nettotuloksen arvioidaan puolittuvan. Erittäin hankalasta markkinatilanteesta johtuen ennusteeseen sisältyy huomattavaa epävarmuutta.

Kaupunkikonsernin merkittävimmät ilmastoinvestoinnit vuonna 2023 liittyvät raitiotiehen sekä rakennusten energiatehokkuuden ja rakennusautomaation parantamiseen sekä aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen asentamiseen. Lisäksi lisätään muun muassa Led-valoja valaistuksessa, luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja sekä kävely- ja pyöräteitä.

Tampereen kaupungin vuoden 2023 talousarvio lukuina

Asukasluku 31.12.2023 250 000 asukasta
Tuloveroprosentti 7,61 prosenttia
Henkilöstö 8274 henkilötyövuotta
Vuosikate 126,9 miljoonaa euroa
Tulot 1,081 miljardia euroa
Menot 1,081 miljardia euroa
Tulos 0 miljoonaa euroa
Investoinnit yhteensä (netto) 222,2 miljoonaa euroa
Lainamäärä per asukas 3728 euroa

Poimintoja palvelualueittain vuoden 2023 talousarvioehdotuksesta

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus

  • Varhaiskasvatuksessa varaudutaan palvelutarpeen kasvuun 125 uudella varhaiskasvatuspaikalla. Perhevapaauudistus lisää alle 1-vuotiaiden osuutta.
  • Vahvistetaan ja monipuolistetaan lapsiryhmille tarjottua tukea sekä tuen tarjoamista lähipalveluna.
  • Varhaiskasvatuslain tuen muutoksilla 1.8.2022 on vaikutuksia mm. päiväkotipaikkojen määrään ja henkilöstöresurssiin. Varaudutaan vuoden 2023 lakimuutoksiin (mm. asiakasmaksulain uudistus).
  • Sähköisen toiminnanohjausjärjestelmä eVaka-Tampereen käyttöönotolla sujuvoitetaan sähköistä asiointia ja digitalisuutta.
  • Perusopetuksessa varaudutaan oppilasmäärän kasvuun ja säilytetään ryhmäkoot ennallaan. Syksyllä 2023 oppilasmäärän arvioidaan kasvavan noin 250 oppilaalla.
  • Vahvistetaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja kouluvalmentajamallia sekä lisätään resurssiopettajia ja tukiopetusta.
  • Valtakunnallisessa DigiOne-hankkeessa kehitetään ja digitalisoidaan perusopetuksen prosesseja sekä luodaan toimialalle uutta digitaalista palvelualustaa.
  • Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti, Sammon koulun uudisrakennus ja päiväkoti sekä Ikurin pienten lasten yksikkö otetaan käyttöön.
  • Kulttuurin ja liikunnan maksuihin tulee korotuksia. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan olosuhdemaksut eivät nouse.
  • Liikuntaolosuhteita parannetaan merkittävästi. Tammelan stadion valmistuu, Kaupin pesäpallo- ja hiihtostadionin oheistilat valmistuvat ja koko alueen kehittäminen jatkuu. Hakametsän Sport Campuksen suunnittelutyö etenee. Lisäksi aloitetaan tekojäiden rakentaminen Hervantaan ja Lielahteen talvikaudelle 2023–2024.
  • Avustuksiin kohdistetaan lisäpanostuksia kohonneen kustannustason vuoksi. Lisätään liikunnan ja nuorison matalan kynnyksen harrastustoimintaan suunnattua avustusta.
  • Taiteilijoiden ja kulttuuriyhteisöjen tilahaasteita ratkotaan edistämällä Nekalan koulun kulttuurikeskuksen suunnittelua ja Hiedanrannan kulttuurikonseptia.

Toisen asteen koulutus

  • Ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin vuosina 2019–2022 myönnetty lisärahoitus päättyy. Tästä huolimatta opiskelijan hyvinvointiin ja tukemiseen panostetaan edelleen ja yhteistyötä eri toimijoiden, esimerkiksi hyvinvointialueen, yhdyspinnoilla kehitetään.
  • Ammatillisen koulutuksen palveluverkkosuunnittelussa tavoitteena on tilojen käytön tehostaminen ja palveluverkon tiivistäminen edelleen. Samalla jatketaan oppimisympäristöjen kehittämistä erityisesti hakemalla yhteistyöratkaisuja yrityselämän kanssa.
  • Lukion opetussuunnitelma uudistui ja oppivelvollisuus laajentui syksyllä 2021. Oppivelvollisuuden laajentuminen kasvattaa maksuttomaan koulutukseen oikeutettujen määrää noin 1300:lla vielä syksyllä 2023.
  • Lukiokoulutuksessa opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan 163 opiskelijalla vuonna 2023.
  • Lyseon lukion perusparantaminen käynnistyy vuonna 2023, jolloin opiskelijat ja henkilöstö siirtyvät Pyynikintie 2:een remontin ajaksi 2023–2025. Hatanpään lukion siirtymistä Pyynikintielle vuonna 2025 valmistellaan.
  • Lukiokoulutuksessa edistetään digitalisaatiota mm. valmistautumalla oppimisen ja koulutuksen järjestelmiä yhteen kokoavan valtakunnallisen digitaalisen palvelualustan käyttöönottoon. DigiOne-hankkeen pilotointia toteutetaan Lyseon lukiossa.
  • Opiskelijahuoltohenkilöstö, psykologi- ja kuraattoripalvelut, siirtyvät hyvinvointialueelle 1.1.2023.

Elinvoima ja osaaminen

  • Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskeva lainsäädäntö on määrä vahvistaa keväällä 2023. Vastuu työnhakijoille, yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirtyisi pääosin kunnille ja kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvasta kasvaisi. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. TE-palvelut tulevat osaksi kuntien elinvoimapalveluja.
  • Hyvinvointialueen ja kaupungin työllisyys- ja kotoutumispalvelujen yhdyspintojen toimivuus on varmistettava asiakkaiden palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja kaupungin työttömyysturvakustannusten hillitsemiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut siirtyvät 2023 alussa hyvinvointialueen järjestettäviksi.
  • Kunta vastaa 2023 alkaen kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä. Tampereen kaupungin vastaanottokeskustoiminta sekä maahanmuuttajien sosiaalipalveluissa oleva pakolaisten kotoutumista edistävä työ siirtyvät vuoden 2023 alusta elinvoima- ja osaamislautakunnan järjestettäviksi.
  • Yrittäjyys- ja yrityspalveluita kehitetään osana tulevaisuuden elinvoimapalveluita. Kehittämiskohteita ovat mm. datalähtöiset palvelut yrityksille sekä asiakaslähtöiset alkuvaiheen startup-palvelut.
  • Kaupungin ja kaupunkiseudun vetovoimaa kasvatetaan mm. edistämällä järvi- ja luontomatkailun tiekartan toimenpiteitä sekä panostamalla kaupunkiseudun saavutettavuuteen.
  • AV-alan liiketoiminta- ja liiketoimintaympäristöä kehitetään osana kaupungin elämystalouden kehitysohjelmaa.
  • Tontit, tilat ja asuminen
  • Uutta asumista mahdollistetaan maankäytön kehittämiseen liittyvillä sopimuksilla sekä maanluovutuksella.
  • Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan kehittämällä yritysalueita elinkeinoelämän tarpeisiin ja niin, että on riittävä määrä yritystonttitarjontaa.
  • Kaupungin maalta etsitään täydennysrakentamispaikkoja pientalorakentamiselle yhteensovittaen kestävän kehityksen neljää eri ulottuvuutta (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus).
  • Peltolammin-Multisillan ohjelman päättyessä vuoden 2022 lopussa on valmisteltu Kaukajärven ja Annalan kaupunginosan kehittämisohjelmaa, jonka toteutus käynnistyy vuonna 2023.
  • Kasvavassa kaupungissa huolehditaan lähivirkistysmahdollisuuksista, ja on tärkeää kehittää retkeilyn kohteita ja viestintää.
  • Puurakentamisen edistäminen huomioidaan kaupungin talonrakennushankkeissa ja tontinluovutuksessa.
  • Vuonna 2023 on käynnissä noin 19 ison tilainvestoinnin tarveselvitys-, hankesuunnitelma- ja toteutussuunnitelmavaihetta.
  • Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekarttaa toteutetaan kaupungin palvelurakennusten talonrakennusinvestoinneissa sekä palveluryhmän muussa toiminnassa.

Kaupunkiympäristö ja liikkuminen

  • Tavoitteena on huolehtia kaupungin kasvun ja kaupunkiympäristön laadusta edistäen kaupungin vetovoimaa.
  • Yhdyskuntarakenteen strategiseen kehittämiseen liittyvää maankäytön suunnittelua jatketaan mm. Lielahden-Hiedanrannan alueella, Alasjärven länsipuolella Viinikanlahdessa, Hervannassa ja Nurmi-Sorilassa.
  • Uusia asuntoalueita toteutetaan (mm. Hervannan pohjoisakseli, Ojala, Tohlopinjärvi ja Raholan radanvarsi). Yritysalueita mm. Kolmenkulmaan.
  • Hiilineutraali 2030 -tiekartan toimenpiteitä jatketaan määrätietoisesti, mm. Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman avulla.
  • Turvataan luonnon monimuotoisuutta toteuttamalla LUMO-ohjelmaa.
  • Kestävää kasvua edistetään kehittämällä liikennejärjestelmää kokonaisuutena.
  • Raitiotien liikennöinti laajenee Santalahteen. Rakentaminen Lentävänniemen suuntaan jatkuu.
  • Raitiotien jatkoa suunnitellaan yhteistyössä Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa.
  • Käynnistetään Keskustan liikennejärjestelmäsuunnittelu ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman toteuttaminen.
  • Runkobussiliikennettä kehitetään (BRT-konseptin suunnittelu).
  • Läntistä keskustaa kehitetään ja Särkänniemen alueen kehittämistä jatketaan.
  • Kaavoituksessa ja rakentamislupakäsittelyssä valmistaudutaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistumiseen sekä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoon.
  • Yleisten alueiden kunnossapitoon ohjataan lisää rahoitusta.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen talousarvioesitykseen voi tutustua tarkemmin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.tampere.fi/talous

Pormestarin talousarvioehdotus vuodelle 2023, materiaalit

Lisätietoja
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen
Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala
Puhelin:
040 743 6356
Teksti: Raija Lindell
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa