Näsisaari saanut jo muotonsa, louhetta ajettu miljoona kuutiota
Paasikiventien hulevesilinjojen ja Vaitinaron rantaraitin rakentamiseen liittyvissä 110 kilovoltin (kV) sähkölinjan pylväiden perustusten tuenta- ja kaivutöissä on ollut haasteita, mutta nyt myös putkilinjojen asennustyöt ja raitin rakentaminen on saatu käyntiin.
Myös toinen Näsijärven ranta- ja vesialueella tehty työ eli Lielahden voimalaitoksen lauhdevesiputkien siirto ja asennus eteni ja valmistui suunnitellusti. Uudet putkilinjat upotettiin Näsisaaren Hiedanrannan puoleiseen päähän tulevien raitiotiesiltojen kohdalle ja saaren pohjoispuolelle.
Veden laatua on seurattu tarkasti työn aikana ja tehty tarvittaessa toimenpiteitä. Hankkeen aikana on otettu analysoituja pohjavesinäytteitä 92 kappaletta ja pintavesinäytteitä 586 kappaletta.
Louhetta tuodaan lisää
Hiedanrannan louhekasasta on enää pieni osa jäljellä, mutta louhetta tuodaan lisää muista varastokasoista kiertotalouden periaatteen mukaisesti. Näsisaarta on rakennettu helmikuusta saakka Hiedanrannan puoleisessa päässä olleen valtavan varastokasan louheella. Kasasta on enää jäljellä vain noin 10 prosenttia eli noin 100 000 kuutiometriä.
Kasasta on ajettu saareen yhteensä jo noin 890 000 kuutiometriä louhetta, josta Näsisaaren rakennusurakoitsija, Louhintahiekka Oy, on kuljettanut noin 790 000 kuutiometriä ja Sulkavuoren keskuspuhdistamon urakoitsija Skanska Infra Oy noin 100 000 kuutiometriä.
Saareen on ajettu louhetta myös Pölkkylänniemen puoleisesta päästä. Ajettu määrä on ollut yhteensä noin 120 000 kuutiometriä. Kokonaisuudessaan vesistötäyttöön raitiotien painopenkereineen tarvitaan lähes puolitoista miljoonaa kuutiota louhetta.
Tehtyjen täyttöjen tunkeutumistasoja järven pohjassa on tutkittu porakonekairauksilla, ja niiden on todettu olevan suurelta osin saaren alueella arvioidun mukaisia eli metrin järven pohjan yläpuolella. Ainoastaan saaren koillisosassa, tulevan raitiotielinjan ulkopuolelle sijoittuvilla alueilla täytöt ovat tunkeutuneet noin 1– 2 metriä arvioitua syvemmälle. Näillä alueilla todettiin jo ennakkotutkimuksissakin pinnassa olevia hieman paksumpia löyhiä silttikerrostumia, joiden täyttöihin on mennyt hieman arvioitua enemmän louhetta.
Lähes 40 000 louhekuormaa
Tähän mennessä saareen ajettujen louhekuormien kokonaismäärä on noin 39 000 kuormaa. Näistä noin 7 000 kuormaa on ajettu Paasikiventien kautta puoliperävaunukalustolla ja noin 32 000 kuormaa työmaateitä pitkin raskailla maansiirtoautoilla ja dumppereilla.
Raitiotien painopenkereisiin ja Näsisaareen tuodaan vielä Lakalaivassa ja Lahdesjärvellä olevista varastokasoista lisää louhetta noin 6 000 kuormaa. Louhetta ajetaan Paasikiventien kautta sekä Pölkkylänniemen että Hiedanrannan puoleisesta päästä. Tämä louheenajo käynnistyy 17.10. alkavalla viikolla. Louheen kuljetuksesta vastaa Turtolan Kaivin Oy.
Näsisaaren painopenkereeseen siirretään myös Hiedanrannan tehdasalueen pohjoispuolella, Sellupuiston kohdalla olevan raitiotielinjalla olleen painopenkereen louheet. Nämä louheet, noin 1 500 kuormaa, ajetaan työmaateitä pitkin saareen ja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti paluukuormana ajetaan moreenia pohjoiskorttelin esirakentamiseen. Näistä töistä vastaa Louhintahiekka Oy.
Vesistötäyttöpenkereen tiivistämistöistä on tehty jo yli puolet. Tähän mennessä tehdyissä syvätiivistystöissä on pudotusjärkäleitä (paino 10 tonnia ja 12 tonnia) pudoteltu yhteensä jo noin 59 000 kertaa.
Vesistötäyttöön ja kanavan veden vaihtumiseen liittyen Hiedanrannan päähän, tulevien raitiotiesiltojen kohdalle, asennettiin 80 metriä pitkä teräsrakenteinen siltarumpu, jonka halkaisija on 2,5 metriä. Vastaava siltarumpu asennettiin jo aiemmin Pölkkylänniemen puoleiseen päähän. Nämä saaritäytön molempiin päihin asennetut siltarummut mahdollistavat kanavassa olevan veden vaihtumisen suojaverhomuutosten jälkeen.
Saaren rakentamiseen liittyen uittotunnelin kohdalla oleva vanha vesistöpenger ja siinä oleva laiturirakenne puretaan. Työstä mahdollisesti aiheutuvan samentuman leviäminen kanavaan estetään työalueen ympärille asennetulla suojaverholla.
Suojaverhojen kuntoa seurataan jatkuvasti
Vesialueella olevien suojaverhojen kuntoa on jatkuvasti seurattu, ja verhon kellukkeisiin ja kiinnityksiin on tehty tarvittaessa korjauksia. Muutaman kerran on paikallista samentumaa havaittu suojaverhon ulkopuolella. Samentuman leviäminen on johtunut pääasiassa voimakkaista tuulista ja rankkasateista. Suojaverhon kuntoa on tarkkailtu myös sukeltamalla.
Missään tilanteessa itse verhon ei ole todettu rikkoutuneen tai repeytyneen. Vanhan, puretun lauhdevesiputkilinjan imupään kohdalle asennettiin uutta suojaverhoa. Kanavan vedenjohtamisjärjestelyihin liittyen suojaverhoihin on tehty muutoksia Pölkkylänniemen puoleiselle vesialueelle ja asennettu myös uutta suojaverhoa.
Kanavan veden laatua seurattu
Mantereen ja saaritäytön väliin jäävän kanavan veden laatua on tarkkailtu lähes viikoittain. Paasikiventien (VT12) hulevesilinjojen purkuputkista ja tieluiskasta kanavaan laskevista hulevesistä aiheutui samentumaa elokuun lopun rankkasateiden seurauksena. Aiemmin ongelmia ei ollut. Kun samentumaa havaittiin, veden vaihtumista kanavassa tehostettiin.
Toimiva yhtenäinen suojaverho piti Paasikiventien samentaman veden kanavan ja mantereen välissä. Kanavan vesi selkeytyi nopeasti ja kanavan veden vaihtumista tehostettiin pumppausjärjestelyillä.
Paasikiventien hulevesien vanhoista purkuputkistakin on suurin osa saatu jo liitettyä rakennettavaan uuteen runkolinjaan, joten niistä ei samentumaa pääse enää leviämään kanavaan. Paasikiventien ja rantaraitin väliseen luiskaan asennettava eroosiosuojaus-matto varmistaa, että luiskasta ei pääse leviämään hienoainesta kanavaan.
Näsisaaren ja mantereen välisen kanavan veden laatua varmistetaan kanavassa olevalla ilmastuksella, veden pumppauksella kanavaan ja saaren molemmissa päissä olevilla suurikokoisilla rumpuputkilla.
Vesien ja sedimenttien tarkkailun tilanne
Näsijärven pintavedestä kanavan osuudella sekä suojaverhon läheisyydestä on otettu vesinäytteitä ja tehty happipitoisuuden ja sameuden tarkkailua noin viikon välein ja tarvittaessa useamminkin. Laajempien, vesistötäyttöalueen ulkopuolellekin sijoittuvien, pintavesitarkkailujen osalta on noudatettu kahden viikon välein tehtävää tarkkailuohjelmaa.
Jos suojaverhon läheisyydessä on havaittu samentumaa, on näytteenottoa tihennetty ja selvitetty samentuman syytä ja laajuutta. Näillä selvittelyillä ja nopeilla toimenpiteillä on tilanteet saatu hallintaan. Syksyn tilanne on ollut hyvä, ja suojaverhot ovat pitäneet samentuman sisäpuolellaan.
Kanavan vedessä rankkasateiden seurauksena aikaisemmin esiintynyt samentuma on saatu pois ja veden happipitoisuus hyvälle tasolle Näsisaaren ja mantereen välisen kanavan ilmastuksella, veden pumppauksella sekä saaren molemmissa päissä olevilla suurikokoisilla rumpuputkilla.
Syyskuun lopussa on tehty pohjavesitarkkailuun liittyen ylimääräinen näytteenottokierros, jossa on otettu kaikista yhdeksästä pohjavesiputkesta vesinäytteet tarkkailuohjelman edellyttämien näytteenottojen lisäksi. Pohjaveden laadussa ei ole aikaisemmissa tarkkailuissa havaittu saaritäytöstä aiheutuneita muutoksia.
Pohjavesien tulokset on raportoitu valvovalle viranomaiselle aina heti niiden saavuttua. Pohjavesistä tehdään vielä tämän vuoden puolella tarkkailuohjelman mukaiset tarkkailut lokakuun lopussa ja joulukuussa.
Sedimentin kertymistä tarkkaillaan Näsijärven pohjaan lasketuilla keräimillä noin kolmen kuukauden välein. Jääpeitteen aikana sedimentaatio on tyypillisesti vähäistä, joten saadut näytteet olivat pieniä ja niiden perusteella voitiin arvioida vain sedimentaation nopeutta.
Kesäkuukausien aikana sedimenttiä oli kertynyt keräimiin sen verran enemmän, että niistä voidaan analysoida myös haitta-ainepitoisuuksia. Sedimenttinäytteiden tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle tulosten valmistuttua.
Tehtävien vesien ja sedimenttien tarkkailujen tulokset raportoidaan säännöllisesti hanketta valvovalle viranomaiselle Pirkanmaan ELY-keskukselle.
Paasikiventien varren työt etenevät
Paasikiventien hulevesilinjan rakennustyöt ja rantaraitin rakentaminen etenevät. Hulevesilinjalla kerätään Paasikiventieltä purkautuvat hulevedet ja johdetaan ne Possinojaan ja sieltä edelleen Näsijärveen Hiedanrannan kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaan.
Paasikiventien jyrkkään rantaluiskaan sijoittuvien hulevesilinjan ja rantaraitin rakennustyöt aloitettiin toukokuun puolessa välissä. Rakentamisessa ongelmia on aiheuttanut Paasikiventien vanhan pengertäytön materiaalit. 110 kV sähkölinjan tuennan ja ankkuroinnin yhteydessä pengertäytössä ilmeni runsaasti kiviä ja lohkareita, joiden vuoksi tuentaratkaisua muutettiin. Settiseinään ja maa-ankkureihin perustuneessa uudessa tuentaratkaisussakin ilmeni ongelmia penkereen sekalaisuudesta johtuen ja jouduttiin poraamaan ennakoitua useampia lisäankkureita.
Nyt tuenta- ja ankkurointityöt ovat valmistuneet ja hulevesilinjan asennustyöt samoin kuin rantaraitin rakennustyöt ovat päässeet hyvään vauhtiin. Tavoitteena on saada työt valmiiksi marraskuussa. Työtä urakoi Ylöjärven Kiviset Oy.
Rantaraitin hulevesilinjan tärkeimpänä tehtävänä on kerätä aiemmin Paasikiventieltä suoraan rantaluiskaan purkaneiden hulevesiputkien vedet uuteen linjaan ja johtaa ne pois rantakanavasta.
Purkulinjojen ja rantaraitin rakentamiseen tuo haastetta niiden asentaminen jyrkkään luiskaan ja sateiden aiheuttama eroosio. Luiskan pysyminen lopullisessa tilanteessa varmistetaan luiskaan asennettavalla maatuvasta materiaalista tehdyllä eroosiosuojausmatolla, minkä alle kylvetään nurmikko.
Voimalaitoksen lauhdevesiputket jo käytössä
Hiedanrannan puoleisessa päässä toukokuusta saakka käynnissä olleet Tampereen Sähkölaitoksen Lielahden voimalaitoksen lauhdevesiputkien siirtoon liittyneet putkien kokoaminen ja veteen tehdyt asennustyöt on saatu valmiiksi. Nämä halkaisijaltaan 0,8 metriä ja 1,2 metriä ja yhteispituudeltaan noin 1,1 kilometrin pituiset, uudet putkilinjat otettiin käyttöön syyskuun puolessa välissä. Urakoitsijana ja toteutuksesta vastaavana toimivat Veisu-Tekniikka Oy ja LK-Urakointi Oy työyhteenliittymä ja Uponor Oy. Rakennuttajana Tampereen Sähkölaitoksen puolesta hankkeessa rakennuttajana toimi Tampereen kaupunki muiden saareen liittyneiden töiden ohessa.
Talvella tehtyjen pengertäyttöjen sulamisen takia putkien siirtorata painui, mikä vaikeutti ja viivästytti töitä. Siitä huolimatta tämä vaativa ja haastavia sukellus- ja asennustöitä edellyttänyt urakka valmistui suunnitelmien mukaisesti.
Suurikokoiset putket koottiin penkereen päällä noin 200 metriä pitkiksi letkoiksi, jotka kellutettiin vesialueella ruopatulle kohtaa ja upotettiin 3–7 metrin syvyyteen. Putkien asennukseen liittyen tehtiin vedenalaisia putkien liitostöitä ja betonipainojen asennuksia, jotka olivat veden sameudesta johtuen erittäin haastavia sukeltajille.
Vanhat muoviset lauhdevesiputkilinjat purettiin. Putket nostettiin järven pohjasta ylös paineilmalla, siirrettiin maalle ja purettiin. Näitä vanhoja putkia tullaan kiertotalouden mukaisesti hyödyntämään ja uudelleen käyttämään infrarakentamisessa.
Uppopuita poistettiin laajasti
Lauhdevesiputkien siirtoon liittyen suojaverhojen sisäpuolisella vesistöalueella poistettiin myös laajasti uppopuita. Työ valmistuivat myös syyskuun puolessa välissä. Uppopuista puhdistettu alue oli yhteensä lähes 6 hehtaarin laajuinen.
Uppopuiden poistoalueella ei ole nollakuitua, mikä todettiin myös työn aikana. Nollakuitua on runsaasti työalueen pohjoispuolella. Nollakuidun käsittelyn hankintaprosessi on meneillään.
Näsisaaren rakentaminen
Lisätietoja Näsisaaresta ja Hiedanrannasta
Lisätietoja raitiotien rakentamisesta
